Sote-palveluiden rahoitus valtion verotuksesta

6.4.2016

Sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan ensisijaisesti valtionrahoituksella, jonka pohjalta Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki valmistellaan. Rahoitusratkaisuissa ja niitä koskevassa lainsäädännössä on hallitusohjelman mukaisesti lähtökohtana, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla.

Sote-rahoituksen varat kannetaan valtion verotuksessa pääasiassa muuttamalla ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa. Maakunnille tulee valtionrahoitus yleisenä valtionosuutena ja valtakunnallisiin erityistehtäviin tulee kohdennettua rahoitusta. 

Maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistyy jatkoselvitys tällä vaalikaudella. Maakunnan verotusoikeus on niin laajakantoinen verojärjestelmän muutos, että sen mahdollisen käyttöönoton tulee perustua riittävän laaja-alaiseen valmisteluun.

Sote-palveluiden järjestämiseen 18 maakuntaa ja 5 yhteistyöaluetta

Sote-palveluiden järjestämiseen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, joilla on sote-järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu. Yhteistyöalueita perustetaan 5 nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Suurta väestöpohjaa ja erikoistumista vaativia kalliimpia palveluita kootaan valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Maakunnat vastaavat ensisijassa sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Yhteistyöalueella siihen kuuluvat maakunnat laativat sote-yhteistyösopimuksen. Maakuntien ylin päätöksentekoelin on maakuntavaltuusto, joka valitaan suorilla vaaleilla. Ensimmäisten maakuntavaltuustojen valintatapa linjataan tämän kevään aikana.

Järjestäjävastuu maakunnalla – valinnanvapaus käyttäjälle

Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.

Maakunta erottaa järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Maakunnan tehtävänä on varmistaa, että kaikkialla on saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta. Se voi tapahtua hyödyntäen maakuntalaissa ja muissa laissa säädettävää yhtiömuotoa. Erikoistason palveluiden tuotannossa yhtiöittäminen maakunnan omistamaan yhtiöön toteuttaisi selkeästi järjestäjän ja tuottajan eriyttämisen.

Hallituksen linjauksen (7.11.2015) mukaisesti luodaan valinnanvapauslainsäädäntö, jossa käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus edistää merkittävästi kilpailua sote-palveluiden tuotannossa. Valinnanvapauden toteuttamisen tavat selvitetään selvityshenkilöryhmässä, jonka työn valmistumisen jälkeen hallitus arvioi ehdotuksia ja tekee linjaukset valinnanvapausmallista

Henkilöstö maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksella

Kuntien ja kuntayhtymien sote-tehtäviä hoitava henkilöstö ja tukipalveluiden henkilöstö, joka palvelee pääosin maakunnille siirrettäviä tehtäviä, siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti maakuntien palvelukseen. Kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä muutetaan siten, että niitä sovelletaan maakuntien työntekijöihin ja viranhaltijoihin. Maakunnat tulevat jäseneksi Kevaan ja maakuntien viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan kunnallista eläkejärjestelmää.

Kuntatyönantajat KT:tä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siten, että se toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin.

Henkilöstöjärjestelyissä huolehditaan hyvän henkilöstöpolitiikan toteutumisesta. Samoin henkilöstöjärjestelyissä huolehditaan siitä, että niistä ja palkkojen harmonisaatiosta johtuvat kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Muutostilanteissa huolehditaan henkilöstön asemasta.

Henkilöstö on julkisissa ja yksityisissä sote-organisaatioissa keskeisessä asemassa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Hallitus pitää tärkeänä, että henkilöstöä edustavat järjestöt ja henkilöstö osallistuvat sote- ja aluehallintouudistusten toimeenpanon suunnitteluun ja toteutukseen valtakunnallisesti ja maakunnissa.

Maakunnalle siirtyvää toimintaa harjoittavien lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien maakunnille siirtyvään toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille voimaanpanolaissa säädettävällä tavalla (suppea jakautumismalli). Mallin mukaisesti kuntien rakennukset eivät siirry vaan tältä osin yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti maakunnat vuokraavat toimitilat.

Lue lisää: