​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

10 kysymystä ja vastausta keskiviikon 25.4. varhaiskasvatuksen mielenosoituksesta5016<p>Askarruttaako sinua jokin asia liittyen keskiviikon mielenosoitukseen? Tältä sivulta löydät kysymyksiä ja vastauksia, joissa käydään läpi sinun kannaltasi tärkeimmät asiat. Mikäli jokin asia jäi edelleen askarruttamaan, ole yhteydessä.&#160; </p><h3>1. Mistä keskiviikon 25.4. mielenosoituksessa on kyse?</h3><p>&#160;Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on Jytyn mielestä otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä muun Uudenmaan alueen varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. </p><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.&#160;</p><h3>2. Onko Jyty mukana mielenosoituksessa?</h3><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueella varhaiskasvatuksen alalla, julkisella tai yksityisellä sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.&#160;</p><h3>3. Miksi Jyty on mukana mielenosoituksessa?</h3><p>Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia.</p><h3>4. Onko kyseessä lakko?</h3><p>Kyseessä ei ole lakko. Kyse on mielenosoituksesta, joka on suunnattu hallituksen esittämiä työehtojen heikennyksiä ja sopimusoikeuden rajaamista vastaan. Jytyläiset osallistuvat mielenosoitukseen omalla ajallaan.</p><h3>5. Onko Jytyn jäsenillä oikeus osallistua?</h3><p>Mielenosoitus ei miltään osin kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko. </p><p>Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää työntekijän palkan poissaoloajalta. </p><p>Viranhaltijoilta oikeus osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin on lainsäädännöllä poistettu. Virkasuhteessa oleva ei siis voi mielenosoitukseen työaikanaan osallistua.&#160;</p><h3>6. Onko jokaisen jäsenen pakko osallistua mielenosoitukseen?</h3><p>Ei ole. Osallistuminen on vapaaehtoista ja jokainen voi itse päättää osallistumisestaan (pl. virkasuhteessa olevat). Suomen lainsäädäntö takaa työntekijälle oikeuden osallistua mielenosoitukseen, mutta osallistuminen ei ole pakollista.</p><h3>7. Tuleeko jäsenelle vaikeuksia mielenosoitukseen osallistumisesta?</h3><p>Ei tule. Työntekijöillä on oikeus osallistua mielenosoitukseen (pl. virkasuhteessa olevat). Jyty on ilmoittanut keskitetysti työnantajille osallistumisesta mielenosoitukseen ja tämän lisäksi yhdistykset ja luottamusmiehet ovat olleet paikallisesti yhteydessä työnantajiin. Työntekijän tulee kuitenkin myös itse ilmoittaa lähiesimiehelleen olevansa poissa töistä mielenosoituksen ajan.<br> </p><h3>8. Korvaako Jyty jäsenilleen ansiomenetystä mielenosoitukseen osallistumisen ajalta?</h3><p>Ei korvaa. Jytyläisillä (pl. virkasuhteessa olevat) on oikeus osallistua mielenosoitukseen omalla ajallaan. <br> </p><h3>9. Miten pääsen Helsingin mielenosoitukseen keskiviikkona?</h3><p>Jyty suosittelee saapumaan paikalle mielenilmaukseen julkisilla kulkuneuvoilla, . Emme korvaa tapahtumaan osallistuneiden matkakuluja.&#160;</p><h3>10. Mistä saa parhaiten ajantasaista tieto mielenosoituksesta?</h3><p>Jyty lähettää jäsenilleen tietoa sähköpostitse, mutta ajantasaisin tieto löytyy Jytyn nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Seuraa Jytyn tiedottamista nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä, jotta saat tiedon muun muassa tarkasta kokoontumispaikasta eduskuntatalon edustalla.</p>23.4.2018 11:50:35Ajankohtaista23.4.2018 11:50:35http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsentutkimus: Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kärsitään henkilöstövähennyksistä monilla ammattialoilla 4996<p>Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (34 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi Pohjois-Suomessa 1694 jäsentä. </p><p>Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %). </p><p>– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki </strong>ihmettelee. </p><p>Muita jäsenten kokemia säästötoimia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (10 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (6 %). Valtakunnallisesti kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistuivat voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 65 %&#58;lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 21 %&#58;lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 1 %&#58;lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (90 % vastaajista). Osittain on saanut käyttää 8 %&#58;a ja kokonaan 2 %&#58;a vastaajista. <br>Jopa 37 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan. </p><p>– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kodinhoitajina ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa. <br>Työssä merkityksellistä vastaajien mukaan ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (40 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (36 %), huonosta esimiestyöstä (32 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (30 %) ja työilmapiiriongelmista (30 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICTalan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta. </p><h3>Maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa </h3><p>Suuri enemmistö 91 % Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 68 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 %. Ainoastaan yksityisten tuottamia palveluita ei kannattanut kukaan. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 9 % vastaajista. </p><p>– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös hallitukselle ja eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa. </p><p>Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (64 %) kuin yksityisellä (10 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (26 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat, kuten mahdollinen työehtosopimusten muuttuminen huonommaksi (44 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (39 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös työmäärän lisääntymisestä (37 %), erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (34 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (33 %). </p><h3>Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin </h3><p>Jytyn jäsenet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5). </p><p>Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5).</p><p>– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo. </p><p>Jytyn jäseniltä kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan suhteellisen harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (2,1/5), vaikkakin Pohjois-Suomesta ollaan valmiimpia muuttamaan työn perässä. Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5). </p><p>Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,6/5). </p><h3>Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018 </h3><p>• Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30 188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5. <br>• Pohjois-Suomessa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) vastaajia oli 1694 (18 % kaikista vastaajista). <br>• Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018. <br>• Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %. <br>• Vastaajia oli eri maakunnista hyvin edustettuina ympäri Suomen. <br>• Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö). <br>• Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista. <br>• Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista. <br>• Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %. </p><p>Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset. </p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, <a href="mailto&#58;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi">maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</a> </p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viranja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>23.4.2018 9:49:44Ajankohtaista23.4.2018 9:49:45http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
LISÄTIETOA JYTYN OSALLISTUMISESTA VARHAISKASVATUSLAIN VASTUSTAMISEEN LIITTYVÄÄN MIELENILMAUKSEEN KESKIVIIKKONA 25.4. 20185015<h3>​Varhaiskasvatuslain vastustaminen – mielenosoitus 25.4. </h3><p><strong>Jakelu sähköpostitse&#58; <span class="ms-rteForeColor-2">Jytyn pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla työskentelevät varhaiskasvatuksen työntekijät</span></strong></p><h3>Mitä ja ketkä? <br></h3><p>Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. <span class="ms-rteForeColor-2">HUOM!</span><span class="ms-rteForeColor-2">&#160;Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja muun Uudenmaan varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. </span></p><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.&#160;</p><h3>&#160;Missä? </h3><p>Mielenosoitus lakiesityksen pysäyttämiseksi järjestetään eduskuntatalon edessä keskiviikkona 25.4. klo 13–15.00. Mielenosoitukseen osallistuvat Jytyn, JHL&#58;n, Tehyn, SuPerin ja Talentian jäsenet. </p><p>Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja Uudenmaan varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18.</p><h3>Taustaa mielenilmaukselle </h3><p>&#160;Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin. Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.</p><p>Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi voimakkaasti alan henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Lakiesityksessä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta jo nyt.</p><p>Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, ei, päiväkoteihin saataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.</p><p>Varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.<br>Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat ristiriitaisia. Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000. </p><p>Ristiriitaisten tilastotietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.</p><p>Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.</p><p>Varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää mieluummin keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin. Tällaisia ovat mm. riittävän pienet ryhmäkoot, osaavan henkilöstön riittävä määrä lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentaminen. Lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.</p><h3>Työntekijöiden oikeus osallistua mielenosoitukseen</h3><p> <br>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Mielenosoituksella vastustamme uuden lain voimaantulemista nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Mielenosoitus ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko.</p><p>Työsuhteessa olevilla henkilöillä on Suomen lainsäädännön mukaisesti oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen omalla ajalla ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää palkan poissaoloajalta. Jyty ei korvaa ansiomenetystä.</p><p>Viranhaltijoilla ei ole oikeutta osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin. Virkasuhteessa oleva ei siis voi osallistua mielenosoitukseen työaikanaan ilman työnantajan erikseen myöntämää lupaa.</p><p>Jytyltä on lähtenyt keskitetysti ilmoitus työnantajille mielenosoitukseen osallistumisesta. Tämän lisäksi olisi hyvä, että jäsenyhdistykset sekä luottamusmiehet informoivat työnantajaa mielenosoituksesta. Jokaisen jäsenen tulee myös itse kertoa lähiesimiehelleen mielenosoitukseen osallistumisesta tiistaihin 24.4.2018 mennessä.</p><h3>Paikallinen ilmoitus mielenosoitukseen osallistumisesta</h3><p> <br>Jytyn jäsenten on hyvä informoida paikallisesti työnantajia osallistumisesta mielenosoitukseen. Tämä koskee Helsingissä, eduskuntatalon edessä järjestettävään mielenosoitukseen osallistumista. </p><p>Työnantajalle tehtävään ilmoitukseen ei ole virallista muotoa, mutta se on järkevä tehdä kirjallisena. Jokainen jäsen itse ilmoittamaan omasta osallistumisestaan mielenosoitukseen suoraan lähiesimiehelle.<br> </p><h3>Jytyläisten kokoontuminen keskiviikkona</h3><p> <br>Me jytyläiset kokoonnumme yhteen ennen mielenosoituksen alkua klo 12&#58;30, jolloin jaamme jytyläisille liivejä, rintanappeja, kylttejä, banderolleja ja muuta materiaalia. Kokoontumispaikaksi on suunniteltu eduskuntatalon edessä olevaa Kyösti Kallion patsasta. Kyseinen patsas sijaitsee Mannerheimin tieltä katsottuna eduskuntatalon oikealla puolella. </p><p>Tarkistathan viimeisimmät kokoontumisohjeet keskiviikko-aamupäivällä Jytyn nettisivuilta tai sosiaalisesta mediasta!</p><h3>10 kysymystä ja vastausta mielenosoituksesta</h3><p> <br>Alla 10 kysymystä ja vastausta mielenosoituksesta. Tämä on hyvä jakaa esim. jäsenille, jotka pohtivat mielenosoitukseen liittyviä asioita. Kysymys- ja vastauspatteristoon on pyritty kokoamaan kaikki oleellisimmat tiedot mielenosoituksesta.</p><h3>Yhdessä voimme vaikuttaa</h3><p> <br>Hallitus aikoo yksipuolisesti heikentää ammattialamme tulevaisuutta. Järjestäydytään siis mielenosoitukseen keskiviikkona ja näytetään, että emme hyväksy ehtojen polkemista. Tule mukaan ja tuo työkaveritkin! Mitä enemmän meitä on, sitä vahvemmin vaikutamme.<br> </p><h3><span class="ms-rteForeColor-2">10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KESKIVIIKON&#160;25.4. MIELENOSOITUKSESTA</span></h3><p> <br>Askarruttaako sinua jokin asia liittyen keskiviikon mielenosoitukseen? Tältä sivulta löydät kysymyksiä ja vastauksia, joissa käydään läpi sinun kannaltasi tärkeimmät asiat. Mikäli jokin asia jäi edelleen askarruttamaan, ole yhteydessä. <br> <br><strong>1. Mistä keskiviikon 25.4. mielenosoituksessa on kyse?</strong><br> <br>Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on Jytyn mielestä otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä muun Uudenmaan alueen varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. </p><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan. <br> </p><p><strong>2.</strong><strong> Onko Jyty mukana mielenosoituksessa?</strong></p><p>Jyty on&#160;mukana mielenilmauksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueella varhaiskasvatuksen alalla, julkisella tai yksityisellä sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan. <br> <br><strong>3. Miksi Jyty on mukana mielenosoituksessa?</strong></p><p>Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia.<br> <br><strong>4. Onko kyseessä lakko?</strong></p><p>Kyseessä ei ole lakko. Kyse on mielenosoituksesta, joka on suunnattu hallituksen esittämiä työehtojen heikennyksiä ja sopimusoikeuden rajaamista vastaan. Jytyläiset osallistuvat mielenosoitukseen omalla ajallaan.</p><p><strong>5. Onko Jytyn jäsenillä oikeus osallistua?</strong></p><p>Mielenosoitus ei miltään osin kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko. </p><p>Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää työntekijän palkan poissaoloajalta. </p><p>Viranhaltijoilta oikeus osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin on lainsäädännöllä poistettu. Virkasuhteessa oleva ei siis voi mielenosoitukseen työaikanaan osallistua. <br> <br><strong>6. Onko jokaisen jäsenen pakko osallistua mielenoso</strong><strong>itukseen?</strong></p><p>Ei ole. Osallistuminen on vapaaehtoista ja jokainen voi itse päättää osallistumisestaan (pl. virkasuhteessa olevat). Suomen lainsäädäntö takaa työntekijälle oikeuden osallistua mielenosoitukseen, mutta osallistuminen ei ole pakollista.</p><p><strong>7. Tuleeko jäsenelle vaikeuksia mielenosoitukseen osallistumisesta?</strong></p><p>Ei tule. Työntekijöillä on oikeus osallistua mielenosoitukseen (pl. virkasuhteessa olevat). Jyty on ilmoittanut keskitetysti työnantajille osallistumisesta mielenosoitukseen ja tämän lisäksi yhdistykset ja luottamusmiehet ovat olleet paikallisesti yhteydessä työnantajiin. Työntekijän tulee kuitenkin myös itse ilmoittaa lähiesimiehelleen olevansa poissa töistä mielenosoituksen ajan.<br> <br><strong>8. Korvaako Jyty jäsenilleen ansiomenetystä mielenosoitukseen osallistumisen ajalta?</strong></p><p>Ei korvaa. Jytyläisillä (pl. virkasuhteessa olevat) on oikeus osallistua mielenosoitukseen omalla ajallaan. <br> <br><strong>9. Miten pääsen Helsingin mielenosoitukseen keskiviikkona?</strong></p><p>Jyty suosittelee saapumaan paikalle mielenilmaukseen julkisilla kulkuneuvoilla. Emme korvaa tapahtumaan osallistuneiden matkakuluja. <br> <br><strong>10. Mistä saa parhaiten ajantasaista tieto mielenosoituksesta?</strong></p><p>Jyty lähettää jäsenilleen tietoa sähköpostitse, mutta ajantasaisin tieto löytyy Jytyn nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Seuraa Jytyn tiedottamista nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä, jotta saat tiedon muun muassa tarkasta kokoontumispaikasta eduskuntatalon edustalla. </p><h3>Lisätiedot</h3><p><strong>&#160;Mikäli sinulla on kysyttävää mielenosoituksesta tai siihen liittyvästä asiasta, ole yhteydessä </strong><br><strong>· Jytyn Etelä-Suomen aluetoimiston alueasiamies Jarmo Raappanaan, p. 0500 584496</strong><br><strong>· Jytyn suunnittelija Pekka Laukkanen, p. 040 575 9565</strong><br><strong>· Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, p. 0400 343424</strong></p>22.4.2018 21:00:00Ajankohtaista23.4.2018 14:15:30http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="350" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kevan työehtosopimuksen neuvottelutulos4995<p>Kevan henkilöstön työehtosopimuksesta on 18.4.2018 syntynyt neuvottelutulos. Sopimuskauden kesto on 1.2.2018 – 31.3.2020 ja neuvottelutulos noudattaa kunta-alan ratkaisua. 1.5.2018 maksetaan 26 EUR tai vähintään 1,25 % suuruinen yleiskorotus. 1.1.2019 jaetaan 1,2 % paikallinen järjestelyerä ja 1.4.2019 prosentin suuruinen yleiskorotus. Lisäksi tammikuussa 2019 maksetaan paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Neuvottelutulos menee seuraavaksi osapuolten hallintojen käsiteltäväksi.</p><p>HUOM! Allekirjoituspöytäkirja laitetaaan Jytyn nettsivulle kohtaan <strong>Työsuhde</strong>, kun se on Kevan hallinnossa hyväksytty.&#160;<br>&#160; <br>Lisätiedot Kevassa&#58; Pasi Lehto, luottamusmies<br>Lisätiedot Jytyssä&#58; Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies</p>22.4.2018 21:00:00Ajankohtaista23.4.2018 9:45:35http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsentutkimus: Henkilöstövähennyksistä kärsitään monilla ammattialoilla5555<p><strong>Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (36 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi liki 10 000 jäsentä. Kyselyn vastausprosentti oli 32,5. </strong></p><p>Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %).</p><p>– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> ihmettelee.</p><p>Muita jäsenten kokemia säästötoimia olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (10 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (5 %). Valtakunnallisesti kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistuivat voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 69 %&#58;lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 19 %&#58;lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 1 %&#58;lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (89 % vastaajista). Osittain on saanut käyttää 9 %&#58;a ja kokonaan 2 %&#58;a vastaajista. </p><p>Jopa 38 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.</p><p>– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kodinhoitajina ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>Työssä merkityksellistä vastaajien mukaan ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (41 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (37 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (34 %), huonosta esimiestyöstä (33 %) ja työilmapiiriongelmista (30 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.</p><h3>Maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti</h3><p>Suuri enemmistö 91 % Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 67 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 %. Ainoastaan yksityisten tuottamina palveluina kannatti 0,4 %. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 9 % vastaajista. </p><p>– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös hallitukselle ja eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa. </p><p>Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (59 %) kuin yksityisellä (12 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (29 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat, kuten mahdollinen työehtosopimusten muuttuminen huonommaksi (44 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (37 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (36 %), työmäärän lisääntymisestä (36 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (32 %).</p><h3>Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin</h3><p>Jytyn jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Jäsenten selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5). </p><p>Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5). </p><p>– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.</p><p>Jytyn jäseniltä kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (1,9/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5). </p><p>Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).</p><h3>Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018</h3><ul><li>Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30&#160;188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.</li><li>Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.</li><li>Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.</li><li>Vastaajia oli eri maakunnista hyvin edustettuina ympäri Suomen.</li><li>Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).</li><li>Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.</li><li>Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.</li><li>Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.</li></ul><p><br>Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.</p><p>Liite&#58; <a href="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Tutkimukset%20ja%20tilastot/Jytyn-jasentutkimus-2018-tulokset-final.pdf" target="_blank">Jytyn jäsentutkimuksen 2018 tulokset (pdf)</a><br></p><p><em>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi<br>Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040&#160;753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi</em></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.<br></em></p><p><br><em></em></p>20.4.2018 21:00:00Tiedote21.4.2018 6:00:43221http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_pylvaat_rgb.jpg" width="434" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ulosmarssi ja mielenilmaus varhaiskasvatuslakia vastaan 25.4. – lakiesityksessä suuria ongelmia5508<h4>​Varhaiskasvatusta koskevan lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. Mielenilmaus lakiesityksen pysäyttämiseksi järjestetään eduskuntatalon edessä klo 13–15.00. Mielenilmaukseen osallistuvat JHL&#58;n, Jytyn, Tehyn, Superin ja Talentian jäsenet.<br></h4><div>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin. Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.</div><div></div><div>Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi voimakkaasti alan henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Lakiesityksessä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta jo nyt.</div><div><br></div><div>Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, ei, päiväkoteihin saataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.</div><div></div><div><br></div><div>Varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.</div><div></div><div><br></div><div>Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat ristiriitaisia.Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000. Ristiriitaisten tilastotietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.</div><div></div><div><br></div><div>Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.</div><div></div><div>Varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää mieluummin keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin. Tällaisia ovat mm. riittävän pienet ryhmäkoot, osaavan henkilöstön riittävä määrä lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentaminen. Lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.</div><div><br></div><div></div><div><strong></strong></div><div><strong></strong></div><div><strong>Lisätietoja&#58;</strong></div><div>Julkisen alan unioni JAU</div><div>- Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, JHL, 040 702 4772<br>- Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, Jyty, 040 594 5872<br>- Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi, JHL,&#160; 050 361 1019</div><div><br></div><div><strong>Lisätietoja ulosmarssista ja mielenilmauksesta&#58;</strong><br>- järjestöpäällikkö Pekka Soini, JHL, 040 048 4265<br>- järjestöjohtaja Ari Sauros, Jyty, 0400 343 424</div><div><br></div><div><a href="http&#58;//uutiskirje.jytyliitto.fi/a/s/43130723-dc48f8fe309833727f1f68515dc4d7bc/2452798" target="_blank">Uutiskirje jäsenille</a><br></div>19.4.2018 21:00:00Tiedote20.4.2018 12:19:12867http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Sosiaalibarometri 2018: Valinnanvapaus heikentää heikoimmassa asemassa olevien palveluja 5486<p>​&#160;Sosiaalibarometrin ennakkotulosten mukaan kolme viidestä järjestöjohtajasta ja puolet sote-johtajista katsoo, että heikompiosaisten pääsy palveluihin heikkenee nykytilanteeseen verrattuna, jos valinnanvapautta lisätään.<br>Heikompiosaisten suomalaisten hoitoon pääsy vaikeutuu ja sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloituvat, jos valinnanvapautta lisätään – näin arvioivat vastaajat Sosiaalibarometrissa ennakkotulosten mukaan.</p><p>SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on selvittänyt Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sote-järjestöjohtajien näkemyksiä muun muassa hallituksen valinnanvapausesityksestä.</p><h3>Ihmisille tukea valintojen tekemiseen</h3><p>Kolme viidestä järjestöjohtajasta ja puolet sote-johtajista katsoo, että heikompiosaisten pääsy palveluihin heikkenee nykytilanteeseen verrattuna, jos valinnanvapautta lisätään. Tässä sosiaali- ja terveysjohtajien arviot ovat hieman heikentyneet viime vuoteen verrattuna.</p><h3>Barometrin avovastauksissa eräs järjestöjohtaja kommentoi tilannetta näin&#58;</h3><p>”Ihmisillä on hyvin vaihtelevat voimavarat tehdä asiakasvalintoja. Jo tällä hetkellä esimerkiksi psykoterapeutin valinnassa ihminen jää hyvinkin yksin. Mieluummin näkisin, että painotettaisiin asiakkaan ohjaamista juuri oikean palvelun äärelle kuin kuluttajakansalaisuuden vahvistamista.”</p><p>SOSTE vaatiikin, että paljon palveluita käyttäville asiakkaille on nimettävä vastuutyöntekijä, joka huolehtii heidän hoito- ja hoivaketjujensa sujuvuudesta.</p><p>– Jotta ihmisellä on todellinen mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa omiin palveluihinsa, on hänellä oltava riittävästi vertailtavaa tietoa palveluista ja eri palveluntuottajista. Ohjaukseen ja neuvontaan tarvitaan siis riittävästi palkattua henkilöstöä ja moniammatillista työotetta, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Ulla Kiuru.</p><h3>Valinnanvapaus voi vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista</h3><p>Sote-uudistuksella tavoitellaan kustannusten hillitsemistä, nykyistä parempaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Sosiaalibarometrissa valinnanvapauden nähdään parantavan terveyspalveluiden laatua, saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.</p><p>Sosiaali- ja terveysjohtajista 13 prosenttia ja järjestöjohtajista 8 prosenttia katsoo valinnanvapauden parantavan kustannusten hallintaa. Vastaajat eivät myöskään ole vakuuttuneita siitä, että valinnanvapauden lisääminen tulee parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota.</p><p>Kaikissa sote-keskuksissa on oltava riittävä ja jatkuva sosiaalialan ammatillinen panos integraation vahvistamiseksi&#58; – Sotessa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio näyttää edelleen ohuelta. Toimiva integraatio, eli se, ettei ihminen putoa palveluiden väliin, on tärkeää sekä inhimillisesti että kustannusten hillinnän ja sitä kautta säästöjen kertymisen kannalta, Kiuru toteaa.</p><p>Kolme viidestä sosiaali- ja terveysjohtajasta sekä järjestöjohtajasta ennakoi, että valinnanvapauden lisääminen heikentää yhdenvertaisuutta alueilla. Vain 15 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja alle kymmenen prosenttia järjestöjohtajista uskoo, että valinnanvapauden lisääminen kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja tai selkeyttää palvelujärjestelmää. Eräs sosiaali- ja terveysjohtaja kuvaa valinnanvapauden lisäämisen ongelmia näin&#58;</p><p>”[Valinnanvapauden] Perusongelma tulee olemaan se, että yksityinen laskee, minkä palvelun tuottaminen kannattaa ja tarjoaa sitä. Kaikki muu kannattamaton jää maakunnalle.”</p><h3>Sosiaalibarometri 2018</h3><p>Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä toimeentulotuen Kela-siirtoa.</p><p>Valinnanvapautta koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat ja järjestöjohtajat. 154 eli 52 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi kyselyyn. Järjestöjohtajista vastasi 86, eli 46 prosenttia. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.1.2018.</p><p>Lisää Sosiaalibarometrin ennakkotuloksia sote-uudistuksesta julkaistaan sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä 26.4.2018. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun alussa.</p>19.4.2018 8:54:43Ajankohtaista19.4.2018 8:54:4381http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n hallitus: Työllisyys ja kilpailukyky eivät parane pelon ilmapiirissä ja nuoria kyykyttämällä 5084<p>Hallitus päätti kehysriihessä helpottaa nuorten työttömien työllistymistä työsopimuslakiin tehtävällä muutoksella. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.<br></p><p>STTK&#58;n hallitus pitää esitettyä muutosta nuorten kannalta epäoikeudenmukaisena eikä usko, että se edes työllisyyttä edistäisi.<br> - Ainoa seuraus on, että pätkätyöt lisääntyvät ja se aiheuttaa nuorten keskuudessa kasvavaa epävarmuutta, turvattomuutta ja suoranaista pelkoa työelämää kohtaan. Arjessa päätöksen vaikutukset näkyisivät esimerkiksi perheen perustamisen myöhentymisenä. Tämä taas on ongelma ennestään alhaisen syntyvyyden maassa ja myös huoltosuhteen kannalta, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>STTK&#58;n hallitus muistuttaa perustuslaista ja yhdenvertaisuuslaista. Niissä säädetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa iän perusteella eri asemaan.<br> - Onkin mahdollista, että maan hallituksen päätös on syrjivä. On välttämätöntä selvittää asia ennen kuin mahdolliseen lainsäädäntövalmisteluun edes ryhdyttäisiin, Palola esittää.</p><p>Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi STTK&#58;n mielestä päinvastoin vahvistaa.<br> - Olemme muun muassa esittäneet, että työelämätieto tulisi opetussuunnitelmiin jo peruskoulusta alkaen. Tämä parantaisi nuorten valmiuksia siirtyä työelämään ja olisi myös työnantajan etu.</p><p>Maan hallitus on myös ilmoittanut valmistelevansa lakimuutoksen, joka johtaisi yksilöllisten irtisanomiskriteereiden keventämiseen enintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Perustelu on alentaa työllistämisen kynnystä.<br> - STTK&#58;n mielestä hallituksen asenne kuvastaa röyhkeyttä. Kyse on rekrytoinnin ja johtamisen heikkoudesta, jos jo aiemmin tehdyt päätökset koeajan pidentämisestä ja työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä eivät ole työllistämistä helpottaneet, Palola arvioi.</p><p>Irtisanomiskynnyksen madaltaminen heikentäisi STTK&#58;n arvion mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta ja henkilöstön sitoutumista pienempiin yrityksiin.<br> - Pelon ilmapiirillä johtaminen on vanhanaikaista ajattelua ja edustaa mennyttä maailmaa. Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä niillä ei paranneta, Antti Palola tiivistää.</p><p>Lisätietoja&#58;&#160;Antti Palola, puheenjohtaja, puh. 040-509 6030</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>15.4.2018 21:00:00Ajankohtaista16.4.2018 13:27:4352http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty moittii ja kiittää kehysriihipakettia5816<p>Sipilän hallitus julkisti keskiviikkona 11.4. kolmen hallituspuolueen kehysriihipaketin vuodelle 2019. Vaikka paketti sisältää työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä mm. TE-toimistojen resurssien lisäämisen seurauksena, ongelmallisia kohtiakin paketti sisältää.<br> <br>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki </strong>on pettynyt siihen, että hallituksessa päätettiin lähteä valmistelemaan työsopimuslain muutosta, jolla pyritään keventämään yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä pienissä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Hallitus perustelee päätöstä sillä, työllistämisen kynnyksen alentamisella. ”Toivotaan, että tästä ei tule mielivaltainen irtisanomisautomaatti.” <br> <br>Valitettavana Pihlajamäki pitää myös sitä, että työnantaja saa tehdä vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä. <br> <br>Jytyn puheenjohtaja pitää paketin sisällössä myönteisinä toimenpiteinä niitä päätöksiä, joilla tehdään korjauksia huonosti valmisteltuun ja täysin keskeneräisenä vuoden alusta käyttöön otettuun työttömien aktiivimalliin. ”On hyvä, että aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi luetaan jatkossa osallistuminen mm. ammatti- ja kansalaisjärjestöjen, kuntien tai muun vastaavan tahon järjestämään koulutukseen ja valmennukseen.” <br> <br>Myönteistä on Pihlajamäen mukaan myös se, että 25 vuotta täyttäneiden työttömien on mahdollista opiskella työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisia opintoja, jotka kehittävät heidän ammatillisia valmiuksia. Opinnot kerryttävät aktiivimallissa tarkoitettua aktiivisuusedellytystä. <br> <br>Tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan Jytyn puheenjohtaja pitää sitä, että varhaiskasvatukseen suunnataan lisätukea 10 miljoonaa, jonka seurauksena mm. ryhmäkokoja on mahdollista pienentää, lisähenkilöstöä palkata ja maksuttoman viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen kokeiluja laajentaa. <br> <br>Hallituksen lisäsatsaukset uudelleenkoulutukseen – vaikkakin edelleenkin liian pienet – ovat oikean suuntaisia. ”Toivottavasti niillä saadaan helpotettua osaavan työvoiman saatavuutta niin, että työnhakijat ja työpaikat kohtaisivat tulevaisuudessa paremmin ja että mm. ammatillisen koulutuksen järjestelmää saataisiin kehitettyä siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien tarpeisiin.”<br> <br><em>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</em><br><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em><br> </p>11.4.2018 21:00:00Ajankohtaista13.4.2018 10:25:13260http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Poimintoja hallituksen kehysriihen (11.4.) määrärahoista ja hallituksen linjauksista5812<p><span aria-hidden="true"></span>Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden lisäämiseen osoitetaan 2 milj. euroa vuonna 2019 ja 3 milj. euroa vuosina 2020–2022.</p><p>Opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoja myös muualla kuin kansanopistoissa.</p><p>Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus siirtää vuodesta 2020 alkaen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi.</p><p>Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) toimisi valtakunnallisena palvelujen tuottajana ja samalla sen toiminta laajenisi kattamaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat. YTHS&#58;n toiminnan laajentumisesta aiheutuviin kertakustannuksiin osoitetaan 3 milj. euroa vuodelle 2019.</p><p>Kulttuurin valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa.</p><p>Kelan toimintakuluihin tehdään 8 milj. euron korotus, jolla vahvistetaan toimeentulotuen käsittelyä ja puhelinpalvelua sekä varaudutaan toimitilojen peruskorjauksiin.</p><p>Hallitus rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista kehyskaudella yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii kuitenkin erityisosaamista. Keskuksen avulla pystytään viemään akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja lääkekehityskaaren kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen edistää ja tukee myös terveysalan kasvustrategian tavoitteita.</p><p>Adoptioperheiden adoptiotuen tarkistamiseen osoitetaan 0,3 milj. euron vuosittainen määrärahalisäys.</p><p>Sotilastapaturmalain edellyttämiin korvauksiin osoitetaan 2,5 milj. euroa.</p><p>Uuden lupa- ja aluehallintoviraston (Luova) perustamiseen liittyen on huomioitu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toiminnan ja resurssien siirrot uuteen valvontavirastoon (Luova), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen (Fimea), sosiaali- ja terveysministeriöön ja Säteilyturvakeskukseen (STUK) vuodesta 2020 alkaen.</p><p>Team Finland -verkoston vahvistamiseen kaupallis-taloudellisilla erityisasiantuntijoilla 1,6 milj. euroa vuosittain kehyskaudella.<br>Hallitus on päättänyt selvittää muoviveron käyttöönottoa.</p><p>Puolustuksen määrärahoihin sisältyy HX-hävittäjähankkeen ensimmäisten vuosien arvioitua rahoitusta 1 mrd. euroa/vuosi kehyskauden loppuvuosina. </p><p>Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja lisätään keskimäärin 46 milj. euroa vuosittain verrattuna edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan.</p><p>Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200 kehyskaudella kohdennetaan 18 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2019 ja 16,4 milj. euron korotus vuosille 2020–2022.</p><p>Suojelupoliisin ydintoiminnan ja toimintakyvyn varmistamiseksi vahvistetaan rahoitusta pysyvästi 2,5 milj. eurolla. Myös siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus Supoon on huomioitu, mitä varten kohdennetaan 10 milj. euron vuosittainen lisärahoitus.</p><p>Hallitus helpottaa vaikean kannattavuustilanteen sekä epäonnistuneen satokauden johdosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden maatilojen asemaa. Luonnonhaittakorvauksen rahoittamiseen siirretään 10 miljoonaa euroa kertaluonteisesti vuodelle 2019.</p><p>Kiristetään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikkoja, jota varten lisätään oikeusministeriölle lainsäädäntömuutosten toimeenpanoon 0,87 milj. euroa.</p><p>Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan 2,2 milj. euroa.</p><p>Väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointiin sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen tarkentamiseen lisätään 1,34 milj. euroa.</p><p>Ensikertalaisuussääntelyn muuttamiseen lisätään 2,2 milj. euroa.</p><p>Varataan sakon muuntorangaistusmenettelyn uudistamiseen 10,8 milj. euroa. Poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi.</p><p>Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin lisätään 10 milj. euroa käytettäväksi määräaikaishaastatteluja varten.</p><p>Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahassa on huomioitu 6 milj. euron lisäys kotouttamiskoulutukseen.</p><p>Maahanmuuttomenojen oletuksina on käytetty arviota 4 000 turvapaikanhakijasta vuodessa. Arvio vastaanoton piirissä olevista henkilöistä on noussut pitkittyneiden ja runsaiden valitusprosessien takia. Myös arvio oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määrästä on noussut, minkä johdosta kuntien kotouttamiskorvauksiin lisätään 22 milj. euroa vuonna 2019. Oletusmuutoksista johtuen maahanmuuttomenojen arviota nostetaan kehyskauden kolmena ensimmäisenä vuonna, mutta vuoden 2022 menoarviota alennetaan hieman.</p><p>METSO-ohjelman rahoitusta lisätään viidellä miljoonalla eurolla kehystasoon verrattuna. Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutoimiin perustuva METSO on yksi merkittävimpiä tapoja suojella metsäluonnon monimuotoisuutta.</p><p>Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta lisätään kehyskaudella vuosittain 1,1 milj. euroa Pohjois-Suomen metsäpuiden siemenhuoltoon ja varmuusvarastointiin liittyviin tehtäviin.</p><p>Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toimeenpanon tukemiseksi osoitetaan 6 milj. euroa vuosina 2019–2021 sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen.</p><p>Energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään energia- ja ilmastostrategiaan perustuen 5 milj. euroa 2019–2021. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään biojalostamoiden tukemista varten 40 milj. euroa vuosina 2019–2020 ja 60 milj. euroa vuosina 2021–2022. Tämä lisäys on ehdollinen sille, että valmisteilla oleva EU-regulaatio mahdollistaa biojalostamoinvestoinnit Suomessa.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="http&#58;//www.valtioneuvosto.fi/">www.valtioneuvosto.fi</a></p>10.4.2018 21:00:00Ajankohtaista12.4.2018 12:53:0955http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK tyytyväinen osaamisen vahvistamiseen ja työllisyyden edistämiseen 5809<p>​Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset osaamisen vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi ovat oikean suuntaisia. Talouskasvun aikana on mahdollisuus vahvistaa työllisyyttä ja pyrkiä kitkemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä.</p><p>- Aktiivimallin aktiivisuuskriteerit järkevöityivät, esimerkkinä tästä on ammattiliittojen tarjoaman koulutuksen hyväksyminen aktiivisuustoimeksi. Päätökset työikäisten koulutusmahdollisuuksien joustavoittamisesta esimerkiksi luomalla nykyisiä ammatillisia tutkinnon osia lyhyempiä koulutuksia ovat oikeansuuntaisia, mutta toki enemmänkin olisi voitu tehdä. TE-toimistojen reilut henkilötyövuosien lisäpanostukset tulevat tarpeeseen, ekonomisti <strong>Antti Koskela </strong>korostaa.</p><p>STTK on tyytyväinen siihen, että työaikalakiin ei sisällytetty paikallisen sopimisen laajentamista ja lain soveltamisala pysyy ennallaan.<br>Maakuntien tulevien kasvupalveluiden rahoituksessa säilyy yleiskatteellinen malli. Siinä STTK näkee monia ongelmia.<br>- Rahoituksen pitäisi peilata palvelujen laatua ja saatavuutta sekä työttömyyden hoidon tehoja. Rahoitusmallista puuttuu edelleen kannuste saada työttömät työllistymään.</p><p>STTK on tyytymätön yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen.<br>- Työntekijän asema on aina työnantajaa heikompi. Tämä lisää työntekijöiden epävarmuutta ja sitoutumista työpaikkaan, Koskela toteaa.<br>STTK pitää myös ongelmallisena hallituksen kehysriihessä tekemää päätöstä helpottaa määräaikaisuuksia alle 30-vuotiailla työttömillä.<br>- Päätös on eriarvoistava ja syrjivä. Se heikentää entisestään nuorten ikäluokkien epävarmaa asemaa työmarkkinoilla ja sotii sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vastaan.</p><p>Hallitus päätti jättää veroratkaisut syksyn budjettiriiheen.<br>- Syksyn veroratkaisussa on huolehdittava siitä, että vuonna 2019 palkansaajien tuloveroaste ei kiristy, Koskela esittää.</p><h3>Yt-lain uudistus liikkeelle</h3><p>Erityiskiitoksen STTK antaa hallituksen päätökselle käynnistää selvitys yhteistoimintalain kokonaisuudistukseksi.<br>- Päätös osoittaa, että hallituksella on halu etsiä keinoja muuttuvan työelämän kehittämiseksi sekä aidon yhteistoiminnan ja paremman tuottavuuden edistämiseksi, Antti Koskela sanoo.<br><em>&#160;</em><br><em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838. </em></p><p><strong>Jytyn ja JHL&#58;n eli Julkisen alan unionin yhteinen ennakkokannanotto kehysriiheen tässä&#58; </strong><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-ja-jhl-maakuntauudistus-tarvitsee-kattavan-tyollisyys-ja-muutosturvaohjelman.aspx">http&#58;//www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-ja-jhl-maakuntauudistus-tarvitsee-kattavan-tyollisyys-ja-muutosturvaohjelman.aspx</a></p>10.4.2018 21:00:00Ajankohtaista12.4.2018 10:35:41185http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kuntavaalitutkimus 2017 osoittaa: Harva nuori äänestää velvollisuudesta5677<p>Ratkaisevimpia kuntavaalien ehdokasvalintojen syitä olivat ehdokkaan puoluekanta, kyvykkyys hoitaa asioita, luotettavuus sekä ehdokkaan näkemykset ja kannanotot. Nämä syyt ovat tärkeitä myös eduskuntavaaleissa, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta tuoreesta YTT, dosentti Sami <strong>Borgin</strong> kirjasta <em>Kuntavaalitutkimus 2017</em>.</p><p>Lähes joka toinen (44 %) tunsi äänestämänsä kuntavaali-ehdokkaan henkilökohtaisesti. Parhaiten ehdokkaat tunnettiin alle 10.000 asukkaan kunnissa. Siellä myös äänestettiin muuta maata aktiivisemmin. Ero äänestysaktiivisuudessa 40.000 – 90.000 asukkaan kuntiin oli merkittävä, lähes yhdeksän prosenttiyksikköä.</p><p>Noin kaksi viidestä ei käyttänyt äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34 -vuotiaat nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Heistä äänesti viime kuntavaaleissa vain yksi viidestä. </p><p>75 vuotta täyttäneistä lähes 90 prosenttia pitää äänestämistä velvollisuutena. Alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka toinen (49 %) on samaa mieltä. Tämä selittää osaltaan heidän matalampaa äänestysaktiivisuutta.</p><h3>Kysynnän ja tarjonnan ristiriita</h3><p>Kuntavaaliviestinnässä on iso kysynnän ja tarjonnan ristiriita. Valitsijat ovat selvästi kiinnostuneempia paikallisista ja alueellisista asioista kuin valtakunnallisista asioista. Puolet vastaajista katsoi kuitenkin valtakunnallisten asioiden painottuneen viestinnässä paikallisten aiheiden kustannuksella.</p><p>Kuntapalveluista äänestäjät halusivat vaikuttaa äänellään eniten terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja koulutukseen. Valtakunnallisista asiakysymyksistä tärkeimpiä olivat vuoden 2017 vaaleissa Sote-uudistus sekä työllisyys ja valtion taloudellinen tilanne. </p><p>Tulevissa maakuntavaaleissa oman kunnan ehdokkaan saanti maakuntavaltuustoon saattaa nousta varsinkin pienissä kunnissa äänestysperusteeksi, joka voi olla ristiriidassa valitsijan olemassa olevien puolue- ja ehdokaskiinnikkeiden sekä kanssa. </p><p>Kuntavaalitutkimus 2017 on ensimmäinen laaja tutkimus suomalaisten äänestämisestä ja äänestysperusteista kuntavaaleissa. Tutkimus perustuu rekisteriaineistoihin ja yli 1700 vastaajan valtakunnalliseen kyselyyn, jonka toteutti Kantar TNS pian kuntavaalien jälkeen. Kuntavaaleissa äänestäminen tarjoaa runsaasti vertailumahdollisuuksia maakuntavaaleissa äänestämiselle. <br> <br><strong><em>Lisätietoja&#58; YTT, dosentti Sami Borg, p. 050-3450811, sami.borg@uta.fi, </em></strong><br><strong><em>Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu, politiikan tutkimus</em></strong></p>9.4.2018 13:24:12Ajankohtaista9.4.2018 13:24:12314http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kela: Puolet Kelan työttömyysturva-asiakkaista täytti aktiivisuusehdon5650<p>(Kelan tiedote 5.4.) Ensimmäinen aktiivimalliin liittyvä 65 maksupäivän tarkastelujakso on päättynyt. Sen ajalta Kela tarkastelee noin 187 400&#58;n työttömyysturvaa saavan henkilön aktiivisuutta. Tähän mennessä Kelassa kerättyjen tietojen perusteella 95 084 (50,7 %) henkilöä on täyttänyt aktiivisuusehdon. Luvussa on mukana myös ne henkilöt, joilta ei edellytetty aktiivisuutta.</p><p>Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on 5 päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.</p><h3>Tammi-maaliskuussa</h3><p>* 187 406 henkilöä sai Kelasta työttömyysturvaa koko tarkastelujakson ajan<br>* 93 342 henkilöä (49,8 %) täytti aktiivisuusehdon. Heistä 25 193&#58;llä oli työtuloja<br>* 71 350 oli työllistymistä edistävässä palvelussa.<br>* 1 859 henkilön aktiivisuutta ei seurattu.<br><br>Luvut ovat yhä arvioita. Koko ensimmäisen tarkastelujakson tiedot on kerätty vasta noin 10 %&#58;lta Kelan työttömyysturva-asiakkaista.</p><p>Kelan tilastot täydentyvät sitä mukaa kuin asiakkaalle maksetaan viimeinen tarkastelujaksolle osuva etuusmaksu. Toukokuun alussa saadaan tieto siitä, kuinka moni Kelan työttömyysetuuden saaja sai huhtikuussa päätöksen työttömyysetuuden määrän pienenemisestä. Kesäkuussa saadaan arvioita siitä, maksettiinko työttömyysetuutta vähemmän aktiivimallin takia. Arvio perustuu toukokuun maksuihin.</p><p>Lopulliset tilastot ensimmäisestä aktiivimallin tarkastelujaksosta saadaan heinäkuussa. Silloin tiedetään, kuinka monelle lopulta maksettiin työttömyysetuutta koko tarkastelujakson ajan ja kuinka moni heistä täytti aktiivisuusehdon.</p>4.4.2018 21:00:00Ajankohtaista5.4.2018 12:44:51120http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_prosentti_rgb.jpg" width="362" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työaikalaista tuli hallitukselle kuuma peruna5635<h3>Norminpurkua vai työaikasuojelua?</h3><p>Hallituspuolueiden puheenjohtajien piti päästä sopuun työaikalain uudistuksesta pääsiäisen alla. Eivät päässeet.<br>Esitys työaikalaista kuitenkin valmistunee annettavaksi eduskunnalle viimeistään kesäkuussa.</p><p>Työaikalain valmistelupohjana toimii viime heinäkuussa työnsä päättäneen kolmikantaisen työryhmän mietintö ja siitä annetut lausunnot.<br>Kolmikantaisen työryhmän mietintö oli erimielinen. Siihen ei ollut tyytyväinen oikein kukaan. Sipilän hallitukselle tyypilliseen tapaan uudistusta ei annettu työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi, vaan hallitus valmistelee lakiesityksen oman päänsä mukaan.</p><p>Kesken syksyllä käynnistyneen työmarkkinakierroksen hallitus ei kuitenkaan tohtinut viedä uudistusta eteenpäin. Esitys aikataulutettiin kuluvalle keväälle. Nyt, kun työmarkkinakierros on viimeistä pistettä vaille valmis, hallitus on palannut työaikalain äärelle. </p><h3>&quot;Luottamusmieslukko&quot;</h3><p>&#160;Muiden ongelmien lisäksi hallitukselle tuottaa päänvaivaa se, kuinka pitkälle voidaan mennä Suomen yrittäjien vaatimusten myötäilyssä.<br>Työryhmän esityksen mukaan työajoista voi sopia paikallisesti työehtosopimuksen sallimissa rajoissa luottamusmiehen kanssa sopimalla.<br>Säännöllisestä työajasta voisi sopia luottamusmies tai, jos sellaista ei ole, joku muu työntekijöiden edustaja. <br> Suomen yrittäjien mielestä &quot;luottamusmieslukko&quot; olisi uudessa laissa purettava.</p><p>Palkansaajajärjestöt muistuttavat, että kilpailukykysopimuksessa sitouduttiin edistämään paikallista sopimista työehtosopimusten puitteissa. Myös työaikalain uudistuksessa sopimusta olisi kunnioitettava.</p><p>– Paikallisesti työajoista sopimisen tulee tapahtua nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta, Akavan puheenjohtaja <strong>Sture Fjäder </strong>on todennut.</p><p>Fjäderin näkemys vastaa muidenkin palkansaajakeskusjärjestöjen kantaa.</p><h3>&quot;Kyse on työaikasuojelusta&quot;</h3><p>Palkansaajajärjestöille työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen säädös. Vaikka työelämässä tapahtuu paljon muutosta, se ei poista työntekijöiden työaikasuojelun tarvetta.</p><p>Palkansaajat huomauttavat, että työaikasääntelyllä voidaan vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen ja palautumiseen ja sitä kautta työurien pituuteen.</p><p>SAK on kannanotoissaan vaatinut työaikalain päivittämistä 2020-luvun työelämän tarpeisiin. Moderni työaikalainsäädäntö huomioi SAK&#58;n mukaan silppu- ja vuokratyöntekijät ja nollatuntisopimuksilla työskentelevät. He ovat SAK&#58;n puheenjohtajan <strong>Jarkko Elorannan </strong>mukaan heikossa asemassa työaikalain suhteen.</p><p>Eloranta on todennut työelämän tarvitsevan joustavuutta, mutta työajat eivät voi joustaa vain työnantajan näkökulmasta.<br>SAK&#58;n mukaan suomalaiset työajat eivät ole nykyiselläänkään erityisen joustamattomia. TEM&#58;n selvityksen mukaan noin 70 prosenttia palkansaajista työskenteli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä vuonna 2016.</p><p>- Ongelmana on pikemminkin työaikojen riittämätön valvonta kuin joustavuus, Eloranta toteaa. </p><h3>&quot;Ei työvoiman halpuuttamiselle&quot;</h3><p>&#160;Eriävässä mielipiteessään työaikatyöryhmän mietintöön STTK piti lakiesityksen suurimpana heikkoutena soveltamisalan tulkinnanvaraisuutta.<br>Se voisi keskusjärjestön mukaan johtaa yhä useamman jäävän työaikalain soveltamisen ulkopuolelle.</p><p>Toiseksi ongelmaksi STTK näkee jaksotyön laajentamisen. Järjestö huomauttaa, että siitä voidaan sopia jo nyt työ- ja virkaehtosopimuksilla.<br>Ylityökorvaukset eivät jouda STTK&#58;n mielestä romukoppaan. Työnteon &quot;halpuuttaminen&quot; ei voi olla työaikalain tavoite, STTK&#58;n lakimies <strong>Inka Douglas</strong> on todennut. </p><h3>Soveltamisala laajaksi</h3><p>&#160;Akavalle on tärkeää, että työaikalain soveltamisalan tulee olla mahdollisimman laaja. Lain pitää järjestön mielestä kattaa keskijohto ja asiantuntijatyö.</p><p>Akavan mukaan yli miljoona palkansaajaa työskentelee asiantuntijoina ja erityisasiantuntijoina. Järjestön mielestä ei ole laitaa, että tällainen joukko palkansaajia jätetään työaikasuojelun ulkopuolelle.</p><p>Akavan mielestä yli 20 vuotta vanha työaikalaki ei vastaa nykyisen asiantuntijatyön joustavuuden vaatimuksia. Työajaksi tulisi lukea kaikki työnantajan käytettävissä oleva aika riippumatta siitä, missä ja milloin työtä tehdään.<br>Myös matka-aika tulisi Akavan mielestä lukea työajaksi.</p><p>Teksti&#58; UP/Kari Leppänen</p>3.4.2018 21:00:00Ajankohtaista5.4.2018 6:26:08369http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_kalenteri_rgb.jpg" width="371" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Koulutusalan työmarkkinajärjestöt: indeksijäädytysten perumisesta panoksia Suomen osaamisperustaan5633 <p class="MsoNormal"><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Suomen kasvava talous tarvitsee osaamista, osaajia ja innovaatioita. Monella toimialalla on pulaa osaavasta työvoimasta ja työelämän voimakkaaseen murrokseen tulee kyetä vastaamaan. Tulevassa kehysriihessä täytyy huolehtia siitä, että talouskasvun elementteihin ja työelämän muutokseen löytyy panostuksia. Koulutuksen ja tutkimuksen indeksijäädytykset tulee perua.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Koulutuksesta ja tutkimuksesta on viime vuosina säästetty satoja miljoonia euroja. Indeksijäädytykset koskettavat kaikkia koulutusasteita nyt ja tulevina vuosina. Henkilöstöä on koulutus- ja tutkimusalalla jouduttu vähentämään tuhansilla. </span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Koulutus- ja tutkimusalan koko henkilöstön työpanos on välttämätön, jotta maamme talouskasvu ja kilpailukyvyn kehittyminen voidaan varmistaa.</span> <span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Riittävillä resursseilla varmistetaan, että maamme voi jatkaa kasvun tiellä.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Toteutetut rahoitusleikkaukset ja samanaikainen tulevien vuosien kustannustason nousu vaarantavat maamme talouskasvun. Indeksien palautus varmistaa, että yleisen kustannustason noususta ei enää aiheudu lisäleikkauksia.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Lisätietoja,</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;">Toimitusjohtaja Teemu Hassinen, Sivistystyönantajat p. 050&#160;562 7004<br>Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO p. 0500 652 872<br>Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL p. 040&#160;702 4772<br>Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty p. 0400 537 756</span><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;"><br>Puheenjohtaja Niko Simola, Palkansaajajärjestö Pardia p. 040 566 8517<br></span></p><p class="MsoNormal"><br><span style="font-size&#58;12pt;font-family&#58;&quot;georgia&quot;, serif;"></span></p>3.4.2018 21:00:00Tiedote4.4.2018 6:29:23399http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_puhekuplat_rgb.jpg" width="374" style="BORDER&#58;0px solid;" />