​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet​

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Jyty: Miesten ja naisten tasa-arvoa edistettävä samanaikaisesti5176<p><strong><em>Tasa-arvoa tulee edistää sekä nais- että miesnäkökulma huomioiden. Todellinen tasa-arvo voidaan saavuttaa vain, jos miesten tasa-arvoa edistetään tasapuolisesti naisten tasa-arvon kanssa, korosti Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki Porin SuomiAreenalla 12.7.</em></strong></p><p>Tasa-arvokeskustelun keskiössä on ollut perinteisesti naisten tasa-arvo-ongelmat. Miehet kohtaavat kuitenkin yhtä lailla monenlaista epätasa-arvoa, joka näkyy esimerkiksi koulutuksessa, perhe- ja työelämässä, syrjäytymisessä ja huono-osaisuuden kasaantumisessa.</p><p>– Päihteiden väärinkäyttö, terveysongelmat, pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen ovat esimerkkejä miehille kasaantuvista sosiaalisista ongelmista, joiden korjaamiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Pitkäaikaisesti työttömien ja syrjäytyneiden kustannukset yhteiskunnalle ovat taloudellisesti valtavat puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, Pihlajamäki huomauttaa.</p><h3>Koulutus ehkäisee syrjäytymistä</h3><p>Monien tilastojen mukaan miehet ovat jääneet naisista jälkeen eriasteisessa koulutuksessa. Esimerkiksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista enemmistö yli 60 % on naisia ja miesten osuus on laskenut alle 40 %&#58;n. Määrällisesti naisista suorittaa korkea-asteen tutkinnon kolmasosa enemmän kuin miehet. Koulutus on tärkeää, sillä esimerkiksi korkea-asteen tutkinnon suorittaminen auttaa ratkaisevasti työllistymisessä.</p><p>Ongelmana on myös työmarkkinoiden ja koulutuksen voimakas sukupuolinen eriytyminen. Yhä edelleen naiset työskentelevät pääsääntöisesti hoiva-aloilla, terveydenhuollossa ja opetusalalla ja miehet tekniikan, kuljetuksen ja rakennusten alalla. Julkinen sektori on naisvaltaista ja yksityinen miesvaltaista.</p><p>– Työmarkkinoiden jyrkkärajaisesta eriytymisestä naisten ja miesten töihin tulee päästä eroon. Työmarkkinoiden sukupuolinen jakautuminen pitää yllä rakenteellista epätasa-arvoa yhteiskunnassa, joka vaikuttaa monella tasolla, Pihlajamäki sanoo. </p><h3>Tasa-arvoista vanhemmuutta edistettävä</h3><p>Työn ja perhe-elämän yhdistäminen tulee olla mahdollista niin, että äideillä ja isillä on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua perhe-elämään. Lapsella tulee olla oikeus molempiin vanhempiinsa ja tasa-arvoisen vanhemmuuden ideaalia tulee kunnioittaa myös parisuhteen erotilanteissa.</p><p>Tasa-arvosta keskusteltaessa tulee huomiota kiinnittää myös sellaiseen lainsäädäntöön, jossa kansalaiset asetetaan selkeästi sukupuolen perusteella eriarvoiseen asemaan.</p><p>Miesten syrjäytymisestä ja tasa-arvo-ongelmista keskustellaan SuomiAreenalla Porissa keskiviikkona 12.7. kello 11.45. Antinkatu 5&#58;ssä, jossa keskustelijoina ovat Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong>, arkkipiispa <strong>Kari Mäkinen</strong> sekä opettaja-kolumnisti <strong>Arno Kotro</strong>. STTK&#58;n järjestämässä keskustelussa juontajana toimii <strong>Marja-Liisa Rajakangas</strong>. </p><p>Lisätietoja&#58;<br><br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>*Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto. </em><br></p><p><br></p><p><br></p>11.7.2017 21:00:00Tiedote12.7.2017 8:45:49209http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty toivottaa hyvää ja rentouttavaa kesää!5081<p>Liiton puhelinnumeroyhteystiedot, palvelunumerot ja -ajat liiton verkkosivuilla <a href="/">www.jytyliitto.fi</a>&#160;kohdasta OTA YHTEYTTÄ&#160;ja siellä kohdasta Palvelunumerot.</p><p>&#160;</p>29.6.2017 21:00:00Ajankohtaista30.6.2017 12:50:34192http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Viimeiset hetket hakea sosiaalihuollon ammattioikeuksia5080 <p class="MsoNormal">Sosiaalihuollon keskeisiä ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistui 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä<span>&#160; </span>ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa­ ja valvontavirasto (Valvira ) ylläpitää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin ohella.</p><p class="MsoNormal">Sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen on rajattu keskeisiin sosiaalihuollon ammatti ryhmiin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Siirtymäsäännöksillä turvataan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön asema uuden lain voimaan tullessa. Henkilö voi hakea ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojaa, mikäli hän täyttää aiemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain vaatimukset.</p><p class="MsoNormal"><strong>Henkilön on haettava Valviralta oikeutta</strong><span>&#160; </span><strong>toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä voidakseen työskennellä sosiaalialalla vuoden 2017 jälkeen. Rekisteröityminen tapahtuu hakemalla laillistusta Valvirasta tutkintotodistuksen perusteella, päätöksen saa 6 kuukauden kuluessa. Hakemukset toimitetaan Valviraan. <span class="ms-rteThemeForeColor-9-0">Aikaa rekisteröitymisen hoitamiseen on 31.12.2017 saakka, joten hakemus kannattaa toimittaa viimeistään kesäkuussa 2017.</span> Valviran päätös rekisteröinnistä on</strong><span>&#160; </span><strong>maksullinen.</strong></p><p class="MsoNormal">Rekisteristä julkista tietoa ovat henkilön nimi, syntymävuosi, rekisteröintinumero, ammattihenkilön ammattipätevyys ja mahdollinen ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen. Julkisen tietopalvelun kautta hakuja tehtäessä käytetään rekisteröintinumeroa tai nimeä. Muita tietoja luovutetaan vain työnantajalle soveltuvuusarviointia varten ja valvontaviranomaiselle valvontaa varten.</p><p class="MsoNormal"><strong>Lue lisää&#58;</strong></p><h4><a href="http&#58;//www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet/hakemusohjeet">Sosiaalihuollon ammattioikeuksien hakemusohjeet (Valvira)</a><br></h4><p class="MsoNormal"><br></p><p class="MsoNormal"><br></p>29.6.2017 21:00:00Ajankohtaista30.6.2017 6:36:07121http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen kaatui perustuslakiin, uudistuksen toteutus voi nyt viivästyä5072<p>UP/Kari Leppänen<br>Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmää hallituksen sote-esitykseen liittyvän valinnanvapauslain keskeisen sisällön. Valiokunnan mukaan maakuntien sote-palvelujen yhtiöittämispakko ei ole perustuslain mukainen.</p><p>&#160;Valiokunta katsoo, että maakunnilla on oltava oikeus myös itse tarjota sote-palveluja.</p><p>&#160;Toinen kriittinen kohta valiokunnan lausunnossa on sote-uudistuksen toteuttamisaikataulu. Hallituksen esityksessä sote-uudistus valinnanvapauksineen astuu kokonaisuudessaan voimaan 2019 alussa.</p><p>&#160;Perustuslakivaliokunta pitää useisiin asiantuntijalausuntoihin viitaten hallituksen aikataulua epärealistisena. Se vaarantaisi palvelujen tasavertaisen saatavuuden.</p><p>&#160;Valiokunta katsoo, että valinnanvapausuudistuksen toteuttaminen hallituksen aikataulussa voisi johtaa terveydenhuoltojärjestelmän jopa akuuttiin kriisiin keväällä 2019.</p><p>&#160;Valiokunta edellyttää sote-uudistuksen toteuttamisen porrastamista ajallisesti ja alueellisesti.</p><p>&#160;Valiokunta pitää hallituksen lakiesityksen puutteena myös sitä, että siinä esitetään yksityistettäväksi suuri määrä julkisia viranomaistehtäviä vastoin perustuslain asettamia rajoituksia.</p><p>&#160;Maakuntalaki on valtiokunnan mielestä perustuslain puolesta toteuttamiskelpoinen, kunhan siihen tehdään joitakin korjauksia.&#160; </p><h3>Pikkuviilaus ei riitä</h3><p>&#160;Perustuslakivaliokunta tulee selkeäsanaisesti torjuneeksi pääministeri <strong>Juha Sipilän </strong>(kesk.) toiveikkaan ajattelun, että perustuslakivaliokunnan esittämistä muutoksista selvitään parin päivän viilauksella.</p><p>&#160;Perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että valinnanvapauslain muutokset valmistellaan valtioneuvostossa noudattaen hyvän lainvalmistelun vaatimuksia. </p><p>&#160;Se merkitsee, että hallitus valmistelee valinnanvapausmallista täydentävän tai kokonaan uuden lakiesityksen. Hyvä lainvalmistelutapa edellyttää, että lakiluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Hallituksen uusi esitys tulee saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.</p><p>&#160;Maakuntalakiin tehtävät muutokset voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan tehdä eduskunnan valiokunnassa. Valiokunnan mietintöluonnos tulee kuitenkin saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.</p>29.6.2017 13:24:24Ajankohtaista29.6.2017 13:24:2587http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Hallitus täydentää sote-esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta5071<h3>Perustuslakivaliokunta&#58; maakuntien sote-palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta luovuttava </h3><p><br>​Perustuslakivaliokunnan lausunto maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisesta on valmistunut. </p><p>Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut, toteuttavatko hallituksen ehdotukset perustuslaissa säädetyn julkisen vallan velvollisuuden turvata jokaiselle yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.</p><p>Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Valiokunta suhtautuu myönteisesti myös asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen.</p><p>Hallituksen esitys ei kuitenkaan turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti kaikille. Hallituksen esittämä maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunnan mielestä perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluja. Julkisella vallalla tulee olla omalla tuotannollaan tosiasialliset mahdollisuudet turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa palvelutuotantoa ei markkinaperusteisesti synny. </p><p>Valiokunta pitää lisäksi uuden palvelujärjestelmän käyttöönottoaikataulua epärealistisena ja peruspalvelut vaarantavana. Valinnanvapausjärjestelmä tulee ottaa käyttöön hallitusti ja niin, että uudistuksen voimaantuloa porrastetaan. </p><p>Lisäksi hallituksen esityksessä on esitetty yksityistettäväksi suuri määrä julkisia tehtäviä sellaisella tavalla, että perustuslain asettamat vaatimukset koskien julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle eivät täyty. </p><p>Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus saadaan lausunnossa esitetyin korjauksin tai muutoin perustuslainmukaisella tavalla toteutettua.</p><p>Perustuslakivaliokunta pitää maakuntahallintoa koskevia lakiehdotuksia hyväksyttävinä. Perustuslaki ei estä säätämästä uudesta hallinnon tasosta ja siirtämästä kuntien tehtäviä maakunnille.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sote-palvelujen-pakkoyhtiöittäminen-kaatui-perustuslakiin,-sote-uudistus-voi-nyt-viivästyä.aspx">http&#58;//www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sote-palvelujen-pakkoyhti%C3%B6itt%C3%A4minen-kaatui-perustuslakiin,-sote-uudistus-voi-nyt-viiv%C3%A4sty%C3%A4.aspx</a></p><h3>Reformiministerityöryhmän kommentit perustuslakivaliokunnan lausunnosta&#58; </h3><p>(LAUSUNTO VERKOSSA&#58; &#160;<a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_26+2017.aspx">https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_26+2017.aspx</a>&#160;)</p><p>*&#160;Hallitus perehtyy perustuslakivaliokunnan lausuntoon huolellisesti ja valmistautuu viivytyksettä tekemään perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset täydentävällä hallituksen esityksellä.</p><p>* Sote-uudistustyötä jatketaan määrätietoisesti. Uudistus on välttämätön toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi yhdenvertaisella tavalla sekä julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi.</p><p>* Hallitus toteuttaa sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuutena 1.1.2019 lukien. Valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen.</p><p>* Hallitus kiinnittää huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta ei pidä sote-uudistuksen peruspilareita maakunnallisesta järjestämisestä, rahoituksesta tai valinnanvapaudesta peruslähtökohdiltaan ongelmallisena. Sama koskee valinnanvapauden toteuttamisen keinoja, joita ovat sosiaali- ja terveyskeskukset, suunhoidon yksiköt, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti.</p><p>* Valinnanvapaus on olennainen osa modernia sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttäjän asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa ja uudistaa perustason palveluita. Toimivat perustason palvelut antavat parhaimmat mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta sekä saada oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan säästöjä. </p><p>* Perustuslakivaliokunta päätyi yhtiöittämisvelvollisuudessa toisenlaiseen kokonaisarvioon kuin hallitus ja valtioneuvoston käyttämät asiantuntijat. Hallitukselle yhtiöittäminen ei ollut tavoite, vaan keino joustavaan ja tehokkaaseen toimintaan sekä kilpailuneutraliteetin ja unionin kilpailuoikeuden soveltamisen varmistamiseen. Kilpailuneutraliteetin toteuttamista pohditaan jatkovalmistelussa. </p><p>* Yhtiöittäminen ei ole välttämätön edellytys valinnanvapausmallin toteuttamiselle.</p><p>* Perustuslakivaliokunta toteaa valinnanvapausmallin toimeenpanoa koskevan lisäajan välttämättömyyden. Hallitus tulee jatkovalmistelussa analysoimaan lisäaikatarpeet ja miten yhtiöittämisvelvollisuuden poistaminen vaikuttaa siihen.</p><p>* Valinnanvapauden kokeiluja ja pilottihankkeita viedään eteenpäin. Perustan näille antaa nykyinen lainsäädäntö ja valinnanvapauspilottia koskeviin säännöksiin tehdään tarvittavat korjaukset.</p><p>* Hallitus huolehtii jatkovalmistelussa kunnallisen itsehallinnon ja kuntien rahoitusperiaatteen turvaamisesta omaisuusjärjestelyissä. Samoin jatkovalmistelusssa huolehditaan sääntelyn täsmällisyydestä ja hyvän hallinnon kattavasta toteuttamisesta.</p><p>* On tärkeää, että lainsäädännön valmistelu sekä toimeenpanon valmistelu maakunnissa ja valtakunnallisesti tehtävä valmistelu jatkuu keskeytyksettä. Reformiministerityöryhmä jatkaa välittömästi perustuslakivaliokunnan lausunnon analysointia ja tarvittavien korjausten valmistelua. Valtioneuvosto on eduskunnan kanssa vuoropuhelussa jatkotyöstä.</p><p><em>Lisätietoja&#58; perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, p. 0295 163 535, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, p. 0295 530 256, sisäministeri Paula Risikko, p. 0295 418 801, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, p. 0295 163 525 sekä alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 0295 163 012</em></p>28.6.2017 21:00:00Ajankohtaista29.6.2017 13:28:01430http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä5070<p>Osaston- ja terveydenhuollonsihteerien korkeaa ammatillista työpanosta hyödyntämällä voitaisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuutta lisätä merkittävästi. Samalla esimerkiksi lääkärien työaikaa säästyisi varsinaiseen lääkärin tehtävään eli potilaiden hoitotyöhön.</p><p>Lue lisää&#58;<br><a href="http&#58;//www.hs.fi/mielipide/art-2000005271288.html">http&#58;//www.hs.fi/mielipide/art-2000005271288.html</a></p><p>Lue myös&#58; <a href="http&#58;//www.hs.fi/paivanlehti/26062017/art-2000005267648.html">http&#58;//www.hs.fi/paivanlehti/26062017/art-2000005267648.html</a></p>28.6.2017 21:00:00Ajankohtaista29.6.2017 8:10:15126http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Ripeytynyt kasvu ei ratkaise työttömyysongelmaa, lisätoimia tarvitaan5048 <p>Tulo- ja kustannuskehitystoimikunnan (tukuseto) tänään julkaisema raportti osoittaa, että vuosien palkkamaltti on ollut omalta osaltaan nostamassa Suomen taloutta kasvuun.<br> - Suomen kilpailukyky kohenee selvästi kaikilla mittareilla tarkasteltuna, STTK&#58;n ekonomisti <strong>Seppo Nevalainen</strong> tiivistää.</p><p>Raportista ilmenee selvästi, että ilman kohtuullisia palkankorotuksia ensi syksyllä alkavalla liittokierroksella palkansaajien ostovoima ei kohene. Se puolestaan olisi tärkeätä kasvun ylläpitämiseksi.<br> - Jos hallitus syksyn budjettiriihessä noudattaa omaa ohjelmaansa ja pitää tuloverotuksen tason vähintään ennallaan, ostovoiman turvaamisen vinkkelistä palkkaratkaisuksi riittää maltillinen taso, Nevalainen arvioi.</p><p>Tukuseton arvion mukaan vuonna 2017 tullaan tekemään eräänlainen ”ennätys”, kun ansioiden nousu on alhaisinta yli 50 vuoteen.<br> - Työllisyys kohenee ja työttömyys alenee, mutta kovin hitaasti. Koska ripeytynyt kasvu ei yksin ratkaise työttömyysongelmaa, varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen vaatii vaikuttavia lisätoimia työvoiman alueellisen ja ammatillisen kohtaannon parantamiseksi sekä työttömien työkyvyn vahvistamiseksi, Seppo Nevalainen toteaa.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798&#160;958.</p><p>Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti – Talousnäkymät ja palkanmuodostus, kesäkuu 2017&#58; <a href="http&#58;//vm.fi/tulo-ja-kustannuskehitys" target="_blank">http&#58;//vm.fi/tulo-ja-kustannuskehitys</a></p><p><br></p>26.6.2017 21:00:00Ajankohtaista27.6.2017 10:30:34257http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnitelma puuttuu monelta työpaikalta5044<p>Viidesosa isojen työpaikkojen henkilöstön edustajista kertoo, ettei heidän työpaikallaan ole laadittu yhdenvertaisuussuunnitelmaa.<br> <br>Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kysyivät yhdenvertaisuussuunnitelmasta vähintään 30 henkeä työllistävien työpaikkojen henkilöstön edustajilta. Suunnitelma on ollut tämän kokoisissa työpaikoissa pakollinen vuoden alusta lähtien.<br> <br>Akavalaisista henkilöstön edustajista 54 prosenttia kertoi työpaikallaan laaditun yhdenvertaisuussuunnitelman. STTK&#58;laisista vastaava osuus oli 51 ja SAK&#58;laisista 46 prosenttia.<br> <br>Yhdenvertaisuussuunnitelman ilmoitti puuttuvan 21 prosenttia SAK&#58;laisista ja STTK&#58;laisista sekä 19 prosenttia akavalaisista henkilöstön edustajista.<br> <br>– Yhdenvertaisuuslaissa säädetty velvoite ei saa jäädä tyhjäksi kirjaimeksi. Suunnitelman avulla voidaan tuoda näkyviin työpaikalla piilevät syrjivän kohtelun riskitekijät ja puuttua niihin, SAK&#58;n lakimies <strong>Anu-Tuija Lehto </strong>huomauttaa.<br> <br>Moni henkilöstön edustajista ei osannut sanoa, onko hänen työpaikallaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tietämättömiä oli 33 prosenttia SAK&#58;laisista, 28 prosenttia STTK&#58;laisista ja 27 prosenttia akavalaisista vastaajista.<br> <br>– Yhdenvertaisuussuunnittelusta on eniten hyötyä silloin, kun työpaikan tilanne on arvioitu yhdessä henkilöstön kanssa ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämä onnistuu parhaiten, kun kaikki ymmärtävät yhdenvertaisuussuunnittelun tärkeyden ja sitoutuvat siihen, Akavan asiantuntija <strong>Miika Sahamies </strong>sanoo.<br> <br>Palkansaajajärjestöjen kyselyjen perusteella yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan useimmiten osana tasa-arvosuunnitelmaa. Seuraavaksi yleisintä on laatia yhdenvertaisuussuunnitelma erikseen tai henkilöstösuunnitelman yhteydessä.<br> <br>– Jokaisella työpaikalla tulee yhdessä harkita, onko yhdenvertaisuussuunnitelma tarkoituksenmukaista tehdä omana suunnitelmanaan vai osana muuta suunnitelmaa. Ratkaisu riippuu kunkin työpaikan omasta tilanteesta, STTK&#58;n lakimies <strong>Anja Lahermaa </strong>toteaa.<br> <br>SAK&#58;n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 589 henkilöstön edustajaa, Akavan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua koskevaan kyselyyn 407 ja STTK&#58;n tasa-arvokyselyyn 604 henkilöstön edustajaa. Kyselyt tehtiin maalis- ja huhtikuussa. </p><h3>Palkansaajajärjestöt ja EK mukana Helsinki Pridessa</h3><p>&#160;SAK, Akava ja STTK järjestävät tiistaina yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton EK&#58;n kanssa seminaarin työelämän yhdenvertaisuudesta. Tällainen on yhdenvertainen työpaikka -seminaarissa kuullaan puheenvuorot Finnairin henkilöstöjohtajalta ja työsuojeluvaltuutetulta, yhdenvertaisuusvaltuutetulta sekä työmarkkinajärjestöjen ja Etelä-Suomen AVIn edustajilta.<br> <br>Helsingin Café Köketissä tiistaina 27.6. kello 16.30–18 pidettävä seminaari on osa Helsinki Pride -viikon ohjelmaa. Seminaariin on vapaa pääsy.<br> <br>Palkansaajien keskusjärjestöt osallistuvat myös Helsinki Pride -pääkulkueeseen lauantaina 1.7. Kulkue lähtee liikkeelle kello 13 Kansalaistorilta ja päättyy puistojuhlaan Kaivopuistossa. </p><h3>Kyselyjen tulokset&#58;</h3><p> <a href="http&#58;//www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/luottamushenkilopaneeli/yhdenvertaisuussuunnitelma-vahintaan-30-hengen-tyopaikoilla-2017-06-26">www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/luottamushenkilopaneeli/yhdenvertaisuussuunnitelma-vahintaan-30-hengen-tyopaikoilla-2017-06-26</a></p><p>Ohjeita työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta&#58;<br> <a href="http&#58;//www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkaisut-ja-liitteet/tyopaikan-yhdenvertaisuussuunnitelman-laatiminen-2015-06-26">www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkaisut-ja-liitteet/tyopaikan-yhdenvertaisuussuunnitelman-laatiminen-2015-06-26</a></p><p>Tällainen on yhdenvertainen työpaikka -seminaarin ohjelma&#58;<br> <a href="http&#58;//www.sak.fi/ajankohtaista/tapahtumat/tallainen-on-yhdenvertainen-tyopaikka-2017-06-27">www.sak.fi/ajankohtaista/tapahtumat/tallainen-on-yhdenvertainen-tyopaikka-2017-06-27</a></p><p><em>Lisätiedot</em><br><em>SAK&#58;n lakimies Anu-Tuija Lehto, puh. 040 778 1080</em><br><em>Akavan asiantuntija Miika Sahamies, puh. 050 530 5366</em><br><em>STTK&#58;n lakimies Anja Lahermaa, puh. 040 828 6845</em></p>25.6.2017 21:00:00Ajankohtaista26.6.2017 6:38:46157http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Hyvää juhannusta!4969<p>​Jyty toivottaa kaikille hyvää juhannusta! <br></p><p>Jytyn keskustoimisto, aluetoimistot ja palvelunumerot ovat kiinni juhannusaattona 23.6.<br></p>21.6.2017 21:00:00Ajankohtaista22.6.2017 11:08:00197http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/header4.jpg" width="389" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kuntaliiton kysely kuntatalouden sopeuttamistoimista: Hallitusohjelman sopeutustoimet jäämässä tavoitteista4954<p>Kuntaliitto on selvittänyt hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien sopeutuspäätösten vaikutuksia kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä.</p><p>- Hallitus odottaa, että sen liikkeelle laittamat säästötoimet parantavat kuntataloutta 765 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton kyselyn mukaan sopeutustoimien vaikutukset näyttäisivät tässä vaiheessa kuitenkin jäävän 220 miljoonaan euroon eli vain kolmasosaan tavoitelluista, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti <strong>Minna Punakallio</strong>. </p><p>Kyselyn tulokset pdf&#58;nä&#58; <a href="https&#58;//www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/170621_TIEDOTELIITE_Hallitusohjelman%20ja%20kehysriihen%20s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6vaikutuskysely.pdf">https&#58;//www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/170621_TIEDOTELIITE_Hallitusohjelman%20ja%20kehysriihen%20s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6vaikutuskysely.pdf</a></p><p>Touko-kesäkuun vaihteessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 142 kuntaa