Jytyn jäsentutkimus: Pirkanmaalla ja Satakunnassa henkilöstösäästöjä naisvaltaisilla aloilla

25.5.2018

Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla Pirkanmaan ja Satakunnan kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemisestä (37 %) aiheutuvaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi Pirkanmaalla ja Satakunnassa 1002 jäsentä.

Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viimeisen vuoden aikana eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %).

– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta henkilöstövajeesta, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ihmettelee.

Muita säästötoimia Pirkanmaalla ja Satakunnassa olivat erityisesti vapaaehtoiset palkattomat vapaat (21 %), joiden osuus on huomattavan suuri verrattuna muuhun Suomeen keskimäärin (10 %). Myös lomarahoja on vaihdettu vapaaksi (5 %). Koko Suomessa säästötoimet julkisella sektorilla ovat näkyneet kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksena ja työajan pidennyksenä.

Jytyn ammattialoista talous,- hallinto- ja ICT-alan sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.

Jopa 38 % vastaajista kertoo, ettei sijaista oteta koskaan poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % kertoi, että sijaista ei oteta.

– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava erityisesti talous- ja hallintopalveluissa sekä välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, Pihlajamäki huomauttaa.

Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (41 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (36 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (35 %), huonosta esimiestyöstä (32 %) ja työilmapiiriongelmista (28 %). Työssä merkityksellistä ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5), työn sisältö (4,5/5), hyvä ilmapiiri (4,5/5), työkaverit (4,5/5) ja palkkaus (4,4/5).

Pirkanmaan ja Satakunnan palvelut tuotettava julkisesti

Suuri enemmistö 93 % Jytyn jäsenkyselyyn Pirkanmaalla ja Satakunnassa vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 69 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 %. Ainoastaan yksityisten tuottamia palveluita ei kannatettu laisinkaan. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 7 % vastaajista.

– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Pirkanmaan ja Satakunnan Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (56 %) kuin yksityisellä (12 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (32 %). Sote- ja maakuntauudistuksessa jäseniä huolestuttaa työehtoihin ja työpaikkoihin liittyvät seikat, kuten työehtosopimuksen muuttuminen huonommaksi (47 %), palkkaus ja sen harmonisointi (34 %) sekä työpaikan menettämisen uhka (35 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta ja yhteensopivuudesta (35 %).

Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin

Jytyn jäsenet Pirkanmaalla ja Satakunnassa ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (4/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,7/5).

Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5).

– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.

Jytyn jäseniltä Pirkanmaalla ja Satakunnassa kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin. Jäsentutkimuksen mukaan suhteellisen harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (1,9/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5).

Jäsentutkimuksen mukaan nuoret Pirkanmaalla ja Satakunnassa ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,7/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).

Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018

  • Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30 188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.
  • Pirkanmaalla ja Satakunnassa vastaajia oli 1002 (10,2 % kaikista vastaajista).
  • Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.
  • Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.
  • Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).
  • Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.
  • Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.
  • Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.

Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.

Lisätietoja: Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424, ari.sauros@jytyliitto.fi
Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.