Jyty Pirkanmaalle kunniamaininta Vuoden Välkkynä

11.12.2017

Kuvassa Jyty Pirkanmaan hallituksen jäseniä ja Jyty-agentteja koulutuksessa
maaliskuussa Virroilla. Jyty Pirkanmaan pj. Kirsi Kuukkanen toinen oikealta.

STTK:n ja Akavan Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto (TJS) on päättänyt jakaa kahden tasa-arvoisen palkittavan kesken Vuoden Välkky-kunniamaininnat. Kunniamaininnan saavat Jyty Pirkanmaa ja Talentia Keski-Suomi. Yleisöäänestyksen voitti pääluottamusmies Pekka Rastas Tehystä.

Jyty Pirkanmaa saa kunniamaininnan toimivan yhdistysfuusiokonseptin löytämisestä isolla alueella. Fuusion kautta toiminnan laatu parani, sillä jäsenet saivat entistä parempia seudullisia vaikuttamismahdollisuuksia ja aktiivijäsenet voivat keskittyä enemmän jäsenten palveluun. Talentia Keski-Suomi saa kunniamaininnan sote-edunvalvonnan tekemisestä jäseniä osallistavasti, mikä yhdessä muun toiminnan kanssa on aktivoinut jäsenistöä ja vahvistanut jäsenpitoa.

Yleisöäänestyksessä voittaja, Espoon kaupungin pääluottamusmies Pekka Rastas Tehystä sai äänistä 32 prosenttia. Äänestyksen perusteluissa Pekkaa kuvataan monin sanoin – asiallinen, tasapuolinen, sitoutunut, jämäkkä, aktiivinen, osaava, yhteistyökykyinen, suoraselkäinen, selkosanainen. Pekan kehutaan vievän jäsenten asioita hyvin eteenpäin. Kaiken tämän lisäksi Pekka saa paljon kiitosta siitä, että hän pitää viestinnällään jäsenet ajan tasalla.

Vuoden Välkky -palkinnolla halutaan tuoda esiin ammattiyhdistysaktiivien sellaista toimintaa, mikä on edesauttanut yhdistyksen kehittymistä, vaikuttavuutta, jäsenpalvelua tai jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Jyty Pirkanmaa ry - Yhdistysfuusion kautta enemmän lähipalvelua jäsenille

Yhdistysfuusio ei yleensä ole mikään läpihuutojuttu. Jytyn Pirkanmaan alueellakin asia vaati parin vuoden kypsyttelyä. Suurimpana pontimena yhdistymiskeskustelujen aloittamiseen oli pienten yhdistysten puute aktiiveista.
- Alueasiamies Olli Järvelän kanssa keskustelin asiasta ja mietimme voisiko näitä yhdistyksiä jotenkin auttaa. Asia jäi hautumaan, mutta sitten Olli kutsui edustajia useammasta yhdistyksestä Tampereen aluetoimistolle ja tapasimme avoimin mielin, kertoo Kirsi Kuukkanen, Jyty Pirkanmaan puheenjohtaja.
- Keskustelimme yhdessä, mitä hyviä ja huonoja puolia yhdistymisessä olisi. Alusta lähtien yksittäinen jäsen oli keskiössä eli miten saamme tuotua yhdistyksen ja liiton lähemmäs jäsentä. Kaikilla yhdistyksillä oli koko ajan vapaa tilanne eli fuusiosta sai irtautua missä kohdassa vain halusi kunnes yhdistymissopimus sitten lopulta tehtiin, kuvaa Kuukkanen yhdistymisen etenemistä.

Fuusiossa yhdistyi kahdeksan yhdistystä, minkä myötä hallinnolliset tehtävät vähentyivät reilusti. Uudessa organisaatiossa hallituksella on ohjaava tehtävä ja toimintaa pyörittävät paikalliset tiimit.
- Tällä hetkellä meillä on viisi paikallistiimiä. Paikallistiimi koostuu keskimäärin kuudesta Jyty-agentista ja 1-2 hallituksen jäsenestä, jotka tuovat paikalliset viestit hallitukselle ja vastaavat paikallisesta toiminnasta, valottaa Kuukkanen.
- Jyty-agentiksi pääsevät halukkaat jäsenet. Rekrytointi tapahtui aluksi liittyneiden yhdistysten aktiiveista ja heidän kyselemistään henkilöistä. Myös yhdistyksen lehdessä ilmoitettiin asiasta ja muutamia henkilöt ilmaisivatkin itse kiinnostuksestaan.

Yhden paikallistiimin alueella on noin 250-500 jäsentä ja yleensä toiminta-alueena on muutama kunta.
- Paikallistiimin ja etenkin Jyty-agenttien tehtävä on olla jäsenen apuna arjen asioissa lähellä jäsentä. He käyvät toivottamassa uudet jäsenet tervetulleeksi yhdistykseen ja vastaavat jäsenten kysymyksiin ja ohjaavat ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan. Tätä varten agentteja koulutetaan muutaman kerran vuodessa ja lisäksi suunnitteilla on agenttikäsikirja, kertoo Kuukkanen.

Paikallistiimeillä on paikallinen budjetti, jonka puitteissa he järjestävät toimintaa alueensa jäsenille. Yksittäiset jäsenet ovat Kuukkasen mukaan olleet iloisia siitä, että paikallinen toiminta on säilynyt ja sen lisäksi on tullut toimintaa ja uusia tuttavuuksia ympäri Pirkanmaata. Palautteet ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia.

Sote-edunvalvontaa jäseniä osallistaen

Talentia Keski-Suomi on hakenut jäseniä aktiivisesti sote-vaikuttamistyöhön ja saanut heitä mukaan Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteleviin työryhmiin ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitukseen. Talentian luottamusmiehet vaikuttavat erityisesti akavalaisen julkisen sektorin neuvottelujärjestön (JUKO) luottamusmiestapaamisten kautta ja Jyväskylän kaupungin Jukon pääluottamusmies, talentialainen hänkin, toimii henkilöstön edustajana sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmässä, henkilöstötyöryhmässä ja yhteistoimintaelimessä.
- Näin meillä on suora yhteys valmisteluihin, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Anna Nurmesniemi.

Yhdistys vaikuttaa luonnollisesti paljon myös oman liiton kautta.
- Toimimme aktiivisesti Talentian liittovaltuustossa ja Talentian hallituksessa. Kommentoimme käsittelyssä olevia aiheita, viimeksi esimerkiksi valinnanvapauslakiesitystä, jatkaa Nurmesniemi.
- Työryhmäjäsenyyksien ja liiton toiminnan kautta pysymme ajan tasalla ajankohtaisista asioista valtakunnallisesti, summaa varapuheenjohtaja Riikka Rantanen.

Jäsenistölle asioista tiedotetaan säännöllisesti jäsenkirjeellä, yhdistyksen verkkosivulla sekä Facebook-sivulla.

Viime vuosina yhdistyksen toimintaa on uusittu, minkä johdosta jäsenet ovat aktivoituneet.
- Koemme yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeänä kaikenikäisten huomioon ottamisen. Jäsenten toiveita vuotta 2018 koskien olemme kartoittaneet nyt loppuvuodesta toteutetulla jäsenkyselyllä. Yhdistys myös näkyy sosiaalisessa mediassa enemmän, kertoo Nurmesniemi.
- Järjestämme tapahtumia eri puolella maakuntaa, jotta osallistuminen olisi helppoa kaikille. Hyvällä tiimihengellä ja avoimella ilmapiirillä toivotamme kaikki tervetulleiksi tapahtumiimme, hymyilee Rantanen.


Kuvassa edessä keskellä Riikka Rantanen ja Anna Nurmesniemi. Takana vasemmalta:

Irene Vierinkari, Piia Nyholm, Heidi Tennilä, Janette Julin, Anne Sarkonen ja Anne-Maria Perttula.

Pitkäjänteistä ja monisäikeistä edunvalvontaa

Luottamusmiehen tehtävässä olennaista on tietää mitä edustettaville kuuluu. Siinä Pekka Rastas on onnistunut. Perusteluissa tulee ilmi, että Pekka on helposti lähestyttävä ja luotettava. ”Pekan kautta tuntuu, että ammattiyhdistys on todellakin kiinnostunut minusta.”
- En halua, että kenellekään olisi iso kynnys ottaa halutessaan yhteyttä myös suoraan pääluottamusmieheen, sanoo Rastas.
- Vuosien aikana olen myös onnistunut rakentamaan ympärilleni edustamistani tehyläisistä laajan yhteistyöverkoston, joten tiedon saaminen nopeastikin onnistuu aina tarvittaessa.

Rastas on Uudenmaan tehyläisten pääluottamusmiesten Hyvän edunvalvonnan tuki (HET) -ryhmän vetäjä ja pyörittää myös tehyläisten pääluottamusmiesten sähköpostirinkiä. Lisäksi hän on Tehyn hallituksen jäsen. Hän on siis hyvin kartalla oman toimialansa asioista.

Kun Rastaalta tiedustelee mieleenpainuvinta saavutusta (pää)luottamusmiehenä, hän toteaa, että jokainen saatu kiitos on edunvalvojalle jo itsessään saavutus. Luottamusmiehen työssä kun lähes jokainen yhteydenotto liittyy aina johonkin kielteisesti koettuun asiaan. Silti hän on pohtinut asiaa myös laajemmassa mittakaavassa, eikä asia ole yksiselitteinen.  
- On täysi mahdottomuus toimia omassa työssään niin, että kaikki olisivat aina tyytyväisiä omaan järjestöönsä ja edunvalvojaansa. Välillä tulee onnistumisia, osittaisia onnistumisia ja välillä koen myös niitä epäonnistumisia. En siis itse puhuisi mistään absoluuttisista voitoista ja tappioista, koska asiat eivät ole koskaan niin mustavalkoisia. Pitkäjänteisessä työssä kun monet vastoinkäymisetkin saattavat myöhemmin vielä poikia niitä onnistumisia.

Pääluottamusmiehen tehtävä ei nykyaikana ole helppo. Paikallinen sopiminen on lisääntynyt. Erilaiset työryhmien jäsenyydet kuormittavat ja täyttävät helposti kalenterin. Yhteistyökumppanien määrä on myös lisääntynyt. Puhumattakaan siitä, että luottamusmiehen tulee olla perehtynyt edustamiaan työntekijöitä koskeviin säännöksiin, määräyksiin, sopimuksiin ja hyvinkin erilaisten työpaikkojen työskentelyolosuhteisiin.
- Jotta pärjää ja jaksaa, on pidettävä itsestään ja myös läheisistään huolta.
- Monet kollegoistani ovat myös ystäviäni. Ilman heitä olisin useammankin kerran kyseenalaistanut oman jaksamiseni. Oman ammattiosaston tuki on lisäksi aivan välttämätöntä, kiittelee Pekka.

Kuvassa Pekka Rastas Tehystä