Kilpailukykysopimuksesta neuvottelutulos

3.3.2016

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt  pääsivät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta. STTK:n, Akavan sekä EK:n hallitukset ja KT:n valtuuskunta hyväksyivät neuvottelutuloksen jo maanantaina 29.2. Maan hallitus hyväksyi omalta osaltaan neuvotellun tuloksen keskiviikkona 2.3. SAK:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen maanantaina 7.3.  Jyty hyväksyi neuvottelutuloksen STTK:n hallituksessa samaan aikaan kuin muut STTK:hon kuuluvat liitot.

Maan hallitus on perustellut kilpailukykysopimusta sillä, että Suomen talous on kärsinyt pitkäaikaisesta taantumasta ja heikosta talouskehityksestä, jolloin työttömyys on kasvanut ja julkinen talous velkaantunut. Suomi ei ole menestynyt vientimarkkinoilla niin hyvin kuin kilpailijamaat.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista ja tavoitteena on myös edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimuksien kautta.

Sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen pakkolait. Edellytyksenä on myös, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Verokevennysten toteuttamisen hallitus ilmoitti sitovansa paikallisen sopimisen etenemiseen ja tuleviin palkkaratkaisuihin.

Palkkojen nollalinja

Sopimuksessa nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella, jolloin palkkaan tai kustannusvaikutteisiin työehtoihin ei tehdä muutoksia vuonna 2017.

Muutokset työ- ja virkaehtosopimuksiin koskevat työajan pidentämistä, julkisen sektorin lomarahoja sekä paikallista sopimista.

Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuja korotetaan

Palkansaajien työeläkemaksuja (TyEL-maksu) korotetaan ja työnantajien alennetaan samalla määrällä. Työntekijän työeläkemaksun korotus ja työnantajan maksun alennus on yhteensä 1,20 prosenttia vuosien 2017 - 2020 aikana. Vuonna 2021 maksut pysyvät vuoden 2020 tasolla. Perittävä TyEL-maksu on yhteensä 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuoteen 2021 saakka.

Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,85 prosenttia ja työnantajien maksuja alennetaan samalla määrällä vuosien 2017 - 2018 aikana. Työnantajan ja palkansaajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu on yhtä suuri vuodesta 2018 alkaen.

Työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee kaikilla työnantajilla vuosina 2017 – 2019 noin prosenttiyksikön. Vuodesta 2020 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0.58 prosenttiyksikköä. Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä.

Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius turvataan nostamalla suhdannepuskuria 5:stä 7:n prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuosina 2017-2019. Lisäksi sovittiin palkansaajien ja työnantajien hallinnollisesta paikkajaosta työeläkevakuutusyhtiöiden ja työttömyysvakuutusrahaston hallituksissa ja hallintoneuvostoissa.

Työaikaa pidennetään ja lomarahoja leikataan

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan vuoden 2017 alusta ja toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja leikataan 30 prosentilla. Vähennys on määräaikainen ja koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuja vuosilomien lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Paikallinen sopiminen työehtosopimuksiin

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä lisätään työehtosopimuksiin niin, että huomioidaan alakohtaiset tarpeet ja edellytykset. Neuvottelut koskevat selviytymislauseketta (ns. kriisilauseke), jossa työehtoja voidaan sopeuttaa, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman vähentämiseen. Neuvottelut koskevat myös luottamusmiesten toimintaedellytyksiä, paikallisen sopimuksen voimaantuloa ilman liittotason hyväksyntää ja mahdollisuutta käyttää työaikapankkijärjestelmää.

Lakimuutoksia valmistellaan kolmikantaisesti niin, että paikallinen sopiminen sallitaan myös järjestäytymättömille yrityksille eli työnantajaliittoon kuulumattomille. Paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaisiin työtuomioistuimessa. Lakimuutoksissa työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyisi mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan ja YT-lakia sovellettaisiin myös sivuliikkeisiin.

Työntekijöiden muutosturva

Sopimuksen mukaan muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan. Ne velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää.

Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen, jonka arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Liittokohtainen neuvottelukierros ja sopimisen kulttuuri

Seuraava neuvottelukierros toteutetaan syksyllä 2017 liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä.  

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Hallitukselle esitetään toimenpiteitä, joissa vuodesta 2017 alkaen valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta ja perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia. Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla.

Soveltamisneuvottelut toukokuun loppuun mennessä

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16 mennessä sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen sopimusta tukevia toimenpiteitä 1. kesäkuuta ja kertovat niistä hallitukselle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, kilpailukykysopimus ei tule voimaan.

Lisätietoa sopimuksesta: www.sttk.fi