Sote- ja maku-uudistus ulottuu myös sopimusjärjestelmään

Tampereen työmarkkinaseminaarissa toukokuussa tutkija Juha Siltala totesi, että muutoksen vauhti on niin nopea, ettei sitä ehdi sulattaa. Tämä näkemys on minusta aivan oikea eikä se sisällä sitä, että muutosta vastustetaan, vaan sen, että sen sisäistäminen vaatii enemmän aikaa kuin nyt lainsäätäjä on tarjoamassa. Siltala myös näytti kalvon, jossa oli lueteltu mahdollisia uusia ammatteja: seniorien kuntoutuskonsultti, avaruusmatkailu, geenimuunneltujen lajien viljelijä, pilvikaappauksen estäjä, virtuaalilakimies ja henkilöbrändääjä. Tässäkin ajatuksessa on realismia, sillä ammatit ja työt eivät lopu, ne vain muuttuvat ja syntyy uusia jopa nyt ihan päättömiltäkin tuntuvia. Muutoksia on tulossa myös kunnan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään.

Sote- ja maakuntauudistus merkitsee yli 200 000 kuntasektorilla työskentelevälle työnantajan vaihtumista kunnasta maakuntaan ja yhtiöihin. Nekin, joiden työnantaja ei vaihdu, kokevat työyhteisössään muutoksia, kun osa työtovereista lähtee muualle, omat työtehtävät muuttuvat ja koko työyhteisö on odottavassa tilassa.

Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Kunta- ja maakuntatyönantajat KT ovat aloittaneet keväällä neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi, sillä maakunta- ja sote-uudistuksen seurauksena maakuntasektori tulee uutena mukaan ja samalla kuntasektori kaventuu. Kuntien ja maakuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä tulee lisää, ja nämä voivat jatkossa valita työnantajajärjestökseen uuden KT:n. Sillä tulee olemaan 1) kuntajaosto, johon kuuluvat kunnat ja kuntayhtymät, 2) maakuntajaosto, johon maakunnat ja niiden liikelaitokset kuuluvat sekä 3) yritysjaosto, johon kuuluvat kunnan, kuntayhtymän ja maakunnan osakeyhtiöt ja säätiöt.

Pääsopijajärjestöt ja KT ovat sopineet kuntasopimusten määräaikaisesta soveltamisesta, jonka mukaan myös maakuntien henkilöstöön sovelletaan kulloinkin voimassa olevia kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Myös kunnan, kuntayhtymän ja maakunnan osakeyhtiöön tai säätiöön sovelletaan kunnan työehtosopimuksia, jos henkilöstö on KT:n jäsenyhteisöksi liittyneen yhteisön palveluksessa. Tällä ratkaisulla mahdollistetaan sopimusoikeudet ja sovellettavat työehdot väliajaksi eli ennen kuin on sovittu uudesta sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä ja uusista sopimuksista. Tämä väliaikaisratkaisu on kuitenkin voimassa enintään 31.1.2019 saakka.

Pääsopijajärjestöt (kuten Jytyn ja JHL:n muodostama pääsopijajärjestö, Tehyn, Superin ja Spal:n muodostama KoHo sekä akavalainen JUKO) ja KT ovat myös antaneet yhteisen ohjeen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta maakuntien väliaikaishallinnossa. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2017, mutta aloitus voi siirtyä parikin kuukautta. Väliaikaishallinto tekee maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Väliaikaishallinnon yhteistoimintaelimessä henkilöstöä edustavat kunta-alan pääsopijajärjestöjen maakunnalliset edustajat siten, että jokaisesta pääsopijajärjestöstä valitaan kaksi edustajaa eli Kunta-alan unionista tulee edustaja Jytystä ja edustaja JHL:stä.

Jytyn aluetoimistot huolehtivat alueensa osalta jytyläisen edustajan valitsemisesta ja tähän liittyvästä ohjeistuksesta. Henkilöstön edustajalle annetaan vapautus työstä, jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokouksiin. Kokouksista aiheutuvista kustannuksista vastaa henkilöstöedustajan työnantaja, mutta maakuntien kunnat voivat sopia kustannusten jakautumisesta toisinkin. Väliaikaisen yt-elimen toimikausi kestää 31.12.2018 saakka.

Lomien jälkeen maakunta- ja soteuudistuksen pyörteet alkavat taas pyöriä joka paikassa.

Marja Lounasmaa
Edunvalvontajohtaja