Kunta-alan liitot haluavat yleistä linjaa enemmän - palkkaohjelmasta käynnistetään neuvottelut ensi viikolla

10.1.2018

Jytyn puheenjohtajaa Maija Pihlajamäkeä
(vasemmalla) haastatellaan työntekijäpuolen
pääsopijajärjestöjen mediatilaisuudesta 10.1.

Kunta-alan palkansaajajärjestöt haluavat yleistä linjaa suuremmat palkankorotukset sekä useampivuotisen palkkaohjelman. Vaatimuksia perustellaan alan heikolla palkkakehityksellä.

Palkkakehitys on jäänyt yksityisestä sektorista jälkeen enemmän kuin edellisen palkkaohjelman alkaessa. Edes Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n parjaama vuoden 2007 sopimus ei nostanut palkkoja yksityissektorin rinnalle. Siitä pitivät huolen yksityisen sektorin palkkaliukumat, järjestöt totesivat keskiviikkona esitellessään medialle kunta-alan tilannetta.

Neuvottelut useamman vuoden palkkaohjelmasta alkavat ensi viikolla.

– Palkkaohjelmalla halutaan myös nostaa naisten euro likemmäksi miesten euroa, neuvottelujärjestö Julkisen alan unionin ja Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki perustelee.

– Hallituksenkin tavoite on, että naisten euroa kasvatettaisiin.

Järjestöt eivät ottaneet keskiviikkona kantaa, kuinka palkkaohjelma sovitetaan tuleviin sote- ja maakuntauudistuksiin ja henkilöstösiirtymiin.

Lomarahaleikkaus voitaisiin perua

Kunta-alan palkkaneuvottelut käynnistyivät tiistaina kuukauden tauon jälkeen. Ilmapiiri on palkansaajapuolen mukaan hyvä, mutta lämpenemässä.

Osapuolilla on kolmisen viikkoa aikaa saada työehtosopimukset aikaiseksi ennen sopimuksetonta tilaa. Palkansaajajärjestöt ovat nostaneet yhteistä työtaisteluvalmiuttaan.

Sopimuksen syntyminen määräajassa on niiden mukaan varsin mahdollista. Tosin kiky ja varsinkin siihen sisältyvä julkisen sektorin lomarahaleikkaus on suututtanut väkeä niin, että taisteluvalmius kova, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo.

Hänen mukaansa palkkaneuvotteluja helpottaisi, jos Sipilän hallitus ilmoittaisi, että kiky:n lomarahaleikkaukset peruttaisiin tältä ja ensi vuodelta.

– On hyvä miettiä, onko kilpailukysymys enää perusteltavissa. Suomen talous on jo pitkään ollut kovassa kasvussa. Hallituksen olisi hyvä tehdä poliittinen arvio, onko naisten ansaitsemat lomarahat syytä pitää kanissa vai antaa ne kulutukseen vauhdittamaan kansantaloutta.

Viime vuoden lomarahaleikkaus pudotti kunta-alan nimellispalkkoja 1,2 prosenttia. Jo menetettyjä lomarahoja on järjestöjen mukaan turha haikailla takaisin.

Tämän ja ensi vuoden lomarahaleikkaukset voitaisiin Jytyn Pihlajamäen mukaan kuitata kertakorvauksella, ns. kinkkurahalla tai vappurahalla.

Kikyn mukaan lomarahat leikataan viime vuodesta alkaen kaikkiaan 515 000 palkansaajalta, joista kuntasektorilla työskentelee 421 000 henkilöä. Lomarahaleikkaus koskee 27 prosenttia kikyn piirissä olevista palkansaajista.

Prosentti- ja eurokorotuksia

JUKOn puheenjohtaja, opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen painottaa, että palkankorotusten on tultava kaikille kunta-alan työntekijöille, koska lomarahaleikkaus koskee heitä kaikkia.

Palkansaajien neuvottelujärjestöillä on erilaisia näkemyksiä tämän ja ensi vuoden palkankorotusten rakenteesta.

Pienimpiä palkkoja edustavat liitot haluaisivat korotukset euromääräisinä. Todennäköisintä on ns. sekalinja, jossa osa korotuksista tulee prosenttikorotuksina ja osa euromääräisenä siten, että tietty vähimmäiskorotus tulee kaikille.

Sopimuksen pituudesta ei ole vielä neuvoteltu. Vaihtoehtoina on palkansaajapuolen mukaan vuoden, kahden tai 2 + 1 vuoden sopimus. KT Kuntatyönantajat haluavat vähintään kaksivuotisen sopimuksen, jotta sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen pääsee alkuun.

Selvää on, että palkansaajapuolella ei haluta paikallisia järjestelyeriä.

– Meillä ei ole innostusta paikalliseen sopimiseen. Jos jaettavana on vain 0,1 prosenttia, siitä tulee vain hemmetinmoinen hässäkkä, Luukkainen sanoo.

Palkansaajajärjestöt haluavat enemminkin ratkaisuja tekstikysymyksiin, kuten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaan.

OAJ haluaa ammatillisen koulutuksen opettajien työajan vuosityöajaksi, jotta kaikki opettajien tekemä työ luettaisiin työaikaan.

Ainakin yksi kivi saatiin pois koskesta, kun viime perjantaina päästiin liittokierroksen ulkopuolella viimein sopuun perusopetuksen opettajien vuosityöaikakokeilusta. Siitä on neuvoteltu Luukkaisen mukaan vuodesta 1971. Kolmivuotinen kokeilu alkaa elokuussa.


Jo toissavuonna kuntasektorin ansiokorotus jäi yksityisestä sektorista, jossa ansiot nousivat 1,2 prosenttia. Kunnissa ansiot nousivat liukumineen 0,9 prosenttia. Viime vuonna kuntasektorin ansiokehitys kääntyi miinukselle. Grafiikka liitetiedostona (pdf).


Kunta-alan palkansaajien neuvottelujärjestöt

Julkisen alan unioni JAU: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty.

Kunta-alan koulutettujen hoitohenkilöstö KoHo: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä Suomen Palomiesliitto SPAL.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO: Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA, Kuntoutusalan asiantuntijat ry, Lääkärikartelli, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Sosiaalialan ja korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Tekniikka ja Terveys KTN ry sekä Vakava. – Neuvottelujärjestöjen liitot mukaan laskien JUKO edustaa noin 30 eri ammattiliittoa. (UP)


Teksti: UP/Birgitta Suorsa