Palkansaajakeskusjärjestöt tyrmäävät pakkolait

SAK, Akava ja STTK tyrmäävät hallituksen aikomuksen heikentää työehtoja. Hallitus uhkasi alun perin, että sopimusvapautta rajoittavat lait tulevat voimaan toistaiseksi, myöhemmin hallitus muutti määräajan kolmeksi vuodeksi. Nyt julkistetun luonnoksen henki kuitenkin on, että työehtojen leikkaukset jäisivät pysyviksi.

- Lisäksi hallitus aikoo rajata työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvää jälkisuojaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden etujen leikkaukset tulisivat voimaan jo sopimuksettomana aikana. Hallituksen jatkuva poukkoilu lisää työntekijöiden epävarmuutta ja luottamusta tulevaisuuteen, palkansaajat toteavat.

Jos niin sanotut pakkolait tulevat voimaan, pitävät SAK, Akava ja STTK välttämättömänä, että nykyiset työ- ja virkaehtosopimusten määräykset pakkolakien osalta palautuvat määräajan jälkeen ennalleen. Palkansaajajärjestöt edellyttävät, että perustuslakivaliokunta käsittelee pakkolakiesitykset perusteellisesti. Tarvittaessa järjestöt ovat valmiita viemään pakottavan lainsäädännön kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn.

- Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta rajoittavat säännösesitykset eli pakkolait ovat ongelmallisia ja ristiriidassa perustuslain, Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä lomarahan enimmäissääntelyn osalta ainakin EU:n perusoikeuskirjan kanssa, palkansaajat toteavat.

Järjestöjen mielestä säännösesityksiin sisältyy runsaasti juridisia ja tulkinnallisia epäselvyyksiä. Arvio on, että ehdotukset lisäsivät työnantajien hallinnollista taakkaa ja johtaisivat epäselvyyksiin sekä tulkintariitoihin työpaikoilla.

- Järjestöt eivät ole neuvotelleet asiasta, vaan niitä on vain kuultu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Valmistelu on ollut erittäin hätäistä ja poukkoilevaa. Jos työllisyyttä ja kilpailukykyä todella halutaan kohentaa, näin merkittävät sopimusjärjestelmän rajoitukset on syytä valmistella huolella asiantuntijoiden kanssa.

SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä vaikutusarviot ehdotetuista toimenpiteistä perustuvat liiaksi oletuksiin. Erityisesti sairausajan palkkakarenssi ja lomien leikkaukset kohdistuvat kipeimmin julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. Sairauskarenssi johtaa siihen, että osa työntekijöistä tulee sairaana töihin, jolloin muiden työntekijöiden ja sairastuneen sairauspoissaolot pitkittyvät ja lisääntyvät.

Lomaltapaluukorvausta koskevan säännöksen rajoittaminen vain uusiin työntekijöihin on yhdenvertaisuusnäkökulmasta ongelmallinen. Loppiaisen ja helatorstain osalta järjestöt pitävät todennäköisenä, että osalla työntekijöistä juhlapyhien muuttaminen arkipäiviksi johtaa palkanalennukseen ja osalla työajan pidennykseen.

Järjestöt pahoittelevat sitä, että muutosturvaa koskeva ehdotus jää hyvin ohueksi. Työnantajalla olisi vain velvollisuus tarjota valmennusta irtisanomilleen työntekijöille, mutta ei velvollisuutta järjestää sitä. Myös valmennuksen sisällön määrittely, valvonta ja seuraamukset puuttuvat täysin. Työterveyshuollon jatkuminen kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen on myönteinen asia, mutta sekin on rajattu vähintään 20 työntekijän työpaikkoihin.

Lue lisää: Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen kannanotto

Lisätiedot

SAK:n päälakimies Timo Koskinen, puhelin 040 731 2387
Akavan johtaja Maria Löfgren, puhelin 040 568 2798
STTK:n johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188