Jytyn jäsentutkimus: Kaakkois-Suomessa kärsitään henkilöstövähennyksistä – sijaista ei palkata

14.5.2018

Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (39 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa työskentelevien jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi Kaakkois-Suomessa 1106 jäsentä.

Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %).

– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotipalvelut kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ihmettelee.

Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistui voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Muita jäsenten kokemia säästötoimia Kaakkois-Suomessa olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (8 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (4 %). Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 71 %:lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 18 %:lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 1 %:lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (90 % vastaajista).

Kaakkois-Suomessa jopa 40 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.

– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kotipalvelun työntekijöinä ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa.

Työssä merkityksellistä ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (44 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (39 %), liian vähäisistä henkilöresursseista (37 %), huonosta esimiestyöstä (30 %) ja työilmapiiriongelmista (29 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.

Kaakkois-Suomessa maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti

Suuri enemmistö 92 % Jytyn jäsenkyselyyn Kaakkois-Suomessa vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 69 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 23 %. Ainoastaan yksityisten tuottamina palveluina ei kannattanut kukaan. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 8 % vastaajista.

– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Jytyn jäsenet Kaakkois-Suomessa haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (58 %) kuin yksityisellä (11 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä hyvin moni ei osannut sanoa kantaansa (31 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat. Huolta Kaakkois-Suomessa herättää mahdollisuus työehtosopimusten muuttumisesta huonommiksi (37 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (35 %). Jytyläiset ovat huolestuneita Kaakkois-Suomessa erityisesti erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (40 %) mutta myös työmäärän lisääntymisestä (36 %) ja työpaikan menettämisen uhasta (34 %).

Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin

Kaakkois-Suomessa Jytyn jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,7/5).

Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat selvästi sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5).

– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.

Jytyn jäseniltä Kaakkois-Suomessa kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (1,8/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,5/5).

Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).

Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018

  • Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30 188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.
  • Kaakkois-Suomessa (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo) vastaajia oli 1106 (11 % kaikista vastaajista).
  • Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.
  • Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.
  • Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).
  • Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.
  • Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.
  • Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.

Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.

Lisätietoja:
Jytyn viestintäjohtaja Kari Hietamäki, puh. 040 502 0115, kari.hietamaki@jytyliitto.fi
Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.