Kunta-alan unioni: Pelastusalan uudistus ei onnistu pelkillä leikkauksilla

Kunta-alan unionin mielestä pelastustoimen lakiuudistuksessa on varmistettava se, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene.  Näin kuitenkin tapahtuu, mikäli uudistuksen toteuttamisessa leikkaukset saavat ylivallan.  Uudistettavaa alaa on ajateltava kokonaisuutena niin, että koko henkilöstö otetaan suunnitelmissa huomioon.  Unioni korostaa, että päällystön laaja-alainen ja motivoitunut osallistuminen uudistuksen toteutukseen on ainoa mahdollisuus sen onnistumiseen.

Unioni on eri linjoilla sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskisen (Pelastusalan ammattilainen 5/2016) kanssa siitä, että uudistus onnistuisi sillä, että päällystön avoimeksi jäävistä viroista joka kolmas jätettäisiin täyttämättä.  Unioni ei myöskään ole samaa mieltä siitä, että säästöjä syntyisi työaikamuutoksilla. Selvää säästöä syntyisi vain hallinto- ja tukihenkilöstön toimien keskittämisestä ja pelastusjohtajien määrän vähentämisestä.

Päällystön suorittamaa riskien hallintaa, palotarkastuksia tai kansalaisten turvallisuusviestintää ei pystytä tulevaisuudessa tekemään riittävällä tasolla, mikäli henkilöstöä ei ole riittävästi.  Emme lämpene ajatukselle, että edes osa näistä tehtävistä siirrettäisiin yksityisille yhtiöille - lakiehdotuksessa kun esitetään, että pelastustoimen palveluiden tuottamisessa voitaisiin käyttää myös yhtiöitä, unionin liitot sanovat.

Suunniteltu päällystön määrän vähennys vaikeuttaa myös paloalan urapolkusuunnittelua ja alan sisäistä kehitystä. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti alalle hakeutumiseen.

Järjestämislain perusteissa arvioidaan, että työvuorojen miehistövahvuuksia voitaisiin optimoida työaikamuutoksilla niin, että ne perustuisivat riskien vuorokauden ja vuodenajan mukaisiin vaihteluihin. Tällä saataisiin kustannussäästöjä heikentämättä asukkaiden turvallisuustasoa. 

Kunta-alan unionin mielestä arvio perustuu pelastustehtävien määrälliseen vaihteluun eikä siinä ole riittävästi otettu huomioon tehtävien laadullista vaihtelua.  Päivisin pelastuslaitosta työllistävät esimerkiksi pienet peltikolarit. Suurimmat materiaaliset vahingot sen sijaan tapahtuvat usein öisin. Meidän pelkomme on, että vahvuuksien siirrolla päivään tavoitellaan säästöjä, jotka vääjäämättä vaikuttava heikentävästi pelastustoimen toimintavalmiuteen, unionin liitot sanovat.

Unioni huomauttaa,  että säästöjä hakiessaan ministeriö on myös unohtanut alan tehtävän vaativuuden arvioon perustuvan palkkakehityksen. Pelastustoimen palkat ovat jo nyt jääneet jälkeen tehtäväkohtaisten palkkojen suhteen. Esimerkiksi varastomiehen tehtäväkohtainen keskipalkka kunnassa on 1998 €/kk ja palomiehen (sisältää päiväpalomiehet) 1975 €/kk. Syynä tähän on ollut työaikakorvausten vaikutus kokonaispalkan muodostumiseen.

Lakiluonnoksessa esitetyt työajan painotukset arkipäiville aiheuttavat välittömän paineen pelastuslaitoksen henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen nostoon, jolloin tavoitteiden mukaisia säästöjä ei synny.

Lisätietoja:

JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström, 040 8282 865 
Jyty:n edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, 040 5945 872

Kunta-alan unionin muodostavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty.