Blogi: Kadonneen työhyvinvoinnin jäljillä

4.10.2018

Ismo Hoskari on Jytyn liittohallituksen jäsen
ja
pääluottamusmies Alavuden kaupungilla.

Otsikko voisi liittyä suoraan uuteen suomalaiseen television sarjajännäriin. Mutta valitettavasti se on totta monella suomalaisella työpaikalla. On toki suuria eroja työpaikkakohtaisesti. Paljon puhutaan johtamisesta ja lähiesimiestyöstä ja sen laadusta. Hyvä johtaminen on tietenkin kaiken perusta. Jos johtamisessa on ongelma, heijastuu se koko työyhteisössä aika nopeasti. Myös lähiesimiehen toiminta, esim. työntekijöiden tasavertainen kohtelu on avainasemassa työpaikalla.  Kaikki lähtee toisen kunnioituksesta. Ketään ei kiusata, eikä ketään jätetä yksin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, toistemme erilaisuus ja persoonallisuus huomioiden. Työpaikalla pitää olla avoimen keskustelun kulttuuri, jossa yhdessä kehitetään hyvää työelämää, löydetään kadonneen työhyvinvoinnin idea. Tämä vaatii kaikkien yhteisiä ponnisteluja ja sitoutumista.

Johtamisesta puhutaan suomessa paljon nykypäivänä. Johtamiskoulutukseen satsataan myös paljon. Hyvästä koulutuksesta saa varmasti hyvät eväät. Mutta pitää olla myös luontaista lahjakkuutta johtaa joukkoja, ilman sitä ei välttämättä menesty.

Lähiesimiestyö on ratkaisevassa asemassa. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lähiesimies itse olisi tehnyt sitä työtä, jota työntekijät tekevät. Näin hänellä olisi hyvät eväät työhönsä. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, nostaa se heti kapinamieltä työpaikalla. Pitää myös huomioida jokaisen vahvuudet ja miksei myös heikkoudet. Tätä kautta voi kohdentaa voimavaroja työnsuunnitteluun. Myös joku fyysinen hidaste voi vaikuttaa työn tekemiseen ja silloin tarvitaan  asiantuntevan esimiehen kykyä suunnitella työtä.

Työyhteisöissä on käytössä myös työkyvyn tukemisen periaatteet, ns. varhaisen tuen malli. Se on hyvä työkalu ottaa keskusteluun asioita mahdollisissa ongelmatilanteissa. Voiko työntekijä muuttaa toimintatapojaan tai onko työsuunnittelussa jotakin huomioitavaa. Tähän liittyy myös hyvät ja kattavat työterveyspalvelut. Kun ollaan ongelmien äärellä, on toimivilla työterveyspalveluilla avaimet työtekijän työkyvyn palauttamiseen ja työelämässä pysymiseen. Joskus se vaatii työn keventämistä tai jopa työkokeilua uuteen ammattiin. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen pystyy tekemään työtä mahdollisimman pitkään ja vielä niin, että jaksaa työssään.

Työyhteisöissä on myös  työsuojelutoimikunnat. Kulmakivinä ovat työsuojeluvaltuutetut,  joiden tehtävänä on perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin. Monesti ongelmatilanteissa on järkevää tehdä yhteistyötä työpaikan luottamusmiehen kanssa. Asiat kun usein limittyvät toisiinsa, tarvitaan molempia ratkaisemaan asia.

Ylläolevan perusteella kaikki liittyy kaikkeen. Hyvä työhyvinvointi on monen tekijän summa. Ei saa myöskään unohtaa vapaa-ajan merkitystä, eikä työn ja perheen yhteensovittamista kiireisessä maailmassamme. Kaukana ovat ne ajat, kun perhe keskenään ruokaili kaikki yhtä aikaa saman ruokapöydän ääressä koulun- ja työpäivän päätteeksi.

Jotta hyvä työhyvinvointi työpaikalla toteutuu, tarvitaan kaikkia siihen mukaan. Yhteiset ponnistelut paremmasta kantavat hedelmää eteenpäin. Voidaankin kysyä, löydämmekö uudelleen kadonneen työhyvinvoinnin jäljille?!

Ismo Hoskari

Jytyn liittohallituksen jäsen
Pääluottamusmies, Alavuden kaupunki