Hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset

29.6.2016

Hallitus julkisti 29. kesäkuuta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki.

Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Palveluiden integraation laajuus on uudistuksessa kansainvälisesti erittäin kunnianhimoista.

Lakiluonnokset eivät ole vielä täysin valmiita. Hallituksen esityksen luonnosta viimeistellään vielä kesän aikana. Asian yhteiskunnallisen merkittävyyden ja yleisen kiinnostavuuden vuoksi lakiluonnokset halutaan kuitenkin tuoda julkiseen keskusteluun jo nyt. Lakiluonnokset kootaan hallituksen esitykseksi ja lähetetään lausunnolle elokuussa.

Lait ovat pohja uudistukselle, jossa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Valtiovarainministeriö alkoi toukokuussa valmistella maakuntien muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakuntauudistuksen nimellä. Tämän uudistuksen lakiluonnokset eivät sisälly nyt julkaistuun aineistoon.

Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.

Maakuntalaki luo edellytykset maakunnan itsehallinnolle

Maakuntalaki luo edellytykset maakunnan itsehallinnolle sekä maakunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille. Maakuntalailla säädetään maakunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä sekä toiminnan johtamisesta.
Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Voimaanpanolailla säädetään muun muassa henkilöstön ja omaisuuden siirtymisestä maakuntiin sekä maakuntien väliaikaishallinnosta, jonka tehtävänä on valmistella vuoden 2019 alussa käynnistyvää toimintaa.

Lakikokonaisuuteen sisältyvät niin ikään lakiesitykset muun muassa rahoituksesta, verotuksesta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, viranhaltijan asemasta ja työehtosopimuksista, vaaleista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta.   Esitykset asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevaksi lainsäädännöksi valmistuvat suunnitellusti vuoden lopulla. Tämä esitys lähetetään lausunnolle samaan aikaan kun hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta annetaan eduskunnalle.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden rahoituksen siirto maakunnille vuoden 2019 alusta vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen. Esitysluonnoksen mukana on julkaistu laskentaperiaatteet sekä valtiovarainministeriön alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Maakunnan rahoitus kerätään jatkossa kansalaisilta osana valtion tuloverotusta. Verotuksen kiristymisen ehkäisemiseksi kuntien veroprosentteja ja valtionosuuksia alennetaan vastaavasti.  Lopullisen valmistelun yhteydessä verotuksen parametrit määritetään siten, ettei työn verotuksen kiristymistä tapahdu lainkaan.

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa on suuria eroja. Rahoituksen siirto valtiolle johtaa paikoin suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin, joita tasataan uudistamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kuntiin kohtuullistetaan tasaamalla valtionosuuksien kautta muutoksia. Uuden rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvä tasaus määritetään lopullisina vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017 – 2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella. Hallituksen lakiluonnoksiin sisältyvät laskelmat perustuvat arviotietoon vuodelta 2016. Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi ne oikaistaan toteutuneen tilanteen mukaisiksi jälkikäteen.

Arviointi lakien yhteiskunnallista ja muista vaikutuksista on myös valmistunut. Lisäksi kesän aikana valmistuu arviointi perustuslain näkökulmasta. Nämä arvioinnit sisältyvät elokuussa lausunnolle lähtevään hallituksen esitykseen.

Lausuntokierros käynnistyy elokuussa

Hallituksen esitysluonnoksen valmistelu jatkuu kesän ajan. Hallituksen esitysluonnos valmistuu ja se lähetetään viralliselle lausuntokierrokselle elokuussa. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle.

Lakiluonnokset on julkaistu alueuudistus.fi -verkkosivustolla. Jos sivuston toiminta hidastuu suuren käyttäjämäärän takia, aineistot ovat saatavissa myös osoitteessa julkaisut.valtioneuvosto.fi 

Liitteet:

Lakiluonnokset, kuntakohtaiset laskelmat ja muut aineistot (alueuudistus.fi)

Lue lisää (alueuudistus.fi)