Kaupungin henkilöstöjärjestöt JHL, JUKO, Jyty, SuPer ja Tehy: Kuopion ei tule lähteä palvelualoitekokeiluun

Kuopion kaupunginhallitus on kokouksessaan 16.11.2015 päättänyt esittää 14.12. kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy palvelualoitekokeilun otettavaksi käyttöön valtuustokauden 2016-2017 loppuun saakka.

 Henkilöstöjärjestöjen mielestä Kuopion kaupungin ei ole järkevää lähteä palvelualoitekokeiluun.

Kuopion kaupungilla ei ole riittävästi resursseja käynnistää palvelualoitekokeilua, koska resursseja tarvitaan myös kuntaliitosten ja SOTE-uudistuksen hoitamiseen. Maaninka liittyi Kuopioon 1.1.2015 ja Juankoski liittyy 1.1.2017. Kuntaliitoksissa ja erityisesti tulossa olevassa SOTE-uudistuksessa virkamiesjohdon, luottamushenkilöstön sekä henkilökunnan resursseja tarvitaan muutoksen läpiviemiseen sekä uuden organisaation luomiseen ja käynnistämiseen. Näiden tehtävien hoito tapahtuu normaalitehtävien lisäksi. Kuopion kaupungissa on otettu käyttöön syys-lokakuussa Kehittämisaloitekäytäntö, jossa kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö voi esittää ideoita oman palvelutuotannon kehittämiseksi. Tätä toimintaa kehittämällä ja hyödyntämällä voidaan saada ideoita ja uusia käytäntöjä työhön. Myös tämä kehittämistyö vie resursseja.

Palvelualoitteesta ei ole Suomessa lainsäädäntöä. Kaupunginhallituksen esityksessä mainitaan, että palvelualoite ei koske mm. lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Tällä perusteella rajaten palvelualoitteen ulkopuolelle jäisi vain pieni osa kaupungin palveluista. Esimerkkinä Rääkkylän kunta, joka ulkoisti koko sosiaali- ja terveyspalvelunsa, jolloin ainoastaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat jäivät kunnan palvelukseen. Rääkkylä on nyt suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Aloiteoikeuden antaminen ulkopuolisille yrityksille rajoittaa demokraattisesti valittujen kaupungin luottamuselinten valtaa. Tämä ei ole oikea suunta palvelujen käyttäjien ja veronmaksajien näkökulmasta.

Palvelualoiteoikeuden käyttöönotto edellyttää, että kaupungin palvelut on mallinnettu ja tuotteistettu ja niille on asetettu laadulliset tavoitteet. Tätä ei Kuopion kaupungin palvelujen osalta ole tehty. Nämä toimenpiteet vaativat resursseja ja ammattimaista laadunvalvontaa.

Kaupunki on viime vuosina ulkoistanut joitakin palveluitaan, joista osa on palautettu takaisin kaupungin omaksi työksi. Perusteena on ollut yksityisten palvelujen kustannusten nousu sekä palvelutason laadun heikkeneminen palvelujen ulkoistamisen myötä. Esimerkkinä tästä Mäntykampus, joka tuottaa vanhusten palveluasumista ja kotihoitoa.

Palvelujen ulkoistamisista on varmasti kertynyt palveluinnovaatiota lähivuosiksi ilman, että kaupungin palveluja lähdetään palvelualoitekäytännöllä järjestelmällisesti yksityistämään, sillä Kuopiossa kaupungin palvelusetelijärjestelmässä on 85 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Jos kaupunki hyväksyy palvelualoitteen (-haasteen), sen on pakko kilpailluttaa palvelu. Kaupungin on verrattava julkisesti omaa palveluaan haastajan esittämään vaihtoehtoon.

Kilpailuttaminen, vertailu ja selvitykset työllistävät kaupungin hallintoa. Kaupungin kustannukset kasvavat ja byrokratia lisääntyy. Kaupunki ei voi valita palvelujen tarvitsijoita, "asiakkaitaan", kuten yritykset voivat tehdä. Kaupunki on vastuussa myös jokaisen ulkoistamansa palvelun saatavuudesta ja jatkumisesta laadukkaana ja keskeytyksettä silloinkin, kun yksityinen tuottaja syystä tai toisesta epäonnistuu tai vetäytyy, ja palvelu katkeaa tai lakkaa.

Palveluhaaste ei takaa sitä, että ostot tehtäisiin paikallisilta tai ylipäänsä suomalaisilta yrityksiltä. Haastehan pakottaa avaamaan kilpailun, johon voivat osallistua kaikki, myös suuryritykset.

Kuopion kaupungin kannattaa tuottaa verovaroin kustannetut yhteiset palvelut itse. Silloin palveluja on helpompi valvoa ja kehittää pitkäjänteisesti. Oma palvelutuotanto on kestävää, joustavaa ja ennakoitavaa. Se mahdollistaa eheät, saumattomasti toimivat palveluketjut ja -kokonaisuudet. Se on kokonaistaloudellisesti järkevää. Yksityistä, mielellään paikallista ja kotimaista palveluntuotantoa tarvitaan täydentämään kaupungin omaa palvelutuotantoa.

Henkilöstöjärjestöt ovat huolissaan, koska valtuutettujen päätöksenteon pohjaksi ei ole riittävästi valmistelua suunnittelu- ja tutkimusaineistoa mm. palvelualoitteen käyttöönoton vaikutuksista. Asiasta ei ilmeisesti ole olemassa muuta dokumenttia kuin kaupunginhallituksen kokouksen hyvin suppea esittelyaineisto.

Kuopion henkilöstöjärjestöt toivovat, että valtuutetut tekevät kokonaistaloudellisesti ja palvelujen laadun kannalta kestävän ratkaisun, eikä Kuopion kaupunki lähde palvelualoitekokeiluun.

Järjestöt korostavat, että kaupungin henkilöstöllä on kaikilla palvelualueilla valmius oman työn kehittämiseen.

Kuopion kaupungin JHL ry          JUKO ry                      JUKO ry
Juha Pirskanen                           Tiia Hentunen             Teijo Miettinen
pääluottamusmies                       pääluottamusmies      pääluottamusmies

Jyty Kuopio ry                             SuPer 521 ry               Tehyn Kuopion ao ry 551
Juha Hujanen                             Merja Ohvo                  Marita Koskinen
pääluottamusmies                      pääluottamusmies       pääluottamusmies