​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet​

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Jyty: Vain riittävä resursointi turvaa sote- ja maakuntauudistuksen jatkon760<p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii, että ensi maanantaina kehys- ja puoliväliriiheensä kokoontuva maan hallitus vahvistaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun käytettäviä resursseja niin, että heinäkuun alussa aloittavan väliaikaishallinnon työskentely lähtisi käyntiin mahdollisimman hallitusti. <br> <br>Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki </strong>korostaa, että jos väliaikaishallinnon toimintaedellytykset eivät ole kunnossa mm. rahoitus- ja sen myötä henkilöstöresursseista johtuen, uudistushankkeelle ei voi luvata kovin ruusuista tulevaisuutta.<br> <br>”Valtion on varmistettava sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoituksellisen pohjan kestävyys. Siinä on haastetta, sillä koko uudistuksen rakenteet ovat epäselvät ja moniportaiset. Valmistelu ei saa missään tapauksessa syödä jo ennestään äärimmäisen tiukille vedettyjä kuntien taloudellisia voimavaroja, jotka valitettavasti ovat viime vuosina heijastuneet nimenomaan palveluja tuottavaan henkilöstöön.”<br> <br>Jytyn puheenjohtajan painottaa, että väliaikaishallinto, jota varten ollaan perustamassa väliaikainen yhteistoimintaelin ajalle 1.7.2017 - 31.12.2018, kunnes pysyvä yhteistoimintaelin perustetaan, tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia.<br>Jyty huomauttaa, että uudistuksen yksi keskeinen osa on palkkojen harmonisointi, joka on myös suoritettava ja se työ tulee aiheuttamaan paikallisille toimijoille, pääsääntöisesti luottamusmiehille, paljon ja aikaa vievää työtä. <br> <br>”Luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut ovat uudistuksen johdosta monien haastavien tilanteiden edessä. Tämä on huomioitava heidän ajankäytössään, koulutuksessaan, tiedonsaannissa ja osallistumisoikeudessaan. Olennaista on, että uudistuksen ns. voimaanpanolain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat uudistuksen myötä henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, samoin jatkosiirrot maakunnan yhtiöön, on katsottava liikkeenluovutukseksi. ”<br> <br>Vaikka maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on mm. kuntalaisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja kustannusten vähentäminen, Jytyn mukaan vaarana on nykyisellä mallilla, että uudistus tulee pikemminkin lisäämään em. eroja ja kustannuksia. <br> <br>”Jos ja kun uudistuksella kustannussäästöjä haetaan, pitäisi mm. yhteisten tietojärjestelmien olla käytössä kaikissa maakunnissa, kun palvelukeskukset aloittavat toimintansa. Nyt esitetty aikataulu yhteiskäyttöisille valtakunnallisille tietojärjestelmille ei ole realistinen. Tietojärjestelmien rakentaminen ja siihen liittyvät muutokset ja parannukset entisiin järjestelmiin edellyttävät myös tietojärjestelmiä käyttävien koulutusta ja perehdytystä. Tähänkin työhön on varattava riittävästi rahaa ja aikaa.”<br> <br>Jytyn puheenjohtajan mukaan perustettavaksi aiotut valtakunnalliset palvelukeskukset tulevat lisäämään toiminnan kankeutta, eivätkä lisää tukipalveluhenkilöstön, mm. talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien joustavuutta. Pelkona on myös, että valtakunnalliset palvelukeskukset merkitsevät niihin siirtyvälle henkilöstölle työntekopaikan ja työmatkojen osalta kohtuuttomia tilanteita ja jopa pakkomuuttoja. <br> <br>Jyty katsoo, että näiden palvelukeskusten tilalle tulisikin muodostaa jokaiseen 18 maakuntaan palvelukeskus, ainakin talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Em. toiminnat voisivat myös olla suoraan maakunnan tai palvelulaitoksen toimintaa. <br> <br>Edellä mainitut asiat merkitsevät mittavia muutoksia paitsi kunnasta siirtyvien, mutta myös kuntiin jäävä henkilöstön osalta. ”Työt muuttuvat ja tulevat edellyttämään perehdytystä, lisäkoulutusta ja jopa uuden työn oppimista. Tähän on varattava riittävästi resursseja ja rahoitusta.” <br> <br>Koulutus Suomessa tarvitsee Jytyn puheenjohtajan mukaan kaiken kaikkiaan kokonaan uuden suunnan. Samaan aikaan kun koulutuksen rakenteita on uudistettu, leikkuri on heilunut mm. ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen resursseista. Opetushenkilöstöä tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös opetusta tukevaa talous- ja hallintopalveluhenkilöstöä. Hyvä lopputulos on monien tekijöiden summa. <br> <br><em>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756 </em></p><p><em>&#160;* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto. </em></p>21.4.2017 21:00:00Tiedote22.4.2017 5:00:35http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö: TE-toimiston tehtävien siirrossa varmistettava palvelujen saatavuus ja laatu 3585<p>​Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lakimuutosta, jonka myötä TE-toimiston tehtävät siirrettäisiin työnvälityksen osalta maakunnille ja yksityisille palvelutarjoajille ja työttömyysturvan osalta työttömyyskassoille ja Kelalle.</p><p>Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön mukaan työttömyysturvan saamiseen liittyvien tehtävien siirto työttömyyskassoille ja Kelaan voisi parantaa työttömien saamaa palvelua, sillä henkilö saisi etuuksiin liittyvät palvelut ja neuvonnan samasta paikasta. Nykyisin TE-toimisto tutkii suuren osan etuusoikeuteen vaikuttavista seikoista. Myös etuuden hakemiseen liittyviä selvityksiä tarvitsisi toimittaa vain yhteen paikkaan.</p><p>Työllistämispalveluiden resurssit ja saatavuus on kuitenkin Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön mukaan varmistettava uudistuksessa. Työttömillä on uudistuksen jälkeenkin oltava mahdollisuus saada tukea työllistymiseensä vähintään siinä määrin kuin nykyisin. Jos uudistuksella tavoitellaan säästöjä jo entisestään minimiresursseilla toimivalle palvelun alalle, vaarana on työttömyysjaksojen pidentyminen. Aivan erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin henkilöihin, joiden työllistyminen on syystä tai toisesta tavanomaista vaikeampaa.</p><p>Myös palvelujen yhdenvertaisuus on tärkeää huomioida uudistuksessa. Palvelujen tasapuolinen saatavuus eri tuottajien ja alueiden välillä ei saa kärsiä.</p><p>Kassat painottavat, että kyseessä on yksi suurimmista uudistuksista, joita työttömyysturvajärjestelmään on tehty vuosikymmeniin. Uudistukseen on siksi varattava riittävästi aikaa ja uudet palvelut valmisteltava huolella. Erityisesti toimivien tietojärjestelmien rakentaminen on ratkaisevaa uudistuksen onnistumisen kannalta.</p><p>Työttömyyskassat ovat valmiita kehittämään työttömyysturvajärjestelmää ja pitävät erityisesti järjestelmän selkeyttä, tehokkuutta ja asiakkaan palveluprosessia parantavia uudistuksia tärkeinä.</p><p>Työttömyyskassojen jäseninä on noin kaksi miljoonaa suomalaista.</p>20.4.2017 11:16:28Ajankohtaista20.4.2017 11:16:2935http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Sote-johtajat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uhkaa kadota sote-uudistuksessa3484<p>​SOSTE&#58;n Sosiaalibarometrin ennakkotulokset kertovat huolestuttavaa viestiä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä&#58; se erkanee maakuntiin siirtyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista eikä siitä ota kunnissa oikein kukaan koppia muun muassa vähenevien resurssien takia.</p><p>Sosiaalibarometriin vastanneiden kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien selvä enemmistö arvioi, että nk. hyte-irtoaa maakuntiin siirtyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista. ”Valtaosa uskoo sen jäävän kunnissa hoitamatta, koska siihen on entistä vähemmän resursseja eikä siihen ole taloudellisia kannustimia”, tutkija <strong>Ari-Matti Näätänen </strong>sanoo.</p><p>Vain pieni osa ihmisen hyvinvoinnista on sosiaali- ja terveyspalveluiden ansiota. Hyvinvoinnin lisäämisen ja kustannusten vähentämisen näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen ovat tärkeämpiä kuin palveluiden uudistaminen. Tämä työ jää sote-uudistuksen jälkeen enimmäkseen kuntiin, mutta se kuuluu myös maakuntien vastuulle.</p><p>Maakunnan rahoituksesta hyteen on osoitettu noin yksi prosentti. Se on kuitenkin yleiskatteellista rahoitusta eli maakunta voi halutessaan käyttää sen johonkin muuhunkin. Lisäksi tämä rahoitus, ns. hyte-kerroin, aiotaan ottaa käyttöön vasta vuonna 2022, joten soten alkuvaiheessa hyteen ei olisi varattu lainkaan rahaa.</p><p>Kun vastuu jakaantuu kahdelle taholle, se voi jäädä kummallakin vähälle huomiolle&#58; ”Kunnan ja maakunnan välinen työnjako tulisi selventää hyte-rajapinnassa”, yksi sosiaali- ja terveysjohtaja korostaa.</p><h3>Usko monialaiseen yhdessä tekemiseen on hiipunut</h3><p>Viime vuoden Sosiaalibarometriin vastanneet sote-johtajat uskoivat, että kunnissa voidaan ottaa hyte uudella tavalla haltuun eri hallinnonalojen yhteistyöllä, kun raskaat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Vuodessa näkemykset ovat muuttuneet&#58; Vastaajista 60 prosenttia pitää epätodennäköisenä, että hyte paranee, kun siitä pitäisi tulla entistä selvemmin kaikkien kuntaan jäävien toimialojen yhteinen asia.</p><p>Eräs vastaaja tuo avovastauksessa esille, että hyte-toiminta on ollut pitkälti tai lähes kokonaan sote&#58;n tehtävänä. Uhkana on, että, nyt se häviää kokonaan.</p><h3>Järjestöt voimavarana</h3><p>Hyvinvointia edistetään esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Sote-uudistuksen jälkeenkin tarvitaan muun muassa ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa, yhdessä tekemistä yksinäisyyden vähentämiseksi ja kaikkia keinoja päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Tätä tekevät muun muassa maamme 10 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä.</p><p>Sosiaalibarometrin vastaajista lähes 70 prosenttia arvioi, että hyte sujuu hyvin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Noin 62 prosenttia uskoo järjestöjen roolin vahvistuvan tässä työssä.</p><p>”Järjestöt osallistavat satoja tuhansia vapaaehtoisia ja vertaistukijoita sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Paikallisesti tämän yksi suuri mahdollistaja ovat kunnat, jotka tukevat järjestöjä kymmenillä miljoonilla”, SOSTEn pääsihteeri <strong>Vertti Kiukas</strong> sanoo. Hän painottaa, että järjestöjen työn jatkuminen ei saa vaarantua yhdessäkään maakunnassa eikä sen rahoitukseen saa tulla katkoja. ”Tämä on erityisen tärkeää, kun julkinen hyte-toiminta tuntuu muuten olevan vakavasti uhattuna.”</p><p><em>Lisätietoja&#58;</em><br><em>pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi</em><br><em>tutkija Ari-Matti Näätänen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 505 5974, </em><a href="mailto&#58;ari-matti.naatanen@soste.fi"><em>ari-matti.naatanen@soste.fi</em></a></p><h3>Perustiedot vuoden 2017 Sosiaalibarometrista</h3><p>Sote-uudistusta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat eli 145 johtajaa eri puolilta Suomea. Kyselyn vastausaika oli 1.1.–28.2.2017. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä.</p><p>Vuoden 2017 Sosiaalibarometri julkaistaan kokonaisuudessaan 12.6. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksen lisäksi teemoina ovat toimeentulotuen Kela-siirto, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut, eriarvoisuus, tulonsiirtojärjestelmän kehittäminen ja työllisyyspolitiikka. Sosiaalibarometri on tehty vuosittain vuodesta 1991.</p>20.4.2017 10:08:07Ajankohtaista20.4.2017 10:08:0729http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Palkansaajajärjestöt: Talouden hento kasvu turvattava – palkansaajien verotusta ei pidä kiristää3483 <p>Palkansaajakeskusjärjestöt edellyttävät hallitukselta, ettei se kiristä palkansaajien verotusta puoliväliriihessä.</p><p>SAK, Akava ja STTK muistuttavat yhteisessä verokannanotossaan, että Suomen talous on kääntynyt vihdoin kasvu-uralle. Kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan vaimeana ja kansainvälisessä toimintaympäristössä on edelleen merkittäviä riskejä. </p><p>- Hallituksen on nyt huolehdittava, että kotimaiset kasvuedellytykset pysyvät vahvoina. Erityisen tärkeää on, ettei palkkojen verotus kiristy, järjestöt painottavat.</p><p>Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi palkansaajajärjestöt odottavat, että ensi ja sitä seuraavana vuonna hallitus kompensoi kaikilla palkkatasoilla kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset.</p><p>Myös ansiotuloverotukseen tulee tehdä vuosittain täysimääräiset yleistä ansiotason ja inflaation nousua vastaavat tarkistukset. Hallituksen tulisi lisäksi päättää riihessä kuntien ja seurakuntien verotulojen menetyksen korvaamisesta täysimääräisesti valtionosuuksien kautta.</p><p>Lisätiedot</p><p>SAK&#58;n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, p. 040 752 8637<br>Akavan pääekonomisti Eugen Koev, p. 040&#160;867 0770<br>STTK&#58;n pääekonomisti Ralf Sund, p. 050 563 4841</p><p><br></p><p><br></p>18.4.2017 21:00:00Ajankohtaista19.4.2017 6:15:1158http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Itsensä työllistäjien asemaa parannettava3482Työelämän muutosten myötä todennäköisesti yhä useampi työllistää itsensä perinteisen palkkatyön ohella yksinyrittäjänä, ammatinharjoittajana, freelancerina tai apurahansaajana. Työnteon muotojen moninaistuessa on yhä tärkeämpää huomioida itsensä työllistäjien asema työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä kehitettäessä. Erityisesti sosiaaliturvassa on tehtävä pikaisia uudistuksia.<br><br><p>- STTK on esittänyt, että työttömyysturvassa päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden rajapintaa selkiytettäisiin ja että yritystoimintaa pidettäisiin sivutoimisena aina toiminnan alkuvaiheessa. Myös työosuuskunnasta saatu tulo tulisi katsoa työttömyysturvassa palkkatuloksi, jos kyseisestä tulosta on maksettu kaikki lakisääteiset palkan sivukulut, lakimies <strong>Samppa Koskela</strong> toteaa.<br><br>STTK tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi. STTK toimii muun muassa ammattiliittojen itsensä työllistäjien yhteistyöryhmässä, joka tänään avasi omat verkkosivunsa itsensä työllistäjille.<br></p><p>- STTK&#58;ssa on myös pitkään toiminut STTK&#58;n yrittäjät -verkosto, jossa toimitaan aktiivisesti itsensä työllistäjien toimintaedellytysten ja aseman parantamiseksi. Monissa jäsenliitoissamme on jo tuhansia yrittäjäjäseniä, Koskela muistuttaa..<br><br>Itsensä työllistäjien yhteistyöryhmän (ITSET) verkkosivut osoitteessa <a href="http&#58;//www.itset.fi/" target="_blank">www.itset.fi</a><br>&#160;<br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Samppa Koskela, puhelin 0400 199&#160;062.</p><p><br></p>12.4.2017 21:00:00Ajankohtaista18.4.2017 6:53:5152http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Maakuntien väliaikaishallinto alkaa 1.7.719<p>Uudet maakunnat on tarkoitus perustaa 1.7.2017 alkaen. Tuolloin joka maakuntaan asetetaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta ja käyttää päätösvaltaa kunnes maakuntavaltuusto aloittaa. Väliaikaisen toimielimen tehtävänä on valmistella toimintaa ja taloutta maakunnan kokonaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti.</p><p>Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittaisivat vaiheittain 1.3.2018, kun maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa. Maakuntahallitus vastaa maakunnan perustamiseen liittyvän käytännön valmistelun ja toimeenpanon johtamisesta. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakunnille kokonaisuudessaan 1.1.2019.</p><p>Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta sopivat kunkin maakunnan alueet toimijat, eli maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, pelastuslaitokset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava näiden organisaatioiden viranhaltijoista. Viranhaltijoilla on oltava tehtävään riittävä asiantuntemus ja toimielimen kokoamisessa on noudatettava tasa-arvolakia.</p><p>Tarkoituksena on, että väliaikaishallinnon jäseninä toimivat viranhaltijat pysyisivät virkasuhteessa omiin organisaatioihinsa. Heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat tarvittaessa toimia valmistelutoimielimessä kokoaikaisesti. Virkasuhteen organisaatiot vastaisivat tänä aikana edelleen työnantajavelvoitteista. Valmistelutoimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa, eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia. He hoitaisivat tehtäviään maakunnan yleisen edun näkökulmasta.</p><h4>Valmistelutoimielimen tehtävänä on&#58;</h4><p> kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi.<br>* osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen.<br>* osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen.<br>* osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen.<br>* valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä.<br>* päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta.<br>* osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen.<br>* valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.</p><h3>Toimielin voi tehdä sopimuksia ja palkata työntekijöitä määräaikaisesti</h3><p>Valmistelutoimielin voi tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia määräaikaisesti voimassa oleviksi korkeintaan vuoden 2019 loppuun saakka. Toimielin ei valmistele poliittisia linjauksia vaativia päätöksiä.</p><p>Uudistuksen täytäntöönpanoa varten olisi mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Ne eivät voisi kuitenkaan käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa, vaan voisivat välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle.</p><p>Muiden viranomaisten on osallistuttava maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava maakunnalle siinä tarpeellista virka-apua.</p><p>Väliaikaisen valmistelutoimielimen on viestittävä valmistelun etenemisestä alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. Viestinnässä on otettava huomioon kansalliskieliä koskevat velvoitteet.</p><p>Valmistelutoimielin voi ottaa henkilöitä maakunnan palvelukseen määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen korkeintaan vuoden 2018 loppuun saakka avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Nämä henkilöt palkattaisiin maakuntaan virka- tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisi valmistelutoimielin toimikautensa ajan. Virkasuhteessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin, mitä hallituksen esitykseen sisältyvässä kunnan ja maakunnan viranhaltijasta annetussa laissa säädetään viranhaltijasta. Henkilöstö kuuluisi julkisten alojen eläkelain soveltamisalan piiriin.</p><p>Valtio myöntää maakunnille valtionavustusta niiden toiminnan ja hallinnon käynnistämisen kustannuksiin vuosina 2017 ja 2018. Valtionavustuslain 5 §&#58;ssä tarkoitettu avustus voidaan maksaa maakunnille ilman hakemusta eikä sen maksamiseksi edellytetä maakunnan osallistumista rahoitukseen. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on annettava maakuntavaltuustolle selvitys vuodelle 2017 myönnetyn määrärahan käytöstä.</p>9.4.2017 21:00:00Ajankohtaista11.4.2017 9:26:4594http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kuntavaalien 2017 tulokset ja valitut jytyläiset687<p>​Kuntavaalien 2017 tulokset löytyvät vaalit.fi -sivustolta kunnittain ja puolueittain. Ehdokkaiden&#160;(ennakkoäänet + varsinaisen vaalipäivän äänet)yhteisäänimäärät ovat <a href="http&#58;//tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/lasktila.html" target="_blank">vaalien tulospalvelussa</a>. Ehdokastietonsa ilmoittaneista jytyläisistä ehdokkaista valituiksi tulivat alla olevat jäsenet kunnittain ja äänimäärittäin. Valitut Jytyn jäsenet on esitelty tarkemmin <a href="/fi/ajankohtaista/kuntavaalit/Sivut/default.aspx">Jytyn kuntavaalisivustolla</a>.<br></p><h4>KESKUSTA</h4><p>Haanketo, Olavi (Iisalmi) 165 &#160;&#160;&#160; <br>Huhtalo, Kaisu (Rovaniemi) 157 &#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br>Laaksonen, Jukka (Loimaa) 123 &#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br>Lonka, Mirja (Kouvola) 251 &#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160; <br>Salmenkangas, Riitta-Liisa (Siikajoki)&#160;114 &#160;&#160; <br>Salmijärvi, Petteri (Salla)&#160;132 &#160; &#160; <br>Toivola, Eevaliisa (Kankaanpää) 55 &#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br></p><h4>KOKOOMUS</h4><p>Nikkanen, Arja (Lahti) 471&#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br></p><h4>Perussuomalaiset</h4><p>Hirvonen, Pave (Lapinlahti) 59&#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br></p><h4>RKP</h4><p>Kronqvist, Anna-Lena&#160;(Korsnäs) 103 &#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br>Storbacka, Folke (Maalahti) 124&#160; &#160; <br>Wester-Bergman, Katarina (Korsnäs) 27 &#160; <br></p><h4>SDP</h4><p>Kakkuri, Ari (Keuruu) 88&#160; &#160;&#160;&#160; &#160; <br>Kiljunen, Ella (Kajaani)&#160;193 &#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br>Piipponen, Eira (Kuhmo)&#160;74 &#160; &#160;&#160;&#160; <br>Puranen, Maire (Juva)&#160;63 &#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br>Torro, Kaarina (Oulu) 299&#160; &#160;&#160;&#160; &#160;&#160;&#160; <br>Tähtinen, Sanna (Kouvola)&#160;362 &#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br></p><h4>Vihreät</h4><p>Haapaniemi, Heli-Hannele&#160;(Ii)&#160;69 &#160;&#160;&#160; <br>Tapiainen, Tommi (Jämsä) 178 &#160; &#160;&#160;&#160;&#160; <br><br>Lue lisää kuntavaalien tuloksista <a href="/fi/ajankohtaista/kuntavaalit/Sivut/default.aspx">Jytyn kuntavaalisivustolta</a> sekä <a href="http&#58;//tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/lasktila.html" target="_blank">vaalien tulospalvelussa</a>.<br></p><p><br></p><p><br></p>9.4.2017 21:00:00Ajankohtaista10.4.2017 11:29:021333http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n hallitus: Työllisyyden vahvistamisen oltava hallituksen tärkein tavoite3574<p>STTK&#58;n hallituksen mielestä maan hallituksen talouspolitiikan kärjessä on jatkossakin oltava työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen. Tähän liittyviä toimenpiteitä on vahvistettava hallituksen puoliväliriihessä.<br> <br>Myös tulevalla työmarkkinakierroksella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen. <br> - Jatkossakin on tarve yhteen sovittaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa, jotta voidaan turvata ostovoiman, työllisyyden ja kilpailukyvyn myönteinen kehitys, STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.<br> <br>STTK arvioi, että osaavan työvoiman saatavuus voi nousta orastavan kasvun esteeksi.<br> - Hallituksen on parannettava työttömien ja myös työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi on tuettava liikkumista työn perässä esimerkiksi kehittämällä pitkäaikaistyöttömien työmatkakuluvähennystä. Pidemmällä aikavälillä riittävän tonttitarjonnan varmistaminen asuntotuotantoon luo edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle. Monella pitkäaikaistyöttömällä on alentunut työkyky, joten he tarvitsevat myös sosiaali- ja terveyspalveluita päästääkseen takaisin työelämään, Palola listaa.<br> <br>Työllisyyden vahvistamisessa kannusteiden ja keppien on oltava tasapainossa.<br> - Työttömien syyllistäminen on lopetettava ja sen sijaan aktivoitava ja kannustettava heitä työllistymään. STTK korostaa, että Hetemäen työryhmän jatkotyö on kokonaisuus. Maan hallitus on viemässä työttömyysturvan aktiivimallia vauhdilla eteenpäin. STTK edellyttää, että samalla on parannettava työttömän mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla. On myös puututtava lainsäädännöllä nollasopimusten epäkohtiin säätämällä työajan vakiintumisesta. <br> <br>Perhevapaajärjestelmän uudistaminen on tarpeen työelämän tasa-arvon edistämiseksi sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi.<br> - Erilaisia malleja on ilma sakeana. Nyt olisi aika välittömästi käynnistää perhevapaauudistuksen valmistelu, Palola vaatii.<br> <br>Yhteistoimintalain uudistaminen luo edellytyksiä työpaikkojen tuottavuuden kasvulle ja edistää mahdollisuuksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen käytännössä.<br> - Siksi YT-lain uudistamisen valmistelu tulee käynnistää välittömästi kolmikantaisesti. STTK on valmistellut toimivan esityksen tämän työn pohjaksi, Palola sanoo.<br> <br>Finanssipolitiikassa STTK ei näe tarvetta merkittävään kiristämiseen tai höllentämiseen. Jotta kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida, järkevää talouspolitiikkaa on tehdä kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa.<br> <br><em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</em><br><em> </em><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em><br> </p>6.4.2017 12:19:27Ajankohtaista6.4.2017 12:19:2855http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn kuntavaalitutkimus: Palvelussuhdeturvalle kyllä, ulkoistamiselle ei3571<p></p><span><p><em><strong>Kuntavaaliehdokkaista suurin osa 84 % kannattaa jonkin pituista henkilöstön palvelussuhdeturvaa sote- ja maakuntauudistuksessa. Yli kahden vuoden irtisanomissuojaa kannattaa 24 %, vuoden mittaista 31 % ja alle vuoden 29 %. </strong></em></p><p>SDP&#58;n ja vasemmistoliiton ehdokkaista palvelussuhdeturvaa kannattaa sote- ja maakuntauudistuksessa lähes kaikki. Toisessa ääripäässä kokoomuksen ehdokkaista 30 % on sitä mieltä, että henkilöstöllä ei tule olla lainkaan irtisanomissuojaa. </p><p>Naisehdokkaat ja vanhemmat ikäluokat kannattavat palvelussuhdeturvaa selvästi enemmän kuin miehet ja nuoret. Kuntakoolla ei ollut suurta merkitystä, vaikkakin yli 100&#160;000 asukkaan kuntien ehdokkaat kannattivat irtisanomissuojaa eniten. Voimakkaimmin palvelussuhdeturvaa kannatetaan Lapissa ja Keski-Suomessa. </p><p>Tulokset ilmenevät Jytyn kuntavaaliehdokkaille teettämästä kyselystä, jonka toteutti Aula Research Oy. Tutkimus toteutettiin 3.-14.3.2017 sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 1871 kuntavaaliehdokasta eri puolilta Suomea. Tulokset on painotettu vastaamaan puolueiden saamaa ääniosuutta kuntavaaleissa 2012. Virhemarginaali kyselyssä on suurimmillaan noin 3 %-yksikköä.</p><h3>Kuntien tehtävät halutaan järjestää itse</h3><p>Suurin osa 65 % kuntavaaliehdokkaista ei halua, että kuntien vastuulle jääviä tehtäviä ulkoistetaan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Vain 28 % kannattaa tehtävien ulkoistamista ja loput 7 % eivät osaa sanoa. </p><p>Innokkaimpia ulkoistajia olivat kokoomuksen ehdokkaat 54 %&#58;n kannatuksella. Ulkoistamisen puolesta seuraavaksi eniten kannatusta tuli keskustan riveistä, 31 %, RKP&#58;n ehdokkailta 30 %, Perussuomalaisten 29 % ja kristillisdemokraateilta 27 %. SDP&#58;n ja vihreiden ehdokkaista ulkoistamista kannatti vain 12 % ja vasemmistoliiton 5 %. </p><p>Miesehdokkaat kannattavat ulkoistamista naisia useammin, mutta iällä ei ollut merkittävää vaikutusta. Suurimpien kuntien eli yli 50 000 asukkaan kuntien ehdokkaat vastustavat ulkoistamista eniten. Näistä suurista kunnista ulkoistamista vastustaa 70 % ehdokkaista. Lapissa vastustetaan eniten tehtävien ulkoistamista. </p><p>Avoimien vastausten mukaan liikenne ja tiet kuuluvat ehdokkaiden mielestä selvimmin ulkoistettaviin tehtäviin, mutta näissäkin ulkoistamista kannattaa vain 24 %.</p><p>Ehdokkaista 62 % uskoo, että kunta pystyy hoitamaan kuntiin jäävät lakisääteiset palvelut sillä prosentilla, joka kunnalle jää sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen ehdokkaat uskovat selvimmin kuntien kykyyn hoitaa lakisääteiset tehtävät.</p><p><strong>Tutustu tuloksiin tarkemmin <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/2017_Jyty_kuntavaaliehdokastutkimus_3_04_2017_.pdf" target="_blank">liitteestä (pdf)</a>.</strong></p><p>Lisätietoja&#58; viestintäjohtaja Kari Hietamäki, puh. 0405020115</p><p><em>&#160;* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.<br></em></p><p><br></p><p><br><em></em></p></span>2.4.2017 21:00:00Tiedote10.4.2017 11:18:03160http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Ammattibarometri: Kodinhoitajapula yleistymässä3570<p>Työvoiman ylitarjonta on uusimman ammattibarometrin mukaan vähenemässä. Sen sijaan yhä useammassa ammatissa on pulaa työvoimasta. Pulaa työvoimasta on varsinkin terveys- ja sosiaalialalla, joka kattaa noin puolet pula-ammateista. Suurin pula on nyt puheterapeuteista. Terveys- ja sosiaalialalla on lisäksi yleistymässä pula kodinhoitajista.</p><p>Tiedot perustuvat TE-toimistoissa helmi-maaliskuussa 2017 tehtyyn arvioon siitä, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat lähitulevaisuudessa noin 200 ammatissa.</p><p>Työmarkkinat ovat ammattibarometrin mukaan tasapainottumassa työvoiman ylitarjonnan osalta. 200 tarkastellusta ammatista 43 ammatissa arvioidaan olevan työvoiman ylitarjontaa, kun vuosi sitten liikaa hakijoita oli 70 ammatissa.<br>Eniten ylitarjontaa on yleissihteereistä. Uusina ammatteina työvoiman ylitarjonnan top 15 -listalle ovat nousseet myyjät ja valokuvaajat.</p><p>Työvoimapulaa kohtaavien ammattien määrä on kaksinkertaistunut vuodentakaisesta. Ammatteja, joissa on pulaa hakijoista, havaittiin uusimmassa ammattibarometrissä valtakunnallisesti 24, kun vuotta aikaisemmin niitä arvioitiin olevan 12.</p><p>Toisaalta tällä kertaa ei havaittu lainkaan ammatteja, joissa olisi paljon pulaa työnhakijoista. Vuosi sitten lääkärit, ylilääkärit ja erikoislääkärit määriteltiin vielä tällaisiksi ammateiksi.</p><p>– Työvoimapula ei siis ole kärjistymässä joissakin ammateissa, vaan laajenemassa useampiin ammatteihin, arvioi neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä.</p><p>Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään syyskuussa 2017. </p><p>Viimeisimmät ammattibarometriarviot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta&#58; <a href="http&#58;//www.ammattibarometri.fi/">www.ammattibarometri.fi</a></p><p>&#160;</p>3.4.2017 8:20:12Ajankohtaista3.4.2017 8:20:1365http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kirkon palvelukeskus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut3231<p>Kirkon palvelukeskus (Kipa) aloittaa yhteistoimintaneuvottelut tuotannollis-taloudellisten syiden sekä toiminnan uudelleenjärjestelyiden perusteella. Neuvotteluiden ulkopuolelle jää kirjanpidon ja palkanlaskennan henkilöstö. Henkilöstön vähentämistarpeen arvioidaan olevan enintään 15 henkilöä. Kipassa työskentelee tällä hetkellä noin 130 työntekijää, joista yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on noin puolet.</p><p>Neuvottelut alkavat huhtikuun alussa ja ne kestävät vähintään kaksi viikkoa. </p><p>Kipa tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille, seurakuntayhtymille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Yhteensä asiakkaita on noin 300. Palvelukeskuksen päätoimipiste on Oulussa, ja Porvoossa on ruotsinkielisiä palveluja tuottava toimipiste. Kipa perustettiin vuonna 2012. </p><p>Viimeiset seurakuntataloudet ovat siirtyneet Kipan asiakkaiksi vuoden vaihteessa 2017 ja viisivuotinen niin kutsuttu siirtymävaihe on loppunut. Siirtymävaiheen tukitoimia kuten asiakkaiden vastaanotto ja koulutus on purettu ja henkilöitä siirretty muihin tehtäviin. <br>Uuden strategian mukaisesti Kipa keskittyy nykyisten palvelun tuottamiseen tehokkaasti. Tämä tarkoittaa muun muassa talousarviossa pysymistä sekä tähän asti alijäämäisen tuloksen oikaisemista. Kipa tavoittelee noin 800 000 euron suuruisia kustannussäästöjä vuositasolla. </p><p>Kirkon palvelukeskus on kirkkohallituksen erillisyksikkö. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toteaa, että nyt ilmoitettu menettely aiheuttaa ymmärrettävästi huolta Kirkon palvelukeskuksen henkilöstön keskuudessa. Keskitalon mukaan kirkolliskokouksen asettamat tavoitteet Kipalle ja Kipan asiakkaiden eli seurakuntien kiristyvä taloustilanne kuitenkin edellyttävät Kipan toiminnan tehostamista ja talouden tasapainottamista. </p><p>Yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksesta tiedotetaan erillisellä tiedotteella neuvotteluiden päätyttyä. </p>3.4.2017 7:59:09Ajankohtaista3.4.2017 7:59:09100http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Valvira: Yhteisöpedagogi pätevä työskentelemään lastensuojelussa3018<p>Sosiaalihuollon ammattihenkilön laillistus tai nimikesuojaus ei voi olla edellytys sille, että henkilö on kelpoinen toimimaan sosiaalihuollon työtehtävissä, vahvistaa Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen vastauksessaan humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutusta tuottaville ammattikorkeakoululle.</p><p>Yhteisöpedagogeilla on Valviran mukaan edelleen mahdollisuus sijoittua ja toimia lastensuojelutehtävissä vaikkei nimikettä ole mainittu laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Joissakin kunnissa lakia on tulkittu väärin siten, ettei yhteisöpedagogikoulutuksen omannut voisi toimia lastensuojelun avo- ja sijaishuoltotehtävissä. Valvira oikaisee tämän käsityksen ammattikorkeakouluille 15.3. lähettämässään ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi antamassaan vastauksessa.<br>Valviran mukaan yhteisöpedagogin koulutuksen omaavat voivat työskennellä monenlaisissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä, mukaan lukien lastensuojelun avo- ja sijaishuolto.</p><h3>Ammattihenkilölain tavoitteena on väljentää kelpoisuusehtoja</h3><p>Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin on Valviran mukaan otettu mukaan vain keskeiset ammattiryhmät — ei kaikkia sosiaalihuollon tehtävissä toimimaan oikeutettuja. Valvira painottaa kirjeessään, että lain tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita sekä väljentää kelpoisuusehtoja. Ammattinimikettä vaativia tehtäviä ovat ainoastaan palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen.</p><p>Valvira korostaa, että uudessa laissa säädetään vain, millä edellytyksillä henkilö voi saada Valviralta laillistuksen tai nimikesuojauksen, kun aiemmassa laissa säädettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laissa ei siis enää säädetä, kuka on kelpoinen mihinkin sosiaalihuollon tehtävään.</p><p>Valviran mukaan tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys. Työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Valvira korostaa, että kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijaisen lähtökohdan tulisi olla tehtävänkuva ja sen edellyttämä osaaminen, ei henkilön tutkintonimike.</p><p>Toisin kuin joissain kunnissa ja lastensuojelulaitoksissa on tulkittu, sosiaalihuoltolaki ei Valviran mukaan rajaa sosiaalihuollon tehtäviä pelkästään sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa mainittujen ammattihenkilöiden tekemäksi työksi. Sosiaalihuoltolain 49 a §&#58;ssa todetaan, että sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Laissa ei ole rajattu erikseen muuhun asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä vain tiettyjen asiakasryhmien työntekijöiksi.</p><p>Myös sosiaalihuollon hallinnollisissa johtotehtävissa ja asiakastyön ohjausta sisältävissä johtotehtävissä voi lain mukaan toimia henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alantuntemus sekä riittävä johtamistaito. Näissä johtotehtäviä ei ole siis Valviran mukaan rajattu sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa määritetyille ammattihenkilöille.</p><p>Valvira linjaa, että yhteisöpedagogin koulutuksella voi edelleen työskennellä myös lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tehtävissä ja lastensuojelussa jo toimivat yhteisöpedagogit voivat jatkaa tehtävissään, mikäli tehtävä ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Lastensuojelulain 60§&#58;n mukaan riittää, että lastensuojelulaitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä lasten hoitoon ja kasvatukseen nähden.</p><h3>Lainsäädännössä vain vähän koulutusrajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle</h3><p>Lainsäädäntö antaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle. Työnantajilla on varsin laaja oikeus määritellä, millaisien koulutuksen tai pätevyyden omaavaa henkilöstöä ne rekrytoivat sosiaalihuollon tehtäviin – laissa rajoituksia on hyvin vähän. Tällä tulkinnalla on erityisen suuri merkitys lastensuojelulaitoksen rekrytoinneissa, toteaa yliopettaja Nyman. Humak haluaa yhdessä yhteisöpedagogikoulutuksesta vastaavien ammattikorkeakoulujen kanssa edistää tutkinnon tunnettuutta sekä vaikuttaa siihen, ettei lakien työnantajakohtainen tulkinta asettaisi yhteisöpedagogeja eriarvoiseen asemaan tehtäviä täytettäessä. Valviran humanistisen ja kasvatusalan selvityspyyntöön antama vastaus linjaa hyvin yhteistä tulkintaa ja olemme jakaneet sen edelleen myös yhteisöpedagogien tehtäväkenttiä edustaville ammattijärjestöille.</p><p>Valvira toteaa, ettei se toimeenpanevana viranomaisena voi oma-aloitteisesti laajentaa sosiaalihuollon ammattioikeuksia tai nimikesuojauksia uusiin ammatteihin, vaan aloitteet lakiin sisällytettyjen ammattien lisäämisestä tulisi suunnata lain valmistelusta vastaavalle Sosiaali- ja terveysministeriölle. Yhteisöpedagogitutkinnosta vastaavat ammattikorkeakoulut valmistelevatkin asiaa edelleen ministeriössä esiteltäväksi.</p><p>Lue lausunto&#58;<br><a href="http&#58;//www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/03/Valviran-lausunto-yhteis%c3%b6pedagogien-kelpoisuudesta-sosiaalialan-teht%c3%a4viin.pdf">http&#58;//www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/03/Valviran-lausunto-yhteisöpedagogien-kelpoisuudesta-sosiaalialan-tehtäviin.pdf</a><br> ​</p>30.3.2017 21:00:00Ajankohtaista3.4.2017 7:34:35101http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jäsenetutarjous Tahkon lomamökistä5280<p>Nyt on Tahkon lomamökillä tarjolla huippuedullisia viikkoja ja viikonloppuja <span><span>pääsiäisen molemmin puolin</span></span>. Viikkohinta alkaen vain 300 € ja viikonloput 250 € sisältäen hissiliput&#160;kahdelle.&#160;<span><span>Tahkolla on lumitilanne vielä erinomainen. </span></span></p><p>Kysy vapaita aikoja ja varaa suoraan <a href="/fi/jasenyys/jasenedut/lomamokit/Sivut/tahko.aspx">kohteesta</a>!</p><p><br></p><p><br></p>29.3.2017 21:00:00Ajankohtaista30.3.2017 12:40:161017http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Tahko1.jpg" width="312" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Maakuntien hoidettava lomituspalvelut itse – emme hyväksy yhtiöittämistä!5279<p><em><strong>Maatalouden lomituspalveluja ei pidä missään nimessä yhtiöittää, vaan maakuntien tulee itse järjestää ja tuottaa lomituspalvelut. Henkilöstön tulee siirtyä suoraan maakuntien palvelukseen, sanoo Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa. Jyty pitää maan hallituksen suunnitelmia lomituspalvelujen yhtiöittämisestä harkitsemattomina, sillä yhtiöittäminen johtaisi käytännössä maatalouslomituksen romuttumiseen.</strong></em></p><p>– Lomituksessa on kyse nimenomaan maatalousyrittäjän sosiaaliturvasta, johon maan hallituksen harjoittama sokea yhtiöittämisen ideologia soveltuu todella huonosti. Lomituspalveluja käyttää jopa noin 19&#160;800 maatalousyrittäjää, Jytyn edunvalvontajohtaja korostaa.</p><p>– Lomituspalvelujen yhtiöittäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomessa toimivat noin 3500 lomittajaa pakotetaan yrittäjiksi tai irtisanotaan, Lounasmaa sanoo.</p><p>Jytyn edunvalvontajohtaja kysyykin, kuka perustaa nämä kilpailevat lomitusyritykset, mistä saadaan apu maatalousyrittäjän sairastuessa ja miten turvataan yrittäjien tasapuolinen kohtelu? </p><p>Suurena vaarana on, että yhtiöittämisen jälkeen yksityiset yritykset valitsevat asiakkaikseen vain parhaat tilat, jotka ovat lähellä ja joista kertyy täydet työtunnit. Syrjäseutujen pienet tilat jäisivät hoitamatta, kun sijaisapua ei kerta kaikkiaan olisi enää saatavilla. &#160;</p><p>Oikeutetusti voidaan kysyä, mitä seuraa ihmisille ja yhteiskunnalle esimerkiksi lisääntyneistä ammattitaudeista ja erilaisista terveysongelmista. Näitä ongelmia tulee maatalousyrittäjille, jos lomituspalvelut vähenevät tai jopa lakkaavat. Mitä seuraa puolestaan eläinten hoidon laiminlyönneistä? </p><p>Jos järjestelmä romutetaan, lomituksen järjestämiseen tarkoitettuja varoja tullaan vielä nykyisestä vähentämään. Samalla lisätään yrittäjien lomituksesta maksamaa osuutta. </p><p>Vaarana on myös, että lomittajat palkataan yksityisiin yrityksiin halvalla työehtosopimuksella, jossa palvelussuhteen ehdot ovat nykyistä heikommat. Maatalouslomittajat tekevät jo nykyisellään suurimmaksi osaksi osa-aikaista työtä. Tässä tilanteessa uusia lomittajia on todella vaikea löytää, ainakaan kotimaasta.</p><p>Jos työtä häviää, lomittajat siirtyvät suoraan työttömiksi, koska vastaavaa työtä lomittajan koulutuksella on todella vähän. Työpaikkoja häviää erityisesti maaseutupaikkakunnilta, joissa työtä on muutoinkin vähän. </p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872</p><p><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p><p><br></p>29.3.2017 21:00:00Tiedote30.3.2017 6:55:30548http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn liittovaltuusto: Paikallisista säästösopimuksista ei neuvotella2576<p><strong><em>Jytyn liittovaltuusto vastustaa paikallisia säästösopimuksia työnantajien kanssa. Säästösopimukset ovat olleet pelkästään palkan alennuksia, kuten esimerkiksi vapaaehtoisia palkattomia vapaita, lomarahojen vaihtamisia vapaaksi tai lomarahoista luopumista. Liittovaltuusto korostaa, että kuntien taloudessa on päästävä pitkäjänteiseen tasapainoon ilman, että leikkauksilla rangaistaan henkilöstöä.</em></strong></p><p>Liittovaltuusto muistuttaa, että kilpailukykysopimuksen määräaikainen kolmen vuoden lomarahaleikkaus 30 %&#58;lla kurittaa erityisesti matalapalkkaista ja naisvaltaista julkisen sektorin työntekijää. Liittovaltuusto ei hyväksy julkisen talouden sopeuttamisen nimissä tapahtuvaa työehtojen polkemista tilanteessa, jossa naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkakehitys on ollut jo pitkään heikko. </p><p>Tulevissa syksyn sopimusneuvotteluissa tuleekin peruslinjan olla sellainen, että sillä kompensoidaan matalapalkka-alojen negatiivinen palkkakehitys vähintäänkin vientialojen palkkakehityksen mukaisesti. Julkisen sektorin palkkoja ei ole varaa laskea nykyisestä, koska rekrytointi on jo nyt vaikeutunut eikä kohta ole hyvinvoinnin tekijöitä.</p><p>Liittovaltuusto puolustaa voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia, koska yleissitovuus on merkittävästi edistänyt suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä määrittelemällä minimitason saman alan työehdoille työnantajasta riippumatta. Liittovaltuusto ihmetteleekin, mikä estää työnantajaa paikallisesti tarjoamasta työehtosopimusta parempia palkkoja ja työehtoja.&#160; </p><p>Kuntasektorin ja Jytyn yksityisalojen sekä kirkon paikallista sopimista tulee Jytyn liittovaltuuston mielestä tehdä edelleenkin työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa. Liittovaltuusto katsoo, että paikallisesti neuvotellaan esimerkiksi joustavista työajoista, kuten työaikapankin käyttöönotosta. Neuvotteluja käydään myös sellaisissa tilanteissa, joissa vaihtoehtona on irtisanomiset työnantajan heikon taloudellisen tilanteen seurauksena, mikä edellyttää joka tapauksessa yhteistoimintamenettelyä.</p><p>Liittovaltuusto painottaa, että paikallisen sopimisen perusperiaatteena on, että työntekijöiden edustajana toimii asioista perillä oleva luottamusmies, jolla on riittävä tiedonsaanti, koulutus ja ajankäytön mahdollisuus tehtävän hoitamiseen. Ruotsin malli, jossa henkilöstön edustajilla on paikka yritysten hallinnossa, on suunta, johon Suomessakin tulisi päästä. Tätä kautta on mahdollisuus myös aidon luottamuksen saavuttamiseen.</p><p>Lisätietoja&#58;<br>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872<br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537&#160;756</p><p><em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p><p><br></p>28.3.2017 21:00:00Tiedote29.3.2017 6:01:042232http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx