Jyty: Palkkojen leikkausuhka luo vaarallista näköalattomuutta, eläkemaksukorotukset uhkaavat

​Kiihtyvät vaatimukset säästöistä ja palkkojen leikkauksista uhkaavat lamaannuttaa suomalaiset työpaikat ja luovat vaarallista näköalattomuutta yhteiskuntaamme, varoittaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty. ”Erityisen kohtuuttomasti kuristusote on kohdistumassa julkisen sektorin naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkansaajiin, joita nykyisessä talousahdingossa halutaan kurittaa vielä muitakin reilusti enemmän”, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki kritisoi.

Jytyn liittohallituksen ja -valtuuston kokouksessa Rovaniemellä puhuneen Pihlajamäen mukaan suomalaisen työn tuottavuus ja kilpailukyky ovat olleet viimeaikaisten työmarkkinauutisointien ykkösteemoina.

”Keskustelun ovat täyttäneet sanat paikallinen sopiminen, joustot, ulkoistaminen, yleissitovuus, eläke-etuudet, ansiosidonnainen, lomaetuudet, nollasopimukset ja vuosityöaika. Kaikkia näitä sanoja on yhdistänyt yksi ja sama tavoite: työehtojen heikentäminen”, Pihlajamäki huomauttaa.
 
Jytyn puheenjohtaja näkee valitettavana, että palvelujen tehostamisen ja henkilöstövähennysten vauhdissa ei ole pystytty pitämään riittävästi huolta hyvästä työelämän laadusta. Puheet ns. huolehtivasta työelämästä ovat jääneet vain kaunopuheiden asteelle.

Pihlajamäki korostaa, että työelämän laatu ja tuloksellisuus käyvät käsi kädessä. Siksi ei riitä, että kehitetään vain toista. ”Työelämän kehitystyöllä saavutetaan huomattavasti parempi lopputulos kuin pakkolaeilla ja työntekijöiden palkka- ja työehtojen heikennyksillä. Tuloksellisuutta ja samalla työhyvinvointia on edistettävä rinnakkain työpaikkojen omilla toimenpiteillä sekä luonnollisena osana työtä ja työyhteisön arkea”, Pihlajamäki huomauttaa.
 
Sanapari paikallinen sopiminen, josta parhaillaan odotellaan hallituksen linjauksia, pitäisi saada Pihlajamäen mukaan kalskahtamaan korvassa, mutta myös käytännössä hyvältä.

”Uskon edelleen kolmikantayhteistyöhön, jolla luodaan valtakunnan tason linjaukset. Mutta todelliset tuloksellisuuden parantamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavat toimenpiteet tehdään työpaikkatasolla. En oikein jaksa uskoa, että monikaan työntekijä haikailee niitä aikoja, jolloin työnantaja jakoi palkankorotukset musta tuntuu-periaatteella tai ”naamakertoimen” mukaan.”
 
Tuloksellisuustavoitteet on otettava Pihlajamäen mukaan huomioon osana sopimustoimintaa kehittämällä tuloksellisuutta edistäviä palkitsemis-, työaika- ja muita palvelussuhde-ehtoja.
 
”Johtamis- ja lähiesimiestaidot ovat työpaikoilla tällöin ratkaisevassa asemassa. Oikeudenmukainen palkkaus ja mahdollisuus sovittaa vapaa-aika ja työelämä yhteen ovat keskeisiä asioita nyt ja tulevaisuudessa. Niihin on pystyttävä vastaamaan palvelurakenteiden murroksen, väestön ikääntymisen ja henkilöstön eläköitymisen tuomien haasteiden edessä.”
 
Pihlajamäen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee talouskasvua, jotta lisääntyvät palvelutarpeet perus- ja hyvinvointisektoreilla kyetään täyttämään. Jotta siihen päästään, on taloudellisten resurssien oltava Pihlajamäen mukaan eri puolilla maata niin kunnissa kuin tulevilla itsehallintoalueillakin tasapainossa.  
 
”Palvelut - tuottaa ne sitten julkinen, yksityinen tai kolmas sektori - on tuotettava laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää laadun, vaikuttavuuden ja kokonaistaloudellisuuden arviointia sekä toimivia aitoja palvelumarkkinoita ja kilpailutuksen osaamista.”
 
”Uskon vakaasti, että osaavilla henkilöstön edustajilla ja koulutetulla työhönsä motivoituneella henkilöstöllä on hyvät valmiudet osallistua työelämän ja työhyvinvoinnin edistämiseen palvelujen kehittämisen kautta. Siihenhän mm. Kunteko-hankkeella tähdätään.”  
 
Yli puolet kuntien tehtävistä siirtyy itsehallintoalueille vuoden 2019 alussa. Saman verran kuntien peruspalvelujen verotuloista ja valtionosuuksistakin mitä todennäköisimmin kokee saman kohtalon. Pihlajamäen mukaan uudistuksen vaarana on, että kuntien väliset erot kasvavat merkittävästi. Siksi valtionosuusjärjestelmämme vaatii todennäköisesti jämeriä uudistustoimenpiteitä.
 
”Valtion on turvattava kunnille sellainen rahoitus, että ne selviävät niistä tehtävistä ja velvoitteista, jotka niille sote-uudistuksen jälkeen jäävät. Tällaisia ovat mm. esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus, tekninen toimi, kirjastot ja kuntien hallinto.
 
Kunnissakin rakenteellisia uudistuksia tulevaisuuteen varautumiseksi tarvitaan. Mutta niitä ei saa toteuttaa tempoillen vaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti.
 
Moni kunta on joutunut kuntien talouden kiristyessä kiusaukseen ulkoistaa palvelujaan. Valitettavasti niiden myötä yhä useammin työnantajan ensisijaisena tavoitteena on ollut Pihlajamäen mukaan myös henkilöstön työehtosopimusten heikentäminen.
 
Kunnissa ei ulkoistamispäätöksiä tehtäessä ja oletettuja säästöjä mietittäessä ole riittävällä vakavuudella otettu Pihlajamäen mukaan huomioon ulkoistamisten vaikutusta kunnallisen henkilöstön eläkkeiden rahoituspohjaan. Joukko ei ole pieni, sillä Kevassa on vakuutettuna yli 400 000 kunta-alan työntekijää.
 
Pihlajamäki vaatii, että ennen ulkoistamispäätöksiä ja sote-ratkaisuja päättäjien olisi selvitettävä perinpohjaisesti, millaisia päätösten seurannaisvaikutukset ovat henkilöstön eläketurvaan ja mm. kuntien eläkemaksuihin. On muistettava, että eläkevastuut jäävät, siirtyvät eläkkeet mihin eläkelaitokseen tahansa. Työantajien osalta Kevan valtuuskunta vahvistaa eläkemaksut joulukuun alkupuolella.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
 
* Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.