​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Kunnat hankkivat tietämättään lapsityöllä tehtyjä tuotteita 5532<h3>Järjestöiltä opas vastuullisten hankintojen tekemiseen&#160;</h3><p>&#160;Tänään julkaistaan julkisille hankkijoille suunnattu Vinkkejä vastuullisten kehitysmaahankintojen tekemiseen -opas. Taustalla on 15 eettistä kuluttamista sekä lasten ja työntekijöiden oikeuksia ajavaa suomalaisjärjestöä.</p><p>- Ihmisoikeudet jäävät julkisissa hankinnoissa hintakilpailun jalkoihin. Kunnat ostavat tietämättään kehitysmaista jopa pakkotyöllä ja lapsityöllä tuotettua ruokaa, elektroniikkaa, tekstiilejä, huonekaluja ja katukiviä, sanoo Reilu kauppa ry&#58;n vaikuttamistyön päällikkö <strong>Tytti Nahi</strong>.</p><p>Julkisiin hankintoihin käytetään noin 35 mrd. euroa vuosittain, joka on keskimäärin 16 prosenttia BKT&#58;sta. Hankinnoista 2/3 tehdään kuntasektorilla. Näin suuren ostajan ostokriteerit muokkaavat yritysten toimintatapoja hyvässä ja pahassa.</p><h3>Uusi hankintalaki mahdollistaa vastuullisuuden entistä selkeämmin</h3><p>Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen hankintalain myötä kunnilla on entistä vahvempi oikeus huomioida tarjouskilpailussa muutakin kuin hinta. Tuotteiden laatua määrittävät myös tuotteen sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset eli hankkijoilla on oikeus valita ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettuja tuotteita.</p><p>- Vastuullisilla hankinnoilla varmistetaan, että työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa. Se vaikuttaa suoraan myös lasten ja perheiden hyvinvointiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan, sanoo SASKin viestinnän suunnittelija <strong>Katri Blomster</strong>.</p><p>- Julkisissa hankinnoissa on tuotteita, joilla on pitkät tuotantoketjut. Suurimmat lastenoikeusloukkaukset tapahtuvat useimmiten ketjujen alkupäässä, joten ketjujen läpinäkyvyyden parantaminen on tärkeää, sanoo Plan International Suomen yritysyhteistyöpäällikkö <strong>Suvi Halttula</strong>.</p><p>Verovaroin hankittujen tuotteiden alkuperä askarruttaa varsinkin niitä kuluttajia, jotka ovat hyvin tarkkoja omienkin hankintojensa vastuullisuudesta.</p><p>- Kotitaloudet haluavat tehdä omiin arvoihinsa sopivia hankintoja päivittäistavarakaupassa. Samat ihmiset käyttävät myös julkisia palveluita ja haluavat, että yhteisillä rahoilla tehdään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviä valintoja, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö <strong>Terhi Lindqvist</strong>.</p><h3>Järjestöjen tavoitteena houkutella mukaan kiinnostuneita hankintayksiköitä</h3><p>Suomesta löytyy jo hankintayksiköitä, jotka ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa on kokeiltu vastuullisten työvaatteiden hankkimista. Hansel ja KL Kuntahankinnat kehittävät parhaillaan työkaluja sosiaalisesti vastuullisten elektroniikka- ja huonekaluhankintojen tekemiseen yritysvastuujärjestö Finnwatchin kanssa.</p><p>- Meidän tavoitteenamme on löytää yhteistyökumppaneiksi hankintayksiköitä, jotka haluavat kehittää kehitysmaahankintojensa vastuullisuutta. Tarjoamme esimerkkejä muiden hankintayksiköiden käytännöistä, tietoa vastuullisuusmerkeistä ja vinkkejä vastuullisuuden todentamiseen, Nahi sanoo.</p><p>Vinkkejä kehitysmaahankintojen tekemiseen&#58; <a href="https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00096/803a99d9-f76f-4121-bb1a-cfb65815894b.pdf">https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00096/803a99d9-f76f-4121-bb1a-cfb65815894b.pdf</a></p><h3>Kampanjassa mukana&#58;</h3><p>Eettisen kaupan puolesta ry<br>Finnwatch<br>FSC Suomi<br>Ihmisoikeusliitto<br>Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa<br>KIOS – Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö<br>Kuluttajaliitto<br>Pelastakaa lapset<br>Plan International Suomi<br>Maailmankauppojen liitto ry<br>Marttaliitto<br>Reilu kauppa ry<br>Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK<br>Suomen UNICEF<br>Suomen World Vision</p>21.9.2017 21:00:00Ajankohtaista22.9.2017 6:39:47http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Anne Seino on vuoden luottamusmies5533 <p><strong>Anne Seino</strong> on valittu vuoden STTK-laiseksi luottamusmieheksi. Seino on toiminut vuodesta 2003 luottamusmiehenä Lappeenrannan seurakuntayhtymässä.</p><p>Häntä kiitetään luottamustehtävässään aktiivisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa. Seino on arvostettu neuvottelu- ja yhteistyökumppani myös työnantajapuolella.</p><p>Valintaperusteluissa todetaan, että hän on ”hyvällä tavalla suorapuheinen ja tunnollinen luottamusmies, jolla on myös kyky hallita jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä”.</p><p>Työpaikan toimiva yhteistyö on havaittu muuallakin. Lappeenrannan seurakuntayhtymä on mukana Kirkon työelämäohjelmassa. Yhdessä laadittu henkilöstöohjelma palkittiin toisella palkinnolla työelämäohjelman kilpailussa.</p><p>Seinoa kehutaan myös hyvästä ja monipuolisesta tiedottamisesta oman jäsenliiton toimiston eli Kirkon alojen suuntaan.</p><p> STTK valitsee vuorovuosin vuoden luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Palkinto ojennettiin tänään Uuden ajan henkilöstön edustajat -seminaarissa Helsingissä.</p><p><br></p>20.9.2017 21:00:00Ajankohtaista22.9.2017 6:40:40http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava5529<p>Työelämän muutos on rajua. Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu.<br><br>– Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia, STTK&#58;n johtaja Katarina Murto korostaa.<br> <br>Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja.<br>STTK&#58;n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt.