Jytyn edusvalvontajohtaja: Henkilöstöedustajilla tärkeä tehtävä sote-uudistuksen toteutuksessa

31.3.2016

1.1.2019 sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja samalla lakkautetaan sote-kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Talous- ja henkilöstöhallinto, ict-palvelut, hankinta ja kiinteistöpalvelut ja niiden ylläpito siirtyvät maakuntien yhteisesti omistamiin palveluyhtiöihin. Jos em. tukipalvelutehtäviä hoitavan työntekijän/viranhaltijan työtehtävistä vähintään 50 % on sote:en liittyviä, työntekijä siirtyy maakunnan tai palveluyhtiön palvelukseen. Muutokset merkitsevät yli 200.000 henkilölle työnantajan vaihdosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiettävästi valmistelemassa maakuntiin muutosorganisaatiota (maakuntavirastoa), joka olisi toiminnassa kesällä 2017 ja   toimisi työnantajan edustajina mm. yt-neuvotteluissa.

Lain aiheuttamat henkilöstövaikutukset kunnissa ja kuntayhtymissä tulee selvittää heti alkuvaiheessa. Henkilöstön, myös muiden kuin terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä toimivien osalta, tulee tapahtumaan mittavia muutoksia. YT-laissa todetaan, että henkilöstön asemaan vaikuttavat asiat on käsiteltävä yt-elimessä! Työnantajan on tiedostettava, että henkilöstövaikutuksia on mahdotonta selvittää ilman henkilöstön näkemyksiä. Kaikilla kuntien pääsopijajärjestöillä eli Kunta-alan unionilla, KoHolla ja Jukolla tulee olla 2 henkilöstöedustajaa sote-työryhmissä (malli 2+2+2). Tällä tavalla taataan se, että eri töitä tekevien ääni saadaan kuuluville

Maakunnille tai niiden palveluyhtiöille siirtyvät tukipalvelut aiheuttavat jytyläisille luottamusmiehille ja henkilöstöedustajille runsaasti uusia haasteita. Mitkä palvelut siirtyvät, ketkä niitä hoitavat, missä ovat työpisteet ja kuinka pitkäksi työmatkat muuttuvat? Luottamusmiehen ja/tai muun henkilöstöedustajan osallistuminen tämän asian selvittelyyn, suunnitteluun ja päätöksentekoon varhaisessa vaiheessa on tärkeätä. Talous- ja hallinto- sekä muissa tukipalveluissa toimivan henkilöstön asema muutoksessa on vaarassa jäädä liian vähälle huomiolle, kun terveydenhuollon kysymyksiä selvitetään. Jos tukipalveluiden toiminnassa on ongelmia, se heijastuu kaikkeen muuhunkin toimintaan.

Kunnissa ja kuntayhtymissä jatkavien asemaan ja työtehtäviin tulee myös muutoksia, kun osa työtovereista siirtyy maakuntaan tai palvelukeskukseen. On tärkeätä varmistua siitä, että palvelutuotanto turvataan paitsi maakunnassa ja palvelukeskuksessa, myös kunnissa.

Maakunnilla on toivottavasti jatkossakin päävastuu sote-palveluiden tuottajana.  Silloin, kun työnantaja vaihtuu yksityiseksi, on erityisen tarkkaan selvitettävä vaikutukset henkilöstön eläkkeisiin ja mitä työehtosopimusta tullaan noudattamaan. Eläke-etuudet eivät muutu maakuntien tai maakuntien palveluyhtiöiden palvelukseen siirtymisen yhteydessä. Muissa tilanteissa eli silloin kun työnantaja vaihtuu yksityiseksi työnantajaksi, lisäeläketurva ei säily ja tällöin on tärkeätä selvittää, kenellä em. lisäeläketurva on.  Saattaa olla mahdollista järjestää työtehtävät siten, että lisäeläketurvan piirissä oleva ei vaihdakaan työnantajaa.

Eläkkeelle jäävien määrä lähivuosien aikana pitää selvittää muistaen kuitenkin se, että vanhuuseläkkeelle voidaan jäädä omaa vanhuuseläkeikää myöhemmin (nyt 65 vuotta ja 2017 alkaen asteittain nousten 68 vuoteen). Painostusta eläkkeelle jäämiseen ei saa olla. Jatkuva kyseleminen, milloin "jäät eläkkeelle" puhumattakaan siitä, että esimies on jo tehnyt omat johtopäätöksensä eläkkeelle jäämisestä ilman asianomaisen omaa ilmoitusta, ei ole hyväksyttävää eikä edes laillista.

Kun sote-uudistuksen johdosta työnantaja vaihtuu, noudatetaan liikkeen luovutusta koskevaa periaatetta. Maakunnissa tullaan ilmeisesti noudattamaan vuoden 2019 alussa entisiä kunnan virka- ja työehtosopimuksia. Neuvotteluosapuolina tulevat olemaan nykyiset kuntien työmarkkinaosapuolet eli Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ja tämäkin selkiinnyttää uudistuksen alkutaivalta.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä ja myös paikallisia sopimuksia työsuhteeseen liittyvistä asioista. Palkkausjärjestelmien yhdenmukaistaminen ja palkkaharmonisointi tulee tehdä mahdollisimman pian, jotta vältytään henkilöstön asettamisesta eriarvoiseen asemaan

Muutokset vaikuttavat lähes poikkeuksetta työtehtävien sisältöön. Muutostilanteissa tulee olla riittävät resurssit henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen ja uudelleen kouluttamiseen.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema korostuu muutostilanteissa. On selvää, että luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut henkilöstön edustajat  tarvitsevat riittävää ajankäyttöä, koulutusta ja tiedonsaantia. Osaavat henkilöstön edustajat vaikuttavat omalla työpanoksellaan, kokemuksellaan ja tiedollaan siihen, että, että työpaikoilla saavutetaan paras lopputulos mukaan lukien henkilöstön työhyvinvointi. Tuloksellisuushan on sidoksissa myös työntekijöiden työhyvinvointiin.   

Epätietoisuus muutostilanteissa on kuluttavaa, jopa kaikkein kuluttavinta. Eri tasojen välinen tiedottaminen molempiin suuntiin ja useilla tavoilla helpottaa uudistusten toteuttamista. Henkilöstöedustajienkin on muistettava pitää tiivistä kontaktia jäseniin!

Teksti: Marja Lounasmaa, Jytyn edunvalvontajohtaja

Lisätietoa: Jytyn edunvalvontaosasto (puh. 020 789 3700), tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi