​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet​

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Jyty siirtyy yhtenäiseen jäsenmaksuun ensi vuoden alusta5066<p>​Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty siirtyy yhtenäiseen jäsenmaksuun ensi vuoden alusta. Asiasta päätti Jytyn korkein päättävä elin liittovaltuusto 23.-24.5. Kuntatalolla Helsingissä pitämässään sääntömääräisessä kevätkokouksessa. Asiasta käytiin laaja, erilaisia näkemyksiä sisältänyt, mutta&#160;rakentavassa hengessä sujunut keskustelu, jonka pohjalta kompromissi löydettiin. </p><p>Yhtenäinen jäsenmaksu on 1,32 % tai 1,40 %, jolloin yhdistys saa itse valita kahdesta prosentista. Valtuusto määrittää prosentit vuosittain ja jos yhdistys käyttää korkeampaa jäsenmaksuprosenttia, yhdistys voi ilmoittaa liittohallitukselle jäsenmaksuprosentista. <br>Yhdistyksiä Jytyllä on tällä hetkellä hieman yli 200 ja jäsenmaksuprosentit ovat olleet hyvin kirjavat. Muissa ammattiliitoissa on suurimmalta osin jo nyt yhtenäinen jäsenmaksu.</p><p>Palautusmalli on sama kuin aiemmin eli yhdistykset saavat liiton osuuden vähennyksen jälkeen loppusumman toimintaansa. Olennaista uudistuksessa on myös se, että kaikki yhdistykset ovat jatkossa liittoperinnässä.</p><p>Valtuuston päätöksen mukaan Jytyn yhdistysten kannatusjäsenmaksu on vähintään 36 euroa/vuosi. Varusmies- ja siviilipalvelusajalta jäsenmaksua on nolla euroa. </p><p>Euromääräinen jäsenmaksu on 5 euroa/kk.</p><p>Prosentuaalisen jäsenmaksun yläaja (katto) ja sen vaikutukset liiton budjettiin selvitetään budjettikokoukseen mennessä ja ehdotus tuodaan valtuuston syyskokoukselle marraskuussa.</p><p>Koska yhtenäiseen jäsenmaksuun siirtyminen aiheuttaa muutoksia myös Jytyn sääntöihin 1.1.2018 alkaen, valmistellaan sääntömuutokset niinikään syysvaltuustolle.</p><p>Liittovaltuusto hyväksyi sääntömääräisinä kevätkokousasioina mm. liiton vuosikertomuksen vuodelta 2016 sekä vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille Jytyn hallinnosta ja tileistä vuodelta 2016. </p><p>Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi virka ja työehtosopimusasioita syksyn liittokierrosta silmällä pitäen ja valtuusto vahvisti alustavat sopimustavoitteet. Jytyn valtuusto antoi aiheesta oman kannanottonsa johon linkki tässä <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jytyn-liittovaltuusto-epatasa-arvoinen-palkkakehitys-pysaytettava.aspx">http&#58;//www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jytyn-liittovaltuusto-epatasa-arvoinen-palkkakehitys-pysaytettava.aspx</a></p><p>Liittovaltuusto hyväksyi myös Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden 2018 tapahtumille alustavan budjettiraamin 200 000 euroa, jonka summan valtuusto sitoutui samalla varaamaan vuoden 2018 talousarvioon.</p><h3>Edustajat STTK&#58;n hallitukseen ja edustajistoon nimettiin </h3><p>Liittovaltuusto nimesi Jytyn edustajat Toimihenkilökeskusjärjestö STTK&#58;n edustajistoon ja hallitukseen. STTK&#58;n edustajistoon valittiin kuusi varsinaista edustajaa ja 12 yleisvaraedustajaa. </p><p>Varsinaisia edustajia ovat Riitta Antikainen-Lapveteläinen, Lauri Erma, Anne-Mari Kauppinen, Riitta Kärnä, Heli Rautanen ja Kaisa Soininen. Yleisvaraedustajat ovat kutsumisjärjestyksessä Päivi Heikkinen, Tarja Mäkitalo, Virpi Kiviniemi, Jani Loponen, Ritva Perälä, Marianna Gripenberg, Marita Minkkinen, Kirsi Kuukkanen, Ritva Ainonen, Kaarina Salminen ja Niina Kankaanpää.</p><p>STTK&#58;n hallitukseen nimettiin Jytyn varsinaisiksi edustajiksi liiton pj. Maija Pihlajamäki ja vpj. Päivi Alho sekä heidän henkilökohtaisiksi varaedustajiksi Marjatta Hiltunen ja Olli-Pekka Kulju. </p><p>Teksti&#58; Kari Hietamäki</p><p><span class="ms-rteForeColor-2">Lisätietoja yhtenäisestä jäsenmaksuasiasta&#58; talousjohtaja Vesa-Matti Mäkinen,</span> <a href="mailto&#58;vesa-matti.makinen@jytyliitto.fi">vesa-matti.makinen@jytyliitto.fi</a></p>23.5.2017 21:00:00Tiedote25.5.2017 9:51:37http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn liittovaltuusto: Epätasa-arvoinen palkkakehitys pysäytettävä5055<p><strong><em>Jytyn liittovaltuusto vaatii tasa-arvoista palkkakehitystä perus- ja hyvinvointipalveluja tuottaville naisvaltaisille matalapalkka-aloille. Muun muassa kunta-alan matalapalkkaisten työntekijöiden palkkakehitys on negatiivinen, kun otetaan huomioon inflaatio ja kuluttajahintojen nousu. Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaukset ja muut työehtojen heikennykset ovat vain lisänneet eriarvoistumista.</em></strong></p><p>Jytyn liittovaltuusto korostaa, että tulevissa syksyn sopimusneuvotteluissa epätasa-arvoinen palkkakehitys naisvaltaisilla aloilla on saatava katkaistua.</p><p>Liiton jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina. Liittovaltuusto haluaakin kääntää Suomen mallista käydyn ideologisen taiston päälaelleen. Palkkatasa-arvoa edistäisi merkittävästi, mikäli perus- ja hyvinvointipalveluja tuottaville naisvaltaisille matalapalkka-aloille neuvoteltaisiin vientialoja suuremmat korotukset, Jytyn liittovaltuusto huomauttaa. </p><p>Liittovaltuusto ihmettelee niitä äänenpainoja, joissa julkista sektoria ja hallintoa pidetään syynä Suomen heikkoon talouskehitykseen. Liittovaltuusto painottaa, että nimenomaan julkinen sektori luo edellytykset yhteiskunnan ja liike-elämän toiminnalle ja maamme kilpailukyky pohjautuu kattaviin ja laadukkaisiin julkisen sektorin tuottamiin palveluihin.</p><h3>Etätyömahdollisuuksia, koulutusta ja yhteistoimintaa lisättävä</h3><p>Kunta-alan, Jytyn yksityisalojen, kirkon ja kolmannen sektorin työaikojen joustavuutta esimerkiksi liukumilla tulee lisätä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää monen alan toimintaan sopivaan etätyöhön, jonka mahdollisuuksia tulee lisätä. Parannuksia tulisi saada myös matka-ajan korvaamiseen, liittovaltuusto vaatii. </p><p>Työntekijät tarvitsevat jatkuvaa koulutusta työtehtävien vaihtuessa ja osaamistarpeiden muuttuessa esimerkiksi digitalisaation myötä. Koulutus on erityisen tärkeää muutostilanteissa, kuten sote- ja maakuntauudistuksessa. Liittovaltuusto pitää selvänä, että koulutuksen tulee tapahtua työajalla, jos työtehtäviin tulee muutoksia tai jos työtehtävät vaihtuvat uudelleen sijoittamisen myötä.</p><p>Liittovaltuuston mielestä myös yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajan välillä tulee kehittää jatkuvalla vuorovaikutuksella, avoimuudella ja yhteistyöllä. Myös henkilöstön vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia tulee lisätä päätöksenteossa. Luottamuksellinen yhteistyö synnyttää eniten tuottavuutta.</p><h3>Henkilöstön edustajien asemaa vahvistettava</h3><p>Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön, tiedonsaantiin ja korvauksiin tulee saada parannuksia. Henkilöstön edustajien on saatava vapautus omasta työstä luottamusmiestehtävän hoitamiseen sekä asianmukaiset korvaukset. Lisäksi tulisi olla mahdollisuus useamman työnantajan yhteiseen päätoimiseen pääluottamusmieheen tai luottamusmieheen.</p><p>Lisätietoja&#58; </p><p>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872<br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537&#160;756</p><p><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p><p><br></p>23.5.2017 21:00:00Tiedote24.5.2017 7:14:48732http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Työnantajan vastattava henkilöstökoulutusta lisäämällä muutoshaasteisiin5045 <p><strong><em>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn liittovaltuuston kokouksessa tiistaina 23.5. puhunut liiton puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii työnantajilta lisäpanostuksia henkilöstön koulutukseen haettaessa vastauksia meneillään oleviin suuriin työelämän muutoksiin, joita työntekijät päivittäin kohtaavat digitalisaation, sote-myllerryksen ja mm. monikulttuurisuuden tuomien haasteiden edessä.</em></strong></p><p>Pihlajamäen mukaan Jytyn keskeisillä ammattialoilla kuten sihteeri-, talous- ja hallintotyössä sekä mm. kirjasto-alalla henkilöstön lisääntyvä koulutustarve on näkynyt erityisen vahvasti digitalisaation seurauksena. </p><p>”Se muuttaa työtä enemmän kuin mikään muu työelämään liittyvä murros vuosikymmeniin. Henkilöstön jatkuva koulutus, tietojärjestelmien uudistuminen ja palveluprosessien kehittäminen ovat avainkehityskohteita silloin, kun puhutaan työelämän tämän päivän suurimmista haasteista”, Pihlajamäki korostaa.</p><p>Jytyn keväällä tehdyn jäsenkyselyn mukaan, johon vastasi noin 8000 jäsentä, kirjastoalalla työskentelevistä kolmannes (32,9 %) kokee, ettei ole saanut riittävästi koulutusta osaamisensa ylläpitämiseksi digitalisaation muuttaessa merkittävästi alan työtä. Jopa 40,9 % uskoo lisäksi, että alan henkilöstömäärä vähenee tulevaisuudessa itsepalvelukirjastojen seurauksena.</p><p>Sihteeri- ja hallintotyössä työskentelevistä peräti 42,6 % katsoo, ettei ole saanut työnantajalta riittävästi tukea työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen digitalisaation sekä isojen työnantajamuutosten keskellä.</p><p>”Digitalisaatiolla pyritään tuottavuuden lisäämiseen. Vaikutus voi olla kuitenkin - ikävä kyllä - jopa päinvastainen, mikäli osaamiseen ei ole satsattu ja tietojärjestelmät eivät toimi tai ole yhteensopivia. Siksi nyt mitä pikimmiten tarvittaisiin panostusta digi-osaamiseen sekä työn ohessa tapahtuvan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamiseen henkilöstö- ja aikuiskoulutuksen tarjonnan kautta,”&#160; Pihlajamäki huomauttaa. </p><p>Osaamiskartoituksia tekemällä ja koulutukseen satsaamalla voitaisiin Pihlajamäen mukaan parantaa organisaation muutoskykyä ja edistää sitä paljon puhuttua tuloksellisuutta. ”Digimurroksessa yhä tärkeämpää on se, miten uutta teknologiaa hyödynnetään lähtemällä henkilöstölähtöisestä innovoinnista, rohkeudesta kokeilla ja kyseenalaistamalla perinteisiä työpaikan rooleja”, Pihlajamäki huomauttaa. </p><p>Jytyn kyselyn mukaan koulunkäynninohjaajista 54,8 % sanoo, ettei ole saanut riittävästi koulutusta monikulttuurisessa ympäristössä työskentelemiseen. ”Peräti 83,9 % heistä, jotka eivät koulutusta ole saaneet, haluaisi valmennusta erilaisten kulttuurien tuntemukseen ja ymmärtämiseen.”</p><p>Sosiaalialalla työskentelevistä Jytyn jäsenistä puolet (49 %) toivoi työnantajilta lisää tietoa sote-uudistuksesta ja 41,7 % kaipasi koulutusta mm. osaamisen ylläpitämiseksi.&#160; </p><p>Pihlajamäki huomauttaa, että STTK&#58;ssa alkuvuodesta tehdyn tuoreimman kyselyn mukaan 42 % palkansaajista – kunta-alalla kolmannes (32 %) ja yksityisellä sektorin lähes puolet (48 %) - kokee työnantajan tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537&#160;756 </p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.&#160; </em></p><p><br></p><p><br></p>22.5.2017 21:00:00Tiedote23.5.2017 8:05:05755http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Pihlajamaki_Maija_2017.jpg" width="305" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Palkitse yhdistysaktiivi – ehdota Vuoden Välkkyä5030<p>​Vuoden Välkky -palkinnolla halutaan tuoda esiin ja palkita hyviä ammattiyhdistystoimintaa kehittäviä ideoita.</p><p>Ehdotukseksi riittää yksittäinenkin asia, tapahtuma tai toimintatapa, jos se on muuttanut ja/tai edistänyt yhdistyksen toimintaa. </p><p>Etsimme akavalaiseen tai STTK-laiseen yhdistykseen kuuluvaa aktiivia tai aktiivien ryhmää, jonka panos yhdistyksen kehittämiseksi on tehnyt sinuun niin suuren vaikutuksen, että haluaisit hänen/heidän tulevan ansioistaan palkituksi. Myös liiton työntekijät voivat tehdä ehdotuksia.</p><p>Palkintokategorioita on kaksi&#58; Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton (TJS) hallituksen valitsema ja yleisöäänestyksen voittaja.</p><p>Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi TJS&#58;n kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi, syyskuun loppuun mennessä. Muistathan perustella ehdotuksesi.</p><p><a href="http&#58;//www.tjs-opintokeskus.fi/ajankohtaista/palkitse-yhdistysaktiivi-ehdota-vuoden-valkkya-2017" target="_blank">Lisätietoa palkinnon jakamisesta</a><br><br><br><br><br><br></p>21.5.2017 21:00:00Ajankohtaista22.5.2017 9:29:2624http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vuoden_valkky_250rgb.png" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Turun Kirkkopäivillä: Yhteiskuntavastuu kärsii maineen menetyksestä5004 <p>Turussa tänään alkaneilla Kirkkopäivillä STTK&#58;n tilaisuudessa keskusteltiin rahan vallasta ja vastuusta. Puheenjohtaja <strong>Antti Palolan </strong>mielestä yritysten yhteiskuntavastuu on kokenut mainekolauksia ja näyttäytyy bisneksessä joskus vain sanahelinänä.</p><p>– Kun yhtiöt takovat hurjaa tulosta ja sen jälkeen ilmoittavat henkilöstövähennyksistä ja johdolle maksettavista bonuksista, se ylittää kansalaisten oikeudentajun. On myös vaikea ymmärtää yrityksiä, jotka laativat vastuullisuusraportteja, mutta jäävät kiinni ympäristönäkökohdat laiminlyövistä teoista tai omaa kilpailuasemaa vahvistavista huijauksista. Ympäristökysymyksissä yritysten vastuu on erityisen kova, sillä tänään tehtävät ratkaisut määrittävät tulevien sukupolvien hyvinvointia, Palola korostaa.</p><p>Palolan kanssa Kirkkopäivien keskustelutilaisuuteen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja <strong>Matti Alahuhta </strong>ja toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Keskustelua johdatteli piispa Kaarlo Kalliala.</p><p>Palola muistutti, että Suomi ja pohjoismaat ovat hyvinvointiyhteiskuntia, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pienet. Verovaroin tuotetut hyvinvointipalvelut ja koulutus kuuluvat kaikille varallisuudesta riippumatta ja ovat perusta ihmisten yhdenvertaisuudelle.</p><p>– Pitkään jatkunut talouskriisi on koventanut asenteita. Se on luonut vastakkainasettelua menestyjien ja huono-osaisten kuten työttömien ja terveytensä menettäneiden välille. Kuitenkin kaikkien elämässä on hetkiä, jotka voivat suistaa elämän raiteiltaan. Olisi lyhytnäköistä hylätä yhteisvastuu, sulkea silmät huono-osaisuudelta ja uskoa vahvemman tai rikkaamman oikeuteen. Tämä olisi tuhoisaa yksilöille ja aiheuttaisi yhteiskunnallista levottomuutta, Palola arvioi.</p><p>Talouskriisi ja työttömyys ovat vähentäneet poliittisen päätöksenteon ennustettavuutta, voimistaneet populismia, lisänneet vastakkainasettelua ja vahvistaneet ääriliikkeitä.<br>– Suomikaan ei ole tältä välttynyt, vaikka meillä tilanne on muuta Eurooppaa ja pohjoismaita valoisampi. Aiemmin työllään menestyneet ihmiset kokevat, että talouskriisissä hedelmät eivät ole jakautuneet oikeudenmukaisesti vaan rikkaat ja menestyjät ovat korjanneet potin. Kuilun syveneminen – tai edes kuvitelma siitä – ei ole eduksi yhteiskunnan tasapainoiselle kehittämiselle.</p><p>STTK&#58;n mielestä eriarvoistumiselle ei pidä antaa periksi vaan vaalittava suomalaisen yhteiskunnan parhaita perinteitä.<br>– Tarvitsemme vastuullisempaa markkinataloutta. Yhteinen haasteemme on jättää hyvinvointiyhteiskunta lapsillemme parempana kuin sen itse saimme omilta vanhemmiltamme. Kaikista on pidettävä huolta, vahvistettava nuorten tulevaisuususkoa ja puolustettava kansalaisille tärkeitä arvoja kuten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä huolenpitoa lähimmäisistämme ja ympäristöstämme, puheenjohtaja Antti Palola totesi.</p><p><em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</em><br><em>* STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em><br> </p>21.5.2017 21:00:00Tiedote25.5.2017 9:31:0436http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
KunTekon Tekoja ja tekijöitä esille digijulkaisussa4966<p><strong><em>KunTeko 2020 -ohjelman Tekojen Torilta löytyy jo lähes 200 kuntaorganisaatioiden itsensä ilmoittamaa kehittämistekoa. Nyt ilmestyvässä uudessa julkaisussa kerrotaan syvällisemmin työelämän kehittämisestä. Tekoja ja tekijöitä porautuu kuntatyön problematiikkaan ja tuo esiin, millaisin työkaluin ja neuvoin kuntatyötä kehitetään Kemissä, Ikaalisissa, Laukaassa ja Tyrnävällä.</em></strong></p><p>Toimittaja Oili Valkila kiersi kuvaajien kanssa haastattelemassa ihmisiä tekojen takana. Ääneen ovat päässeet niin kunnanjohtajat, esimiehet kuin työntekijätkin. Ensimmäisessä julkaisussa on mukana mm. Viisas Kemi -ohjelma, Ikaalisen kokonaisvaltainen kehittämistyö, Laukaan vanhustenhoidon parantajat ja Tyrnävä, joka on aktiivisesti lähtenyt kehittämään työhyvinvointia. </p><p>&quot;Kunnissa tehdään loistavaa työtä ja haluamme tehdä sen näkyväksi. Muiden esimerkeistä voi ottaa oppia ja saada vinkkejä oman työn kehittämiseen. Tekojen Torille tekoja ilmoittaneille tehdystä kyselystä selvisi, että enemmistö kirjoittajista lukee myös muiden julkaisemia tekoja ja neljäsosaan tekojen ilmoittajista on oltu yhteydessä. Tulos kuvastaa sitä, että Tekojen Tori toimii hyvien käytäntöjen levittäjänä&quot; kertoo Kuntekon ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong>.</p><p>&quot;Halusimme lähettää toimittajan kuntamatkalle ja tehdä siitä julkaisun, koska meiltä pyydetään palautteissa lisää käytännön esimerkkejä työelämän kehittämisestä. Julkaisun avulla saadaan tekijöiden ääni ja innostus esiin. Lisäksi päästään tarkemmin pureutumaan kehittämiseen sekä organisaatiotasolla että toimialan tai jopa yksilön näkökulmasta&quot;, kertoo Jaanu. </p><p>Tekoja ja tekijöitä -julkaisuun lisätään uusia artikkeleita eri puolelta Suomea vuoden loppuun saakka. &#160;</p><p>Tekoja ja tekijöitä -julkaisuun pääset suoraan tästä <a href="http&#58;//view.creator.24mags.com/kunteko/2020" target="_blank"><strong>http&#58;//view.creator.24mags.com/kunteko/2020</strong></a>. </p><p>Julkaisun sekä Tekojen Torin ja Kuntekon muut palvelut löydät osoitteesta <a href="http&#58;//www.kunteko.fi/" target="_blank"><strong>www.kunteko.fi</strong></a> </p><p>Lisätietoa&#58;</p><p>Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50 572 4620, anna-mari.jaanu[a]kt.fi<br> Anniina Tuomi, projektipäällikkö, puh. +358 40 562 6397, anniina.tuomi[a]kt.fi</p><p><em>KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelmassa parannetaan tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Ohjelma on KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen JUKOn, KoHon ja Kunta-alan unionin valtakunnallinen hanke. Päärahoittaja on Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.<br></em></p><p><br><em></em></p>16.5.2017 21:00:00Ajankohtaista23.5.2017 8:07:09133http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<a href="http&#58;//view.creator.24mags.com/kunteko/2020" target="_blank"><img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Kunteko-julkaisu_270x402_FX_2.png" style="BORDER&#58;0px solid;" /></a>
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Työterveyshuollon tuella pitempiä työuria4960 <p>Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat yksimielisiä siitä, että työterveyshuoltoa tarvitaan myös uudessa sote-toimintaympäristössä tukemaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Laadukkaasti toteutettu työterveyshuolto parantaa hyvinvointia ja tuottavuutta niin yksittäisten työntekijöiden, työpaikkojen kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. </p><p>Työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen välittömät kustannukset ovat varovaisestikin arvioiden yli 10 miljardia euroa vuodessa. </p><p>-&#160;&#160;&#160;&#160; Suuri osuus näistä kustannuksista voitaisiin välttää parantamalla tukea työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle, kehittämällä työturvallisuutta ja työhyvinvointia, hoitamalla sairaudet jo varhaisvaiheessa sekä ohjaamalla asiakkaat oikea-aikaisesti kuntoutuksen palvelujen piiriin, huomauttaa johtaja <strong>Katarina Murto</strong> STTK&#58;sta. </p><p>Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että työterveyshuollolla on merkittävä rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työterveyshuolto integroi terveydenhuollon ja kuntoutuksen työelämään ja työpaikkoihin. Työterveyshuoltoon liittyvällä sairaanhoidolla on merkittävä tehtävä osana työterveyshuollon palvelukokonaisuutta. </p><p>-&#160;&#160;&#160;&#160; Ainoastaan työterveyshuollolla on asiantuntemusta arvioida työn, terveyden ja sairauden vaikutuksia toisiinsa, sekä mahdollisuus myös tarvittaessa vaikuttaa työolosuhteisiin terveyden ja työkyvyn edistämiseksi, muistuttaa Akavan johtaja <strong>Maria Löfgren</strong>.</p><p>Työterveyshuollon yhteenlasketut menot vuonna 2014 olivat 778 miljoonaa euroa, eli vajaat 4 % terveydenhuollon kustannuksista. Tästä vapaaehtoisen sairaanhoidon Kelan korvaukset olivat 180,4 miljoonaa euroa, eli alle 1 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. </p><p>-&#160;&#160;&#160;&#160; Työelämän ulkopuoliset tahot eivät osallistu palkansaajien työterveyshuollon kustannuksiin, vaan korvaukset katetaan työnantajien ja palkansaajien työtulovakuutuksen maksuilla, toteaa SAK&#58;n johtaja <strong>Annika Rönni-Sällinen</strong>. </p><p>Palkansaajakeskusjärjestöt vaikuttavat siihen, että työterveyshuollon ennaltaehkäisevät sekä työkyvyn tuen tehtävät toteutetaan osaavasti ja kattavasti kaikilla työpaikoilla. Työterveyshuollon nykyinen rahoitusmalli ja rakenne palvelevat parhaiten suomalaista työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia. Hyvin toimiva työterveyshuolto auttaa osaltaan siinä, että laadukkaat ja kattavat sote-palvelut pystytään järjestämään ja rahoittamaan koko väestölle. Sote-uudistus tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden tehostaa työttömien työkyvyn tuen palveluja maakuntien järjestäminä. </p><p>Ministeri Rehulalle 16.5.2017 <a href="http&#58;//www.sttk.fi/wp-content/uploads/2017/05/TTH_JA_SOTE_Ty%c3%b6markkinaj%c3%a4rjest%c3%b6jen-kannanotto_20170428.pdf" target="_blank">luovutettu kannanotto (pdf)</a>. </p><p>Lisätietoja&#58; </p><p>Annika Rönni-Sällinen, johtaja, SAK, puh.&#160;050 378 0270<br> Maria Löfgren, johtaja, Akava, puh. 040&#160;568 2798<br> Katarina Murto, johtaja, STTK, puh. 050 568 9188</p><p><br></p><p><br></p>15.5.2017 21:00:00Ajankohtaista16.5.2017 6:02:3848http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK ja Suomen Yrittäjät: Paikallista sopimista ja yhteistoimintaa kehitettävä, jotta tuottavuus saadaan kasvuun 1940<p>Suomalaisten yritysten tuottavuutta ja Suomen talouskasvua on edistettävä. Siinä auttaisi hallittu paikallisen sopimisen lisääminen ja yhteistoiminnan kehittäminen. Näin linjaavat Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät. <br> <br>Työelämä ja organisaatiorakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossa yhä enemmän. Kehitys vie vääjäämättä kohti laajempaa sopimista työpaikoilla. Sekä työntekijöitä edustava STTK että yksinyrittäjiä ja työnantajia edustava Suomen Yrittäjät kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä ja paremman yhteistoiminnan edistämistä. <br> <br>– Työpaikkatason neuvotteluosaamista, luottamusta ja tiedonsaantia kannattaa parantaa suunnitelmallisesti, jotta paikallinen sopiminen todella etenee. Sopimisen edellytys on osaaminen, luottamus ja tieto, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. <br> <br>– Neuvotteluosapuolia on koulutettava nykyistä enemmän ja vuorovaikutusta sekä parempaa tiedonsaantia työpaikoilla on edistettävä, STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. <br> <br>Palola ja Pentikäinen keskustelevat paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan edistämisestä järjestöjen yhteisessä keskustelutilaisuudessa Helsingin Finlandia-talolla tänään perjantaina. <br> <br>Kehitys kohti ympäri vuorokauden toimivaa yhteiskuntaa asettaa paineita työaikojen muutoksille ja joustoille. <br> <br>– Työaikasuojelu on tärkeä lähtökohta tulevaisuudessakin, mutta joustoja on lisättävä sekä työntekijöiden että työnantajan tarpeesta. Sopiva tasapaino työajan ja vapaan välillä on tärkeää työntekijöille, Palola toteaa.&#160; </p><h3>Henkilöstön edustusta vahvistettava yrityksen päätöksenteossa</h3><p>&#160;Sekä Suomen Yrittäjät että STTK ovat valmiita tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen päätöksenteossa, jos sen avulla voidaan edistää parempaa yhteistoimintaa ja paikallista sopimista. Osallistumisen mallista voitaisiin sopia tarkemmin yrityskohtaisesti. Näin varmistettaisiin, että työntekijöillä on riittävästi tietoa yrityksen tilanteesta ja näkymistä, mikä on edellytys onnistuneelle paikalliselle sopimiselle. <br> <br>Lisäksi järjestöjen mielestä on tärkeää turvata työntekijöiden ja yrittäjien mahdollisuus kehittää osaamistaan. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi selkeää aikuiskoulutusstrategiaa, jossa määriteltäisiin aikuiskoulutuksen tavoitteet ja resurssit.<br> <br>– Uusi maailma vaatii aivan uudenlaisia taitoja ja niiden jatkuvaa päivittämistä. Vastuu siitä on sekä työnantajalla, työntekijöillä että koulutuksen tarjoajilla, Pentikäinen huomauttaa. <br> <br>– Myös työttömällä on oltava nykyistä joustavampi mahdollisuus kehittää osaamistaan, hän sanoo.&#160;<br>&#160; <br><em>Lisätietoja&#58;</em><br><em>puheenjohtaja Antti Palola, STTK, p. 040 509 6030, antti.palola@sttk.fi</em><br><em>toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi</em></p>12.5.2017 11:03:04Ajankohtaista12.5.2017 11:03:0443http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Hallitus unohti tasa-arvon4950 <p>STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> kritisoi maan hallitusta, joka puoliväliriihessä unohti tärkeimmän työelämän tasa-arvoa edistävän asian eli perhevapaauudistuksen.</p><p>- Ilma on ollut sakeana uusia ja uusvanhoja malleja uudistuksen pohjaksi. Hallitus ei kuitenkaan taipunut edes selvitykseen, jonka pohjalta perhevapaauudistus olisi voinut edetä. Tämä oli ikävä viesti suomalaisille, maailman koulutetuimmille, laajasti työmarkkinoille osallistuville nuorille naisille. Perhevapaauudistusta on pidetty tärkeimpänä asiana sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten työmarkkina-aseman vahvistamisessa. Nyt se jäi hamaan tulevaisuuteen.</p><p>Palola on huolissaan työmarkkinoiden tasa-arvosta ja varsinkin palkkatasa-arvon edistymisestä nyt, kun keskitetyistä palkkaratkaisuista on luovuttu.<br><br> - Palkkatasa-arvo on edennyt ennen kaikkea tupoissa. STTK&#58;lle tasa-arvokysymykset ovat edunvalvonnan kivijalka. Toivon, että tasa-arvon edistäminen ei ota takapakkia, kun asioista neuvotellaan ja sovitaan liittopöydissä – puhumattakaan paikallisesta sopimisesta.</p><p>Viime syksynä Naisten palkkapäivänä STTK laski, että naisten ja miesten välinen palkkaero ei ole kaventunut vaan se on pikemmin levenemään päin. Keskeinen syy tähän on pitkään jatkunut huono talouskehitys.</p><p>- Maan hallituksen on huolehdittava samapalkkaohjelmansa edistämisestä. Toivon, että myös perhevapaauudistukseen voitaisiin vielä palata. Muutoin Suomen on turha kehuskella olevansa tasa-arvon mallimaa – paitsi juhlapuheissa, Palola toteaa.</p><p>Antti Palola puhui tänään STTK&#58;n edustajiston kokouksessa Helsingissä.</p><h3>Populismi hiipuu?</h3><p>Tiistaina vietettiin Eurooppa-päivää positiivisemmissa tunnelmissa kuin pitkään aikaan.<br> - Ranskan presidentinvaalien tulos kuten muutamat muutkin Euroopan vaalitulokset osoittavat, että vastuulliselle politiikalle on edelleen kysyntää. Populismi näyttää olevan hiipumaan päin, joskin ilmiö on edelleen olemassa, Antti Palola arvioi.</p><p>Euroopan komissio antoi huhtikuussa esityksen Euroopan unionin sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi. Myös STTK on antanut siihen näkemyksensä.<br> - Euroopan on opittava virheistään ja toimittava sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Varsinkin eri nopeuksia etenevässä EU&#58;ssa on tärkeää seurata, voimistuuko sosiaalinen kehitys kaikkialla vai kasvaako kuilu eri maiden ja maaryhmien välillä. Unionin yhtenäisyys on koetuksella brexitin takia, mutta nyt on keskityttävä ratkomaan syitä, jotka Britannian eroon johtivat. EU&#58;n hajoaminen ei olisi ratkaisu yhteenkään ongelmaan. Päinvastoin, siitä syntyisi pelottavan suuri ongelma eikä kannata edes arvailla, mitä siitä lopulta seuraisi.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p><br></p>10.5.2017 21:00:00Ajankohtaista11.5.2017 8:25:3255http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Antti Palolaa pyydettiin jatkamaan STTK:n puheenjohtajana4949 <p><em><strong>Antti Palolaa on pyydetty jatkamaan STTK&#58;n puheenjohtajana. Pyynnön esitti kaikkien STTK&#58;n jäsenliittojen puolesta Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki tänään STTK&#58;n edustajiston kokouksen yhteydessä.</strong></em></p><p>Antti Palola on toiminut STTK&#58;n puheenjohtajana joulukuusta 2013 alkaen. Puheenjohtaja valitaan STTK&#58;n edustajiston kokouksessa 12. joulukuuta seuraavaksi neljäksi vuodeksi.</p><p>- Palola on STTK&#58;n tavoitteiden ajajana tiukka, mutta yhteistyökykyinen ja ratkaisuhakuinen. Hänen johdollaan STTK on saanut tavoitteitaan edistettyä vaikeissa työmarkkinaneuvotteluissa kuten eläkeuudistuksessa ja kilpailukykysopimuksessa, Maija Pihlajamäki totesi.</p><p>- Hän on samanaikaisesti uudistanut STTK&#58;ta moderniksi, rohkeita avauksia tekeväksi ketteräksi keskusjärjestöksi. Luotamme siihen, että hän uudistaa keskusjärjestöä jatkossakin STTK&#58;n uuden strategian pohjalta.</p><p>Palola kiitti liittojaan luottamuksesta ja totesi toivovansa jatkaa STTK&#58;n johdossa. </p><p>58-vuotias Palola on koulutukseltaan merikapteeni. Ennen STTK&#58;ta hän on työskennellyt muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana, Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana ja Åbo Navigationsinstitutin rehtorina.</p><p>Lisätietoja&#58;<br> Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puhelin 0400 537&#160;756</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.<br></em></p><p><br></p><p><br><em></em></p>10.5.2017 21:00:00Tiedote11.5.2017 8:11:42346http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Palola_Pihlajamäki.jpg" width="275" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n hallitus: Kyttääminen ei auta työtöntä eikä paranna työllisyyttä4948 <p>Tänään kokoontuneen STTK&#58;n hallituksen mielestä työttömyys on saatava talttumaan ja kaikki kivet työllisyyden edistämiseksi on käännettävä.</p><p>- Suhtaudumme myönteisesti työttömien aktivointiin, mutta kaikkien toimien on oltava järkeviä ja aidosti autettava työtöntä saamaan työpaikka, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> korostaa.</p><p>Maan hallitus valmistelee parhaillaan toimenpiteitä työttömien aktivoimiseksi ja työnhaun seuraamisen varmistamiseksi.</p><p>- Niiden vaikuttavuus on STTK&#58;n mielestä kyseenalainen. Vaikka työttömän on aktiivisesti haettava töitä, määriin ja aikarajoihin kytketty työhakemusten tehtailu johtaa siihen, että järjestelmä entisestään monimutkaistuu ja byrokratia lisääntyy. Työvoimapalveluiden resurssit kohdistuvat työllisyyttä edistävien palveluiden sijaan työttömien valvontaan ja sanktioihin. Tällainen kyttäysmeininki ei auta työtöntä, ei luo työpaikkoja eikä Suomen työllisyyttä paranna, Palola moittii.</p><p>Alun perin STTK on suhtautunut niin sanotun aktiivimallin valmisteluun myönteisesti. Työryhmän esitys on parhaillaan lähdössä lausuntokierrokselle.</p><p>- Jos malli toteutuisi, se toimisi STTK&#58;n kentässä enimmäkseen myönteisesti, sillä työttömän omavastuupäivät vähenisivät seitsemästä viiteen. Valtaosalla työttömistä työttömyysjaksot ovat kuitenkin alle puoli vuotta, Palola kiteyttää.</p><p>STTK edellyttää Hetemäen työllisyystyöryhmän jatkovalmistelulta kuitenkin tasapainoista ratkaisua.</p><p>- Aktiivimallin toteuttaminen edellyttää, että työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan ja vastentahtoisiin nollasopimuksiin liittyvän työajan vakiintumisen osalta saadaan ratkaisuja. Nämä ovat tasapainoisuuden edellytys, Palola korostaa.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>9.5.2017 21:00:00Ajankohtaista10.5.2017 11:59:2138http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Hallitus esittää laajaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin4947<p>Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta. Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.<br>Lue lisää&#58;<br><a href="http&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-esittaa-laajaa-valinnanvapautta-sosiaali-ja-terveyspalveluihin">http&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-esittaa-laajaa-valinnanvapautta-sosiaali-ja-terveyspalveluihin</a></p>9.5.2017 13:35:52Ajankohtaista9.5.2017 13:35:53143http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Työnhakuun tarvitaan lisää tukea, ei tarpeetonta valvontaa4943<p>​Työ- ja elinkeinoministeriö lähettää tänään lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoa ja seuraamusjärjestelmää koskevista uudistuksista. STTK&#58;n mielestä jo nyt on nähtävissä, että työttömyysturvan velvoitteiden ja seuraamusten kokonaisuudesta on muodostumassa hyvin pirstaleinen ja byrokraattinen järjestelmä.</p><p>- Palvelujen ensisijainen tavoite pitäisi olla työllistyminen, ei byrokratian lisääminen ja sanktiot, lakimies <strong>Samppa Koskela</strong> sanoo.<br><br>Keskeinen ehdotus on, että työnhakijalle osoitettujen työtarjousten lisäksi hänen olisi - karenssin uhalla - haettava työpaikkoja omatoimisesti ja raportoitava työnhaustaan viikoittain. Samalla myös työllistymissuunnitelmista luovuttaisiin.</p><p>-Työnhakijoiden yleinen velvollisuus on hakea aktiivisesti työtä ja siihen kannustaminen on hyvä tavoite. Esitetyt muutokset tarkoittaisivat kuitenkin sitä, että työttömyysturvan karenssijärjestelmän painopiste siirtyisi työnhakijoiden seurantaan. Seurauksena olisi työttömien työnhaun valvonnan tarpeeton ylikorostuminen ja sanktioiden eriytyminen työnhaun tukemisesta, Koskela toteaa.<br><br>STTK&#58;n mielestä työvoimahallinnon lisäresursseja pitäisi kohdistaa ennen kaikkea työttömien työnhaun tukitoimiin ja palveluihin. Työnhakijoille asetettujen velvoitteiden pitäisi olla tarkoituksenmukaisia myös työnvälityksen toimivuuden näkökulmasta.</p><p>- Ehdotettujen muutosten ohella työttömyysturvaan on valmisteilla myös erillinen aktiivimalli. Näiden muutosten selkeä yhteensovittaminen olisi tärkeää, jotta työttömyysturvajärjestelmää ei monimutkaistettaisi tarpeettomasti. Lisäksi on varmistettava, että työttömyysturvaan ei muodosteta päällekkäisiä sanktioita, Koskela muistuttaa.<br><br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; lakimies Samppa Koskela, 0400 199 062 <br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p><br></p>4.5.2017 21:00:00Ajankohtaista5.5.2017 9:55:3950http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä4919<p>Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää valitettavana, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. STTK katsoo, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi, eikä toimimaton yhteistoiminta edesauta myöskään paikallisen sopimisen onnistumista käytännössä.<br><br>Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu. Myöskään työhyvinvointiin eikä osaamisen kehittämiseen ole riittäviä velvoitteita, ja ne olisi luontevaa yhdistää uuteen työpaikan toiminnan kehittämislakiin.<br><br>- Ongelmat työpaikoilla tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Jos yhteistoiminta ei työpaikalla suju, ei paikalliseen sopimiseenkaan ole käytännössä edellytyksiä. Paikallista sopimista tulee edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, mutta niin erityisesti maan hallituksen kuin työnantajienkin tavoittelema paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä vaatisi yhteistoimintalain uudistamisen, STTK&#58;n johtaja <strong>Katarina Murto</strong> painottaa<br><br>STTK korostaa toimivan yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuskasvun kannalta. On selvää, että parempi neuvottelukulttuuri, tiedonsaanti, osallistaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen lisäisivät henkilöstön motivaatiota, tehokkuutta ja työkykyä ja näin lisäisivät tuottavuutta ja toisivat säästöjä työnantajalle ja yhteiskunnalle.<br><br>- Työhyvinvoinnin sekä osaamisen merkitys ja tarve ovat korostuneet vahvasti STTK&#58;laisessa jäsenkentässä erityisesti taloudellisen taantuman, työn murroksen, sote- ja maakuntauudistuksen sekä työurien pidentämistavoitteiden myötä, Murto muistuttaa.<br><br>STTK&#58;n esitys yhteistoimintalain uudistamisesta kehittäisi aidosti työelämää ja osaltaan tukisi myös Sipilän hallituksen ns. kolmiloikan kolmannen loikan saavuttamista.<br><br>- Me tarvitsemme lisää positiivista draivia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoille. Yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Valmistelun käynnistäminen lisäisi myös suotuisampaa ilmapiiriä syksyllä alkavaa sopimuskierrosta varten, Murto toteaa lopuksi.<br><br>Lisätietoja&#58;<br><br>STTK&#58;n johtaja Katarina Murto, puh&#58; 050 568 9188<br><br><br><a href="http&#58;//www.sttk.fi/wp-content/uploads/2017/02/Kansalaistutkimus_Ty%c3%b6hyvinvoinnin-kehitt%c3%a4minen-ja-yhteistoiminta-ty%c3%b6paikoilla_20170214.pdf" target="_blank">Kysely työhyvinvoinnin kehittämisestä &gt;&gt;</a><br><br><a href="http&#58;//www.sttk.fi/wp-content/uploads/2017/02/Yhteistoimintalains%c3%a4%c3%a4d%c3%a4nn%c3%b6n-uudistaminen_20170214.pdf" target="_blank">Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen &gt;&gt;</a><br><br><a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=hPSH27Aw7Uw" target="_blank">Yhteistoimintalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen –video &gt;&gt;</a></p><p><br></p><p><br></p>3.5.2017 21:00:00Ajankohtaista4.5.2017 13:17:5752http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsenistö vaatii palkankorotuksia naisten matalapalkka-aloille 4891<p><strong><em>​Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä 92 % haluaa seuraavalla liittokierroksella palkankorotukset naisvaltaisille matalapalkka-aloille. Jytyn jäsenistöstä palkankorotuksia kannattaa matalapalkkaeränä 62 % ja naispalkkaeränä 23 %.</em></strong></p><p>Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %&#58;n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %&#58;n mielestä voivat.</p><p>”Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille”, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.</p><p>”Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten eteneminen työuralla.”</p><p>”Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.”</p><p>Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa. </p><h3>Jyty puolustaa yleissitovia työehtosopimuksia</h3><p>Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.</p><p>”Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä”, Pihlajamäki sanoo.</p><p>Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.</p><p>Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).</p><p>Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %&#58;lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %). Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.</p><p>Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES. Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.</p><p>Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.</p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756</p><p><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p>28.4.2017 21:00:00Tiedote5.5.2017 6:33:392313http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx