Jyty: Kiireellä valmisteltu sote-uudistus tuottaa vain sekundaa

Sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapauslain luonnos lähti alkuviikosta lausuntokierrokselle. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan lakiluonnos sisältää useita ongelmakohtia, joista henkilöstön asema ei ole uudistusta eteenpäin vietäessä vähäisin.

Lauantaina valinnanvapausproblematiikkaan kantaa ottaneen Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan nyt ja tulevina vuosina kysytään sote-organisaatioissa ja kuntien sekä kuntayhtymien kuntatyöpaikoilla muutosjohtamisen taitoja.

"Muutosprosessi on pitkä ja vaatii ennen kaikkea sitä, että yhteistoimintalakia noudatetaan ja että henkilöstön asemaa sote- ja maakuntauudistuksessa koskevat muutokset valmistellaan hyvissä ajoin hyvää yhteistoimintamenettelyä noudattaen ", Pihlajamäki korostaa.

Valinnanvapaus on tehtyjen linjausten mukaan tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa, joista viimeinen osio päättyisi vuoden 2023 loppuun mennessä. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyisi ns. vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen vuoden 2019 alusta lukien. Tämä maakuntalain mukainen järjestely päättyisi kuitenkin jo vuoden 2020 lopussa. "Ja se ei Jytylle käy. Pidempi siirtymäaika tarvitaan", Pihlajamäki linjaa. 

"Tuolloin, vuonna 2020 sote- ja valinnanvapausuudistus on vielä täysin keskeneräinen, koska valmista pitäisi tulla vasta 2023 loppuun mennessä. Vaadimmekin, että henkilöstön aseman turvaavat määräykset on lainsäädännöllisin toimin ulotettava vuoteen 2023 saakka. Jos näin ei käy, seurauksena on useiden vuosien epävarmuus työpaikasta ja -tehtävistä työttömyysuhkineen saman aikaan kun yhtiöittämistoimet ym. organisaatiomuutokset vellovat maakunnissa", Pihlajamäki korostaa.

Sekava kilpailuttamisrumba uhkaa

Valinnanvapauden piiriin kuuluvien sote-palvelujen organisointi ja tuottajavastuut on suunniteltava Pihlajamäen mukaan huolellisesti.  "Uudistuksen rakenne maakuntineen, liikelaitoksineen ja palvelukeskuksineen sekä sote-yhtiöineen on monimutkainen ja sekava. Lisäksi vaarana on, että kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen suhteen ei toteudu, koska maakunnat, niiden väestöpohja ja taloudelliset voimavarat poikkeavat erittäin paljon toisistaan", Pihlajamäki huomauttaa.

Jyty katsoo, että esitetty sote-malli suosii isoja yksityisiä yrityksiä. Pelkona on jopa, että pienet sote-alan toimijat ja Jytyn laajalti edustama kolmas sektori jäävät valinnanvapausuudistuksessa isompien yksityisten toimijoiden jyräämiksi. Jyty pitääkin äärimmäisen tärkeänä, että julkisten hankintojen kilpailutuksen osaaminen varmistetaan ennen kuin lainsäädäntö pannaan toimeen.

Valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä on tarkoitus toteuttaa Pihlajamäen mukaan valtava julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen, joka tulee tarkoittamaan maakuntatasolla jatkuvaa kilpailuttamisrumbaa.

"Jos siihen ei ole osaamista, kuten tällä hetkellä valitettavasti tilanne laajalti on, tavoiteltavat säästöt jäävät vain sanahelinäksi ja pahimmassa tapauksessa palvelujen laatu ja vaikuttavuus heikkenevät. Jos ja kuten nyt näyttää – lainsäädäntötyötä viedään eteenpäin äärimmäisellä kiireellä – uudistuksen valmistelun laadusta on oltava todella huolissaan. Kiire tuottaa vain sekundaa", Pihlajamäki varoittaa.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756

* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.