Jyty keskeyttää järjestölliset toimet – kolmikantaisen yhteistyön kunnia palautettava!

26.10.2018

Nykyhallitus on koko 3,5 vuoden taipaleensa aikana pyrkinyt eroon kolmikantaisesta yhteistyöstä, joka on tarkoittanut käytännössä sitä, että hallitus ei ole juuri välittänyt järjestäyneiden työntekijöiden mielipiteistä. Samalla viime aikojen julkisessa keskustelussa on käynyt konkreettisesti ilmi, miten Suomen Yrittäjät -etujärjestö kumppaneineen on päässyt sanelemaan, mitä hallituksen pitää tehdä.

Kolmikannasta irtautuminen on näkynyt irtisanomislain lisäksi erityisesti kilpailukykysopimuksessa, jonka taakka kasaantui pakkolakiuhkausten seurauksena naisvaltaiselle julkiselle sektorille, kuten kunta-alalle, jossa suurin osa Jytyn jäsenistä työskentelee. Kolmikantaisen yhteistyön puuttuminen on näkynyt myös esimerkiksi aktiivimalli 1:ssä ja 2:ssa sekä jatkuvissa työsuhdeturvan ja sosiaaliturvan heikennyksissä.

Suomalaisen yhteiskunnan ehdottomana vahvuutena on pidetty sopimisen kulttuuria, jossa asianosaiset pääsevät lausumaan mielipiteensä sekä osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Työmarkkina-asioissa työntekijöitä edustavat järjestäytyneet ammattiliitot ja työnantajia järjestäytyneet työnantajaliitot.

– Suomi ei olisi pohjoismainen hyvinvointivaltio ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kolmikantaisella valmistelulla on ollut työmarkkina-asioissa keskeinen rooli. Yksi osapuoli ei ole saanut veto-oikeutta itselleen ja päätöksenteko on perustunut tutkittuun tietoon, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoi Jyty Lahti ry:n 100-vuotisjuhlassa 27.10.

– Irtisanomiskiistassa on ollut kyse pitkälti siitä, että maan hallitus ei halua neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa. Tällainen peli ei yksinkertaisesti sovi suomalaiseen sopimisen kulttuuriin.

Yhdessä sovitusta kiinnipitäminen on osa suomalaista sopimisen kulttuuria. Esimerkiksi kilpailukykykysopimus allekirjoitettiin siinä uskossa, että jatkossa hallitus valmistelee työlainsäädäntöön muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Hallituksen toimintaan otti kantaa tuoreimmassa Jyty-lehdessä mm. Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen, jonka mukaan irtisanomislain valmistelun suurena ongelmana on ollut juuri yhteisen valmistelun puuttuminen. Ei ole kuultu eikä kuunneltu lain eri osapuolia.

– Täysin turha ja kallis riitely irtisanomislaista olisi voitu välttää, jos hallitus olisi jo alun perin istunut eri osapuolten kanssa samaan neuvottelupöytään. Näin kyettäisiin tekemään parempia ratkaisuja suomalaisen työelämän eteen, Pihlajamäki huomauttaa.

– Nurinkurista lakiesityksessä on ollut, että hallitus on perustellut esitystä työllisyyden parantamisella, kun johtavat asiantuntijat ja tutkimuslaitokset ovat todenneet, ettei työllisyysvaikutuksia ole, Pihlajamäki ihmettelee.

Jyty keskeyttää järjestölliset toimet – vuoronvaihtokieltoa ei tule 

Jyty keskeyttää järjestölliset toimet hallituksen suunnittelemaa irtisanomislakia vastaan ja aiemmin ilmoitettua vuoronvaihtokieltoa ei tule. Kaikkia jäseniä koskevan vuoronvaihtokiellon oli tarkoitus alkaa maanantaina 29.10.2018 kello 6.00 ja päättyä sunnuntaina 4.11.2018 kello 23.59 kaikilla sopimusaloilla kuntasektorilla, yksityisillä aloilla ja kirkon alalla.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.