<br><br>– Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa.<br> <br>STTK on aiemmin tehnyt aloitteen yhteistoimintalain uudistamiseksi. Nykyisestä irtisanomislaiksi muotoutuneesta lainsäädännöstä on päästävä eroon ja edistettävä aitoa yhteistoimintaa uudella lainsäädännöllä.<br><br>– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen lisätä. Se ei voi onnistua, jos työpaikoilla ei ole tasapainoisia neuvottelusuhteita. Siksi tarvitaan luottamusmiesjärjestelmän ja henkilöstön edustajien aseman vahvistamista.<br>Murto korostaa, että henkilöstön edustajat tarvitsevat työhönsä tukea.<br><br>– Kun tehtävät lisääntyvät ja vastuut kasvavat, henkilöstön edustajat tarvitsevat yhä enemmän liittonsa tukea. Myös edustajien työtapoja ja osaamista on kehitettävä, Murto esittää.<br> <br><em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.</em><br>&#160;<br> <em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>20.9.2017 21:00:00Ajankohtaista21.9.2017 7:42:09http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Ammattibarometri: Työvoimapula lisääntynyt - sihteerien ammateissa ylitarjontaa5527<p>Uusimmassa ammattibarometrissä työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt keväästä ja vuoden takaisesta. Työvoiman ylitarjonta on samaan aikaan vähentynyt. Työvoimapulassa ja työvoiman ylitarjonnassa näkyy vahva alueellinen vaihtelu ammattien sisällä.</p><p>Valtakunnantasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin elo-syyskuussa 32 ammattia. Pula-ammattien kärjessä on edelleen terveys- ja sosiaalialan ja rakennusalan ammatteja.</p><p>Ylitarjontaa arvioitiin olevan enää 42 ammatissa, kun vuotta aikaisemmin ylitarjontaa oli noin 60 ammatissa. Paljon liikaa hakijoita on ainoastaan yleissihteerin ammatissa. Seuraavaksi eniten ylitarjontaa on johdon sihteereissä ja <span class="ms-rteForeColor-2">osastosihteereissä</span> (korjattu 20.9. klo 16.10&#160;osastonsihteeri osastosihteeriksi), kun uutena ammattina top 15 -listalla ovat sisustussuunnittelijat.</p><p>Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön elo-syyskuussa tekemään arvioon noin 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta lähitulevaisuudessa.</p><h3>Työvoimapula ei ole missään ammatissa erityisen suuri</h3><p>Vaikka työvoimapulaa esiintyy ammattitasolla enemmän kuin aikaisemmin, työvoimapula ei ole missään ammatissa erityisen suurta, kun tilannetta tarkastellaan koko maan tasolla. </p><p>Yksikään 200 tarkastellusta ammatista ei ole määritelty sellaiseksi, että siinä olisi suurta pulaa työvoimasta. Tilanne on muuttunut esimerkiksi muutaman vuoden takaisesta, jolloin lääkäreistä ja myyntiedustajista oli suuri pula lähes koko maassa, huomauttaa neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä.</p><p>Eniten pulaa on edelleen ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä. Listan kärkipäästä löytyy muitakin sosiaali- ja terveysalan ammatteja, mutta enenevästi myös rakennusalan ammatteja. Metalliteollisuudessakin pula työvoimasta on yleistymässä.</p><h3>Ammattien tilanne vaihtelee alueellisesti</h3><p>Useissa ammateissa arvioitu työmarkkinatilanne vaihtelee selvästi alueittain. Tyypillisiä tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi rakennussähköasentaja ja kuorma-auton kuljettaja, jotka molemmat ovat työvoimapula-ammatteja Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta ylitarjonta-ammatteja esimerkiksi Kainuussa.</p><p>Eri ammattien ylitarjonta on laajinta Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Keski-Suomessa arvioidusta 200 ammatista jopa 85 määriteltiin ylitarjonta-ammateiksi. Eniten työvoimapula-ammatteja taas on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.</p><p>Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään keväällä 2018. Viimeisimmät ammattibarometriarviot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta <a href="http&#58;//www.ammattibarometri.fi/">www.ammattibarometri.fi</a> .</p>19.9.2017 21:00:00Ajankohtaista20.9.2017 13:14:1493http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n hallitus: Työaikalakiesityksen lykkääminen sotkee työmarkkinaneuvotteluita5528 <p>STTK&#58;n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen.<br> - Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus.<br> - Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.</p><p>STTK&#58;n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt.<br> - Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.</p><p>STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta.<br> - Laki tarvitaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita, mutta sen on oltava tasapainoinen kokonaisuus niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta. Lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu. Nyt siitä ei ole varmuutta, sillä esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>19.9.2017 21:00:00Ajankohtaista20.9.2017 8:18:4919http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
JHL ja Jyty: Talous- ja henkilöstöpalvelut maakuntauudistuksessa arvioitava uudelleen5526 <p><strong><em>Maakuntauudistus tulee koskettamaan suurinta osaa kuntien talous- ja henkilöstöhallinnossa työskentelevistä. Valtio on perustanut kesäkuussa valtakunnallisen talous- ja henkilöstöpalveluja järjestävän ja tuottavan Hetli Oy&#58;n. </em></strong></p><p>Maakuntauudistuksen yhteydessä 1.1.2020 Hetli siirtyy kokonaan niiden maakuntien omistukseen, jotka päättävät siirtyä sen asiakkaiksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että henkilöstömääriltään suurimmat maakunnat eivät olisi liittymässä Hetlin asiakkaiksi. Valtakunnallisen Hetlin sijasta joissakin kunnissa on jo perustettu tai ollaan lähiaikoina perustamassa joko kuntien kokonaan omistamia tai kuntien määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä. Muun muassa Kunnan Taitoa Oy&#58;lle ja KuntaPro Oy&#58;lle on kunnista siirretty talous- ja henkilöstöhallinto. &#160;</p><p>Suurimmassa osassa kuntia, odotellaan kuitenkin vielä tarkempia tietoja maakuntauudistuksesta eikä näissä kunnissa ole tehty päätöksiä toimintojen siirtämisistä&#160; </p><p>Valtakunnallinen Hetli-yhtiö ei kuitenkaan näytä olevan houkutteleva vaihtoehto kunnille eikä vaikuta siltä, että siitä tulisi kovinkaan toimintakelpoista. Valtakunnallisen yhtiön toiminta on yleensä myös jäykempää ja se jää kuntalaisille etäisemmäksi kuin lähempänä toimivat yhtiöt. </p><p>Toivottavaa olisi, että maakuntauudistuksen uudelleen valmistelussa poistettaisiin valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiö Hetli ja annettaisiin kuntien ja maakuntien itse päättää, miten talous- ja henkilöstöhallinto järjestetään esimerkiksi maakunnittain.&#160; </p><p>Lisätiedot&#58;</p><p>Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, 040 702 4772<br> Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, 0400 537&#160;756</p><p><br></p>19.9.2017 21:00:00Tiedote20.9.2017 7:57:13488http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Ääripalkkamaltilla ei synny sopimuksia 5146<p>Kesän ja alkusyksyn aikana Suomen talouskasvusta alkoi kuulua ennakoitua positiivisempia viestejä. Vienti alkoi vetää. Vaikka talousnäkymät ovat aiempaa myönteisemmät, palkansaajapuolen vaatimukset palkankorotuksista usean vuoden nollalinjan ja viimeisimpänä jopa miinusmerkkisen palkkakehityksen kääntämiseksi on kuitenkin työnantajapuolelta lytätty. Viestiä on täydennetty, että palkkoja ei voi korottaa, etenkään julkisella sektorilla. <br> <br>Alavudella Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn yhdistyspäivillä lauantaina 16.9. puhuneen puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäen</strong> mukaan Jyty muiden julkisen sektorin liittojen tavoin ei niele työnantajapuolen vaatimusta ns. äärimaltillisesta palkkalinjasta syksyn neuvottelukierroksella.<br> <br>”Takana on miinusmerkkinen kiky-sopimus, jossa Jytyn sopimusaloilla etenkin kuntien ja kirkon työntekijöitä rasittavat vielä kaiken muun päälle kikyyn sisällytetty lomarahojen määräaikainen leikkaus”, muistuttaa Pihlajamäki.<br> <br>”Vientialojen muutamista suurista sopimuksista päätetään aivan lähiaikoina. Jytyn sopimusaloilla seurataan niissä neuvotteluissa saavutettavaa sopimustasoa suurella mielenkiinnolla. Lopulliset sopimustavoitteet päätetään Jytynkin osalta vasta sen jälkeen. Suuresti epäilen palkkatasa-arvonäkökulman jäävän – jälleen kerran - sivurooliin, jos sopimuskierrosta yritetään viedä laajemmalti vientiteollisuuden palkkamallin mukaisesti.”<br> <br>Pihlajamäki tähdentää, että Jyty ja muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ova ilmoittaneet, että kiky-sopimuksen mukaiset määräaikaiset lomarahaleikkaukset on otettava huomioon sopimusratkaisussa palkanmenetyksiä kompensoimalla. <br> <br>”Lisähaastetta sopimusneuvotteluihin tuo sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksen lykkääntyminen, joka koskettaa mm. kuntien työnantajaedunvalvontaa ja sen järjestelyä. Sopimuskauden pituudesta sopiminen on tästä johtuen tavanomaista haasteellisempi kysymys. Eräs vaihtoehto ratkaisuksi sopimuskaudesta voisi olla kahdesta jaksosta rakentuva sopimus, josta jälkimmäinen olisi tarvittaessa irtisanottavissa.”<br> <br>Jytyn sopimuspöydällä on pitkälti toistakymmentä sopimusta ja kaikilla niillä tavoitellaan palkankorotuksia jo vuodelle 2018. Korotus tarkoittaisi joko euromääräistä tai ns. sekalinjaa. Lisäksi sopimukseen tulee sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät. ”Pelkästään prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla prosenttikorotukset vain lisäävät jo muutenkin kasvamaan päin olleita palkkaeroja.”<br> <br>Pihlajamäki painottaa, että palkankorotusmalli on kuitenkin tällä hetkellä vielä pääosin auki. ”Liittokierroksilla on usein sovittu yleiskorotuksista, jonka saavat kaikki sopimuksen piirissä olevat. Toinen mahdollisuus, ja viime vuosina yhä useammin käytetty on ollut, että korotuksesta osa jätetään paikallisella tasolla sovittavaksi. Tällöin mukana on oltava ns. perälauta eli, jos sopuun paikallisesti sovittavista korotuksista ei päästä, korotukset ovat ns. yleiskorotuksia.</p><h3>Kustannusvaikutus monesta palasta</h3><p>Pihlajamäki muistuttaa, että neuvotteluissa sovitaan yleensä palkkojen lisäksi monista työehdoista, joille lasketaan kustannusvaikutus. ”Työehtosopimus on aina kokonaisuus, jossa kaikille siihen kuuluville palasille lasketaan hintalappu.” <br> <br>Jytyn puheenjohtaja korostaa, että työhyvinvoinnin edistäminen on nykyisessä uudistusmyllerryksessä erityisen tärkeää. ”Koulutus, mm. lisä- ja täydennyskoulutus, perehdytys sekä osatyökykyisten ammatillinen kuntoutus ovat mm. sopimuspöydällä olevia kokonaisuuden tärkeitä paloja, ja jotka vaikuttavat myös työhyvinvointiin.” <br> <br>”Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä ja heidän asemansa parantaminen mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat tärkeällä sijalla sopimuslistallamme.”<br> <br>Pihlajamäki huomauttaa, että nyt meneillään olevalla liittokierroksella keskusjärjestöjöillä on monesta aiemmasta sopimuskierroksesta poiketen vain koordinoijan asema. <br> <br><em>Lisätietoja&#58; pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi </em><br><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p>15.9.2017 21:00:00Ajankohtaista16.9.2017 7:00:07538http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n Katarina Murto: Lykkääminen ei poista työaikalakiesityksen ongelmia5142<p>​Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut työaikalain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelun aikataulun. Ministeriön tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi laiksi keväällä 2018.<br><br>STTK ei pidä lykkäystä hyvänä.<br>- Avoinna oleva työaikalaki hankaloittaa edessä olevaa työmarkkinoiden sopimuskierrosta, jos keskeisten kysymysten osalta hallituksen esityksen tarkempi sisältö uudeksi työaikalaiksi ei ole tiedossa, johtaja <strong>Katarina Murto</strong> arvioi.<br><br>STTK korostaa, että työaikalain uudistus tarvitaan, jotta se vastaa muuttuvan työelämän tarpeita.<br>- Joustoja tarvitsevat niin työntekijät kuin työnantajatkin. STTK suhtautuu myönteisesti useisiin lakiesityksen pohjana oleviin, molempia osapuolia hyödyttäviin lisäjoustoihin. Heinäkuussa lausunnolle lähtenyt lakiesitys on kuitenkin monin osin tulkinnanvarainen eikä turvaa riittävästi työntekijän työaikasuojelua. Keskeisten kynnyskysymysten osalta hallituksen olisi pitänyt tehdä linjaukset jo nyt ja yksityiskohtia olisi voitu syksyn mittaan hioa, Murto toteaa.<br><br>STTK&#58;n mielestä lakiesityksen ongelmallisin asia on soveltamisalan tulkinnanvaraisuus ja epäselvä kirjaus.<br>- Se voisi johtaa siihen, että yhä useampi jäisi työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Toinen ongelma on jaksotyön laajentaminen, jota STTK ei pidä tarpeellisena, sillä siitä voidaan sopia jo nyt työ- ja virkaehtosopimuksilla.<br><br>STTK korostaa, että jatkoaika ei poista lakiesityksen perusongelmaa.<br>- Uudistuksen on oltava tasapainoinen ratkaisu, Katarina Murto tiivistää.<br><br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.<br></em></p><p><em></em><br></p>12.9.2017 21:00:00Ajankohtaista14.9.2017 6:22:5935http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Maakuntien pitäisi tuottaa hallinto- ja tukipalvelunsa itse5088<p><strong><em>Sote- ja maakuntauudistus koskettaa voimakkaasti tulevien maakuntien ja kuntien tukipalveluita, kuten talous-, palkka- ja tietohallintoa. Tulevissa maakunnissa ja kunnissa onkin mietittävä tarkasti toiminnan ulkoistamisen tai yhtiöittämisen järkevyyttä, painottaa Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.</em></strong></p><p>– Tulevien maakuntien ja kuntien kannattaisi tuottaa palvelunsa yhteisesti niin, että työpaikat säilyvät oman maakunnan ja kuntien alueella, sanoi Pihlajamäki liiton syyspäivillä Kajaanissa 9. syyskuuta.</p><p>Pihlajamäki muistuttaa, että perustuslakivaliokunta päätti kesäkuussa yksiselitteisesti, että maakunnalla tulee olla oikeus tuottaa sote-palveluita itse vapaasti eikä niitä ole pakko siirtää niitä erillisiin yhtiöihin. </p><p>- Aikaisempien kokemusten mukaan esimerkiksi hallinnon keskittäminen valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ei ole tuonut kustannussäästöjä, vaan pahimmassa tapauksessa räjähdysmäisen lisälaskun, Pihlajamäki huomauttaa. </p><p>- Suurimpina ongelmina ovat yleensä yhteiset tietojärjestelmät ja niiden uudistamisesta aiheutuva kustannusten räjähdysmäinen nousu, Pihlajamäki jatkaa.</p><h3>Työhyvinvointiin ja palkkaukseen parannuksia</h3><p>Henkilöstön jaksamista koetellaan pitkään jatkuvassa ja epävarmuuden täyttämässä muutoksessa, jolloin työhyvinvoinnin edistämiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutus sekä perusteellinen työtehtäviin perehdytys edistävät työhyvinvointia.</p><p>Jytyn puheenjohtajan mukaan työntekijät tarvitsevat jatkuvaa koulutusta työtehtävien vaihtuessa ja osaamistarpeiden muuttuessa esimerkiksi digitalisaation ja uusien tietojärjestelmien myötä. Lisäksi on selvää, että koulutuksen tulee tapahtua työajalla, kun työtehtävät muuttuvat ja vaihtuvat uudelleen sijoittamisen myötä.</p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii tulevissa neuvotteluissa palkkauksen parantamista perus- ja hyvinvointipalveluja tuottaville matalapalkkaisille aloille. Palkankorotusten tulee olla euromääräisiä, mikä sopii matalapalkka-aloille paremmin kuin prosenttikorotukset. Sote- ja maakuntauudistus ja sen viivästyminen vaikuttaa sopimuskauden pituuteen. </p><h3>Luottamusmies muutoksen tukena</h3><p>Sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisessa olennaista on hyvä tiedonkulku ja henkilöstön mahdollisuudet osallistua. Luottamusmiehen rooli muutosprosessissa on aivan keskeinen, kun mietitään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa. </p><p>- Organisaatiomuutokset vaativat työnantajilta erityisiä panostuksia vuorovaikutukseen, yhteistoimintaan ja henkilöstön edustajien asemaan. Henkilöstön edustajien vaativa työ edellyttää parannuksia tiedonsaantiin ja ajankäytön mahdollisuuteen sekä riittävää työstä saatavaa korvausta, Pihlajamäki sanoo.</p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><span class="ms-rteForeColor-2">Tekstistä poistettu 13.9. klo 15.02 sitaattiosuus, joka käsitteli Kunnan Taitoa Oy&#58;tä ja Kajaanin kaupunkia.</span></p>8.9.2017 21:00:00Tiedote13.9.2017 12:35:331188http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyläisille tarjolla 
avoimen yliopiston 
kursseja jäsenetuhintaan5001<p>Jyty tarjoaa jäsenilleen avoimen yliopiston opintoja Helsingin aikuisopiston kanssa. Avoimessa yliopistossa opiskelu antaa mahdollisuuden yliopisto-opintoihin ilman ikärajaa ja pohjakoulutusvaatimuksia. Avoimen yliopiston opinnot sopivat esimerkiksi ammattitaidon ylläpitämiseen, uuden uran alkuun, eri tieteenaloista kiinnostuneille sekä oppimisen iloa ja oivalluksia etsiville. Opinnot suunnitellaan siten, että ne on mahdollista suorittaa työn ohessa.&#160;</p><h3>Jäsenetuhinnat ja ilmoittautuminen<br></h3><p>Jyty tarjoaa jäsenilleen edullisemmat kurssihinnat Helsingin aikuisopistossa. Alennus normaalista hinnasta on jytyläisille 15-130 € kurssista riippuen.</p><p>Tutustu kurssitarjontaan ja ilmoittaudu pian, sillä paikkoja on rajoitetusti ja melkein kaikki koulutukset alkavat syyskuun alkupuolell. </p><p>Varmista paikkasi ilmoittautumalla verkkosivulla <a href="https&#58;//helao.fi/fi/kurssi/110-avoin-yliopisto/" target="_blank">www.helao.fi</a> (voit jättää maksu-kohdan tyhjäksi). Ota sen jälkeen yhteyttä sähköpostitse <a href="mailto&#58;toimisto@helao.fi" target="_blank">toimisto@helao.fi</a> saadaksesi Jytyn jäsenhinnan.</p><h4>Lue lisää&#58; </h4><h4>&gt; <a href="/fi/ajankohtaista/koulutus/ammatillinen-ja-muu-koulutus/Sivut/avoin-yliopisto.aspx">Avoimen yliopiston tarjontaa Jytyn jäsenille Helsingin aikuisopistossa</a></h4><p><br></p><p><br></p>30.8.2017 21:00:00Ajankohtaista6.9.2017 12:16:20311http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="256" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kevan valtuuskunnan jäsenet määrätty5000<p>Valtiovarainministeriö on määrännyt Kevan uuden valtuuskunnan jäsenet. Valtuuskunnan jäsenistä yhdeksän on uusia. Kuusi henkilöä on toiminut aiemmin varajäseninä ja on nyt tullut valituiksi varsinaisiksi jäseniksi. Valtuuskunnan kokoonpano heijastelee kuntavaalien tuloksia.<br>Valtuuskunta valitsee Kevan hallituksen järjestäytymiskokouksessaan 8.9.2017.</p><p>Kevan valtuuskunnan jäsenet määrää valtiovarainministeriö kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan. 26 jäsentä määrätään Kuntaliiton ehdotuksesta ja 4 kunta-alan pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta.</p><p>Valtuuskunnan 30 jäsenestä uusia on 15 henkilöä. Valtuuskunnassa puolueiden voimasuhteet ovat seuraavat (Kuntaliiton ehdottamista jäsenistä)&#58; Kokoomus ja SDP 6 paikkaa, Keskusta 5 paikkaa, Vihreät 3 paikkaa, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto kumpikin 2 paikkaa sekä RKP ja Kristillisdemokraatit kumpikin 1 paikka.</p><p>Kevan valtuuskunnan jäsenet vuosina 2017–2020 (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet)&#58;</p><h3>Suomen Kuntaliitto ry&#58;n ehdotuksesta</h3><p>Vanhempi konstaapeli Tiina Sarparanta, Kajaani (Yrittäjä Erja Laaksonen, Jämsänkoski)<br>Hallintojohtaja Saku Linnamurto, Savonlinna (Hankevalmistelija Pekka Leskinen, Leppävirta)<br>Johtaja Pia Pakarinen, Helsinki (Hammaslääkäri Tiina Noro, Vihti)<br>Leikkaus- ja anestesiasairaanhoitaja Aulikki Sihvonen, Kontiolahti (FL/tutkija Emilia Syväsalmi, Eurajoki)<br>Mielenterveyshoitaja Juha Nummentalo, Salo (Lakimies Tero Rantanen, Järvenpää)<br>Yrittäjä Tomi Kaismo, Oulu (Senior Advisor Ismo Pöllänen, Imatra)<br>Apulaiskaupunginjohtaja/projektinjohtaja Harri Jokiranta, Seinäjoki (VTT Pilvi Torsti, Helsinki)<br>Viestintäpäällikkö, KTM Diana Bergroth-Lampinen, Pori (Veturinkuljettaja, eläk. Erkki Huupponen, Pieksämäki)<br>Toimitusjohtaja Pekka Salmi, Tampere (Lakimies Jaakko Ikonen, Varkaus)<br>Toimitusjohtaja Toni Eklund, Turku (Suuhygienisti, eläk. Liisa Terävä, Rautjärvi)<br>Järjestösihteeri Ulla Perämäki, Helsinki (Yhteiskuntatieteiden maisteri Joonas Honkimaa, Kouvola)<br>Verovirkailija Pirita Hyötylä, Kemi (Etuuskäsittelijä Auli Mustikkamaa, Ylivieska)<br>HTK, kansanedustajan avustaja Maarit Ojavuo, Kajaani (Sairaanhoitaja AMK, ensihoitaja Miina Harmaala, Asikkala)<br>Päihdetyön johtaja, TtM Kirsi Torikka, Savonlinna (Suunnittelija, terveydenhoitaja Ritva Sonntag, Kemi)<br>Työnjohtaja, sähköasentaja Jouni Kemppi, Lappeenranta (Toiminnanjohtaja Hanna Vuola, Laitila)<br>Opettaja, KM Minna Sarvijärvi, Ylöjärvi (Kansanedustaja, kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen, Kouvola)<br>Rehtori, eläkeläinen Erkko Nykänen, Siilinjärvi (Eläkeläinen Antti Leinikka, Hämeenlinna)<br>Lehtori Leo Lähde, Nokia (Järjestöasiantuntija Anne Lindgren, Riihimäki)<br>Palvelupäällikkö Teemu Meronen, Helsinki (Aktuaarijohtaja Mikko Päivinen, Järvenpää)<br>Sisäisen valvonnan asiantuntija Paula Himanen, Oulu (Vastaava koulukuraattori Tuija Mäkinen, Jyväskylä)<br>Myyjä, eläkeläinen Paula Juka, Muhos (Terho Korpikoski, Simo)<br>Haastemies Simo Riuttamäki, Huittinen (Minna Reijonen, Kuopio)<br>Järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski, Kerava (Hallintosihteeri Kati Tervo, Kemi)<br>Toiminnanjohtaja Jussi Saramo, Vantaa (Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (emeritus) Juhani Lehto, Hämeenlinna)<br>Kunnanjohtaja Christian Båssar, Korsnäs (Lisäarvopalveluiden johtaja Christian Sjöstrand, Helsinki)<br>Projektipäällikkö, TtM Piia Flink-Liimatainen, Äänekoski (Avainasiakaspäällikkö Tommy Björksog, Naantali)</p><h3>Kunta-alan pääsopijajärjestöjen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry&#58;n, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry&#58;n ja Kunta-alan unioni ry&#58;n ehdotuksesta</h3><p>OAJ&#58;n neuvottelujohtaja Petri Lindroos, Juko ry (STHL&#58;n puheenjohtaja Leila Lehtomäki, Juko ry)<br>KTK&#58;n puheenjohtaja Keijo Houhala, Juko ry (Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki, Juko ry)<br>SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, KoHo ry (Tehyn johtaja Else-Mai Kirvesniemi, KoHo ry)<br>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, Kunta-alan unioni ry (JHL&#58;n johdon neuvonantaja Keijo Karhumaa, Kunta-alan unioni ry)</p>30.8.2017 21:00:00Ajankohtaista5.9.2017 13:29:08144http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Työllisyysasteen nostamiseen olisi tarvittu lisää panoksia5514 <p>Toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsoo, että hallituksen budjettiriihessä saavutettiin palkansaajien kannalta myönteisiä päätöksiä. Etenkin pitkään toivottu perhevapaauudistuksen edistyminen on hyvä asia.</p><p>- Perhevapaauudistuksen valmistelu on askel oikeaan suuntaan erityisesti naisten työllisyysasteen ja tasa-arvon kannalta. On hyvä asia, että tässä päästään vihdoinkin eteenpäin, STTK&#58;n pääekonomisti <strong>Ralf Sund</strong> kiittelee.</p><p>Hallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää taloustilanteen suomaa tilannetta panostamalla enemmän sellaisiin kohteisiin – ja vain sellaisiin – jotka pienentävät kestävyysvajetta. Näitä olisivat olleet tutkimus- ja tuotekehittelyyn ja koulutukseen tehtävät lisäpanostukset sekä aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen. </p><p>-&#160;Mahdollisuuden vähentää Suomen velkaantumista pitkällä aikavälillä hallitus jätti käyttämättä. Aktiivisen työvoimapolitiikan osalta tehtiin useita oikeansuuntaisia päätöksiä, kuten työnhakijan oikeus käyttää työttömyysturvaa päätoimiseen opiskeluun aikaisempaa laajemmin lisäämällä opiskeluoikeuksia työttömyysetuudella. Mahdollisuudet työllisyysasteen nostoon ovat nyt erinomaiset, panostukset työvoimapolitiikkaan tehoavat kun työpaikkoja on tarjolla takavuosia enemmän. </p><p>Myös palkansaajien verotuksen lievä alentaminen tuloverotuksen ja työttömyysvakuutusmaksun alennuksen kautta on myönteistä. </p><p>-&#160;Talouskasvua on syytä ylläpitää tukemalla kotimaista kysyntää.&#160; Tähän antaa mahdollisuuden myös se, että inflaatioriski on edelleen hyvin pieni. Lisäksi verotuksen laskulla voidaan avittaa edes hieman syksyn palkkaneuvotteluja, Sund summaa.&#160;</p><p>Hallitus ilmoitti siirtävänsä yritystukien leikkaamisen jatkovalmisteluun. STTK kannattaa yritystukien leikkaamista, mutta olisi toivonut asiassa ripeämpää käsittelyä.</p><p>-&#160;Yritystuet on todettu varsin kustannustehottomiksi. Tässä pätee hieman sama kuin perhevapaauudistuksessa – oikea suunta, mutta vauhtia olisi toivonut lisää, Sund sanoo.</p><p>Lisätietoja&#58;</p><p>STTK&#58;n pääekonomisti Ralf Sund, puh&#58; 050 563 4841</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>30.8.2017 21:00:00Ajankohtaista31.8.2017 12:45:1230http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Budjettiehdotuksen loppusumma 55,7 miljardia euroa, sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun 180,5 miljoonaa euroa5513<p>​Budjettiehdotuksen loppusumma 55,7 miljardia euroa, sote ja maakuntauudistuksen valmisteluun 180,5 miljoonaa euroa<br>Valtion talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2017. Määrärahatasoa nostavat muun muassa kasvavat panostukset kärkihankkeisiin sekä nousevat eläkemenot. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset, jo aiemmin sovitut sopeutustoimet sekä alenevat maahanmuuttomenot ja työttömyysturvamenot.</p><p>Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tuloarvioita on vuoden aikana korotettu odotettua myönteisemmin kehittyneen taloudellisen aktiviteetin seurauksena.</p><p>Ensi vuoden talousarvioesitys on 2,96 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Kevään lisätalousarvion mukaan vuoden 2017 alijäämän arvioitiin olevan 5,4 miljardia euroa. </p><p>Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ehdotetaan 180,5 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahasta 130 miljoonaa euroa kohdennetaan maakuntien ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin. Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisille valmisteluelimille osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen rahoitus.</p><p>Sote-valinnanvapauspilottien toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018. </p><p>Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntien kustannuksiin sekä valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon tarkastellaan vuosina 2020–2022 kuntien valtionosuuksien tarkistusten yhteydessä.</p><h3>Työn verotus säilyy lähes ennallaan</h3><p>Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Tällä päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään. <br>Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.</p><p>Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus päätti korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018 - 2019, vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.</p><p>Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.</p><p>Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.</p><h3>Uusia keinoja nuorisotyöttömyyteen</h3><p>Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille. Määrärahojen lisäys on 9,4 miljoonaa euroa.</p><p>Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia. Muutoksella tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja etenemistä työllistymispolulla. Samalla palveluita uudistetaan henkilökohtaisen tuen ja valmennuksen suuntaan.</p><p>Hallitus päätti puoliväliriihessä nuorten matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamo-toiminnan lisärahoituksesta ja vakiinnuttamisesta. Lisäksi hallitus osoittaa 3 miljoonaa eurolla nuorten psykososiaalisen tukipalvelun rakentamiseen Ohjaamoiden yhteyteen.</p><p>Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille määräaikaishaastattelujen yhteydessä lisätään. Lisäksi nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön. Tulosperustaisen hankinnan tavoite asetetaan 10 000 alle 30-vuotiaaseen nuoreen, jolloin kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa.</p><h3>Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan</h3><p>Työllisyyden parantamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla 1.1.2018 alkaen. Alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille.</p><p>Työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja.</p><p>Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen mahdollistetaan. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi 4 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Muutoksen johdosta työttömyysturvamäärärahoja lisätään yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuoden 2018 talousarvioesityksessä.</p><p>Työttömien mahdollisuutta päivittää osaamistaan helpotetaan mahdollistamalla työttömyysturvan käyttö lyhytkestoiseen opiskeluun. <br>Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta. Hallitus on myös päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun.</p><p>Kehysriihen päätöksen mukaisesti työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapautta selkeytetään ja laajennetaan vuoden 2018 alusta.</p><h3>Perhevapaauudistus toteutetaan</h3><p>Hallitus toteuttaa perhevapaauudistuksen, jossa tarkastellaan perhevapaiden ja siihen laajasti liittyvien perhepoliittisten sekä varhaiskasvatus- ja työelämäkysymysten kehittämistä. Uudistus valmistellaan lapsi- ja perhelähtöisesti. Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. Tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään.</p><p>Perhevapaajärjestelmän etuudet uudistetaan hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa. Uudistuksella tulee olla VM&#58;n todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia.</p><p>Hallitus asettaa hallituspuolueiden ministereistä koostuvan työryhmän valmistelemaan perhevapaamallin yksityiskohdat vuoden 2017 loppuun mennessä. </p><h3>Varhaiskasvatuksen maksuton kokeilu</h3><p>Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.</p><p>Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan esimerkiksi uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Näin tuetaan 1.1.2018 voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.</p><p>Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistetaan uusi 5 miljoonan euron määräraha. <br>Hallitus on päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun. Lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on muutettu väliaikaisesti siten, että työvoimakoulutuksena voidaan hankkia uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Kokeilun pysyväksi tekeminen valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä.</p><h3>Poliisitoimelle lisää rahaa</h3><p>Hallitus lisäsi määrärahoja poliisitoimelle ja Suojelupoliisille sekä kehysriihessä että nyt budjettiriihessä. Yhteensä vuodelle 2018 poliisille on osoitettu 44 miljoonaa euroa ja Suojelupoliisille 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.</p><p>Rajavartiolaitokselle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa jo kehysriihessä sisäisen turvallisuuden parantamiseen.<br>Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta, mukaan lukien ruotsinkielistä koulutusta, lisätään. Siviilikriisinhallinnan määrärahoja lisätään kotimaan valmiuksien vahvistamiseksi.</p><p>Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseksi puolustukseen kohdistetaan 50 miljoonaan euron lisäys.<br>Hallitus lisää rahoitusta oikeusministeriölle radikalisoitumisen ehkäisyyn vankiloissa ja terrorististen rikosten torjuntaan syyttäjälaitoksessa. </p><p>Maahanmuuton kustannukset on mitoitettu sen mukaan, että Suomeen tulee 7 000 uutta turvapaikanhakijaa, kuten aiemmin on arvioitu. Menojen vähenemistä rajoittaa se, että turvapaikkahakemusten käsittely kestää pitempään. Tämän vuoksi oikeuslaitos saa lisää resursseja valitusten käsittelyn vauhdittamiseksi.</p><p>Hallituksen syksyllä 2015 laatiman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteutusta tehostetaan.</p><p>Oikeusministeriölle kohdistetaan lisärahoitusta turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisätään 1,49 miljoonaa ja hallinto-oikeuksille 2,2 miljoonaa turvapaikkavalitusten käsittelyjonojen purkamiseen. Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun myönnetään lisärahoitusta 0,5 miljoonaa euroa, jolla lisätään oikeusaputoimistojen henkilöstöresursseja ja julkisten oikeusavustajien koulutusta.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="http&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tyollisyyden-valittamisen-osaamisen-ja-turvallisuuden-budjetti" target="_blank">http&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tyollisyyden-valittamisen-osaamisen-ja-turvallisuuden-budjetti</a></p><p><br></p>30.8.2017 21:00:00Ajankohtaista31.8.2017 11:49:44609http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset lopetettava5511 <p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty varoittaa budjettiriiheen kokoontunutta maan hallitusta toimista, joilla entisestään kurjistetaan kuntataloutta ja sitä kautta julkisia palveluja tuottavia matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen työntekijöitä. </p><p>”Kikyn lomarahaleikkaukset paitsi leikkasivat epäoikeudenmukaisesti vain julkisen sektorin työntekijöiden tuloja, aiheuttivat lisäksi kunnille melkoiset verotulomenetykset”, korostaa Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong>.</p><p>Maan hallitus on todennut, että verotus ei nouse tällä hallituskaudella vaan pikemminkin laskee. Pihlajamäen mukaan tuloverokevennykset ovat yksi mahdollisuus lisätä kansalaisten ostovoimaa, mutta jos näin menetellään, valtion on kompensoitava täysimääräisesti kevennyksistä koituvat verotulojen menetykset kunnille. Muussa tapauksessa uhkana on, että kunnat hakevat säästöjä mm. henkilöstömenoista.&#160; </p><p>”Tehtyjen laskelmien mukaan kuntien verotuloista on katoamassa jopa 400 miljoonaa kikyn seurauksena. Julkisia palveluja tuottavia ihmisiä ei tule laittaa kiky-sopimuksen tavoin kevennysten maksumiehiksi ja -naisiksi.”</p><p>Huolestuneisuutta kuntatyöpaikoilla lisää Pihlajamäen mukaan erityisesti se, että hallitus on ennakkotietojen mukaan leikkaamassa vuodelle 2018 kuntien valtionosuuksia. Niiden pienentämistä valtio on perustellut kuntien laskennallisilla menosäästöillä, jotka liittyvät kiky-sopimuksen seurauksena tulleeseen vuosityöajan pidennykseen sekä mm. erikoissairaanhoitouudistukseen.&#160;</p><p>”Nykyisessä kuntatalouden suhdannetilanteessa on kannettava erityistä huolta julkisten palvelujen rahoituksen ennakoitavuudesta niin, että kuntien vastuulla olevista lakisääteisistä ja muista tehtävistä selvitään”, Pihlajamäki painottaa. </p><p>Jytyn puheenjohtaja vaatii myös, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun suunnataan riittävästi resursseja nyt kun varmistui, että uudistus siirtyy vähintään vuodella. ”Selvitystyö kuntien ja maakuntien tehtäväjaosta ja asemasta on tehtävä tiiviissä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.&#160; Muutosjohtaminen on avainsana uudistusta eteenpäin vietäessä.”</p><p>Pihlajamäki muistuttaa lisäksi, että ammatillisen koulutuksen uudistuksen seurauksena koulutusta järjestäville tahoille on tulossa uusia tehtäviä, joiden on laskettu lisäävän kustannuksia vähintään 80 miljoonalla eurolla.&#160;”Vajeen paikkaamiseksi olisi valtion budjetista löydettävä tarvittava rahamäärä.”</p><p>Jytyn puheenjohtaja painottaa myös, että valtion työvoimapoliittisiin tukiin kaavailemat leikkaukset eivät ole perusteltuja nykyisessä tilanteessa, jossa rakenteellisesta työttömyydestä johtuvat kustannukset kunnille eivät ole kadonneet mihinkään.</p><p>Pihlajamäki tähdentää, että perhevapaauudistuksen valmistelussa on otettava huomioon uudistuksen seurannaisvaikutukset varhaiskasvatuksen kysynnän todennäköiseen kasvuun ja sitä kautta rahoitukseen.&#160;</p><p>Lisätietoja&#58; pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, <a href="mailto&#58;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi">maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</a> </p><p><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p>29.8.2017 21:00:00Tiedote30.8.2017 9:20:231759http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Blogi: Syksyn liittokierrokset alkavat, ja sote-valmistelu jatkuu5510<p>​Elokuun alussa asiantuntijat ja valtiovallan edustajat ovat kertoneet Suomen talouden kääntyneen loivaan nousuun. Samaa sanomaa jatketaan toteamalla, että nyt ei kuitenkaan palkkoja voida korottaa juuri ollenkaan, etenkään julkisella sektorilla, koska orastava kasvu saattaisi tyrehtyä. Sanomaa täydennetään korostamalla, että vientisektorin palkankorotukset ovat muillekin ehdoton yläraja. Kunta-alan palkansaajajärjestöt, kuten Jyty, ovat ilmoittaneet, että kilpailukykysopimuksen mukaiset 30 %&#58;n lomarahaleikkaukset vuosina 2017–2019 on otettava huomioon tulevissa sopimusratkaisuissa eli palkanmenetykset on kompensoitava. </p><p>Tätä kohta alkavaa myllerrystä/voimainmittelöä/sopimusneuvotteluja ja kaikkea tältä väliltä haasteellistaa soten uudelleenvalmistelu. Hallitus päätti heinäkuun alussa, että perustuslakivaliokunnan kesäkuun lopussa antaman lausunnon edellyttämien muutosten toteuttamiseksi valmistellaan uusi hallituksen esitys, joka annetaan eduskunnalle vuoden 2018 alussa. Erityisesti maakunnan velvollisuutta yhtiöittää perustason sote-palvelut on pohdittava uudelleen, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että maakunnan olisi voitava myös itse tuottaa sote-palveluja. Yhtiöittämisvelvollisuuden poisto aiheuttaa muutostarpeita valinnanvapauslakiin. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä sitä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Korjattu hallituksen esitys lähtee lausunnolle marraskuun alussa.</p><p>Sote-uudistuksen uudelleenvalmistelu merkitsee myös sitä, että lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä tulee ainakin lykkääntymään. Tällä on myös vaikutusta syksyn sopimusneuvotteluihin ja sopimuskauteen. Käymme siis perinteisen liittokierroksen nykyisillä sopimuksilla.</p><p>Palkankorotus vuodelle 2018 pitää olla joko euromääräinen tai ns. sekalinja, joka turvaa vähintään x euroa kaikille. Pelkästään %-perusteinen korotus ei ole hyväksyttävissä. Palkankorotukseen pitää sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät. Kunnan lomarahaleikkaukset on huomioitava, ja tästä asiasta tulee neuvottelujen suurin vääntö.<br> <br>Sopimuskauden pituudesta sopiminen tulee olemaan normaalia haasteellisempaa sote-uudistuksen vuoksi. Eräs vaihtoehto voisi olla malli, joka koostuu kahdesta jaksosta, josta jälkimmäinen olisi myös irtisanottavissa.<br><br>Työhyvinvoinnin edistäminen on näissä uudistusmyllerryksissä erityisen tärkeää. Esimerkiksi koulutus (mm. lisä- ja täydennyskoulutus), perehdytys, tiedonsaanti sekä osatyökykyisten ammatillinen kuntoutus ovat näitä asioita, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Nämä asiat tulevat olemaan sopimusneuvotteluissa esillä.<br><br>Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä, ja heidän asemansa parantaminen mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat myös Jytyn listalla sopimusneuvotteluissa.<br><br>Neuvotteluista ja soten etenemisestä lisää seuraavissa numeroissa sekä somessa.<br><br>Keltaisten ja oranssien värien odottelussa! </p><p>Marja Lounasmaa, Jytyn edunvalvontajohtaja</p><p><br></p><p><br></p>28.8.2017 21:00:00Blogi29.8.2017 11:05:2742http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/otayhteytta/keskustoimisto/PublishingImages/Marja%20Lounasmaa%20%20lowres.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />