Jytyn liittovaltuusto: Sote-palveluiden valinnanvapaus ei ole kustannustehokasta

Jytyn liittovaltuuston mielestä maan hallitus ei ole kyennyt osoittamaan, että sote-palveluiden valinnanvapaus ja yhtiöittäminen toisivat tavoiteltuja säästöjä. Todennäköisesti valinnanvapaus nostaa terveydenhuollon kustannuksia rajusti, kuten tapahtui Ruotsissa.

Sote-uudistuksen vaarana on, että kansainväliset terveyspalveluyritykset valtaavat sote-markkinat, keräävät liikevoiton ulkomaalaisille omistajilleen ja samalla julkiset palvelut romuttuvat, Jytyn liittovaltuusto varoittaa.

Jytyn liittovaltuuston mielestä maan hallituksen esittämän maakuntalain rakenne kaikkine palvelulaitoksineen ja sote-yhtiöineen on hyvin monimutkainen ja sekava.

Jytyn liittovaltuusto on huolissaan perustuslain itsehallinnosta, demokratiasta, yhdenvertaisuudesta ja palveluiden saatavuudesta erityisesti syrjäseuduilla. Ongelmat koskevat myös julkisen vallan käyttöä ja julkisuusperiaatteen soveltamista. Yhteiskunta tarvitsee myös kolmatta sektoria, jonka rahoitus ja asema palveluntarjoajana on turvattava.

Jytyn liittovaltuusto vaatiikin, että sote-palveluiden järjestäjänä ja tuottajana toimii ensisijaisesti julkinen sektori. Myöskään kuntien tuloveroprosenttia ei pidä rajoittaa, koska muuten vaarantuvat kuntien toiminta ja henkilöstön asema.

Henkilöstön asema turvattava

Sote- ja maakuntauudistus edellyttää koko henkilöstön tuen. Jytyn liittovaltuusto pitää itsestäänselvänä, että henkilöstön asema ja edustus turvataan jo valmistelussa. Henkilöstönedustajilla tulee olla työhön riittävästi palkallista työaikaa ja nämä kulut kuuluvat luonnostaan maakuntien ja kuntien korvattavaksi.

Valmistelun tulee noudattaa hyvää yhteistoimintaa niin, että pääsopijajärjestöjen edustus noudattaa esimerkiksi vakiintunutta 2+2+2 periaatetta. Kunta-alan unionilla on yhteistoiminnassa kaksi paikkaa, Jytystä ja JHL:stä. Yhteistyön tulee olla tiivistä myös paikallisella tasolla, Jytyn liittovaltuusto korostaa.

Palvelukeskuksiin siirtyvä henkilöstö tulee voimaanpanolaissa aina katsoa liikkeen luovutukseksi toteutumisajasta riippumatta. Palvelukeskusten yksiköt tulee muodostaa mieluummin kaikkiin 18 maakuntaan ainakin talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Vaihtoehtoisesti tukitoimintojen tulee olla suoraan maakunnan tai sen palvelulaitosten toimintaa. Henkilöstön edustajien asema tulee myös turvata näiden tukitoimintojen valmistelussa.

Järkevällä työnjaolla tuottavuutta

Sote-palveluiden tehostamisen kannalta olennaista on, että työt hoidetaan sillä henkilöstöllä, jolla on asianmukaisin koulutus, paras osaaminen ja kokemus. Esimerkiksi terveydenhuollon sihteereillä ja osastonsihteereillä on potilastietojärjestelmien käyttämisestä paras osaaminen ja kokemus. Jos hallintotyön tekee asiansa osaavat sihteerit, jää lääkäreille ja hoitohenkilöstöllä enemmän aikaa hoito- ja potilastyöhön.

Lisätietoja:

Jytyn liittovaltuuston uusi puheenjohtaja Jani Loponen, puh. 050 589 9362
Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872

* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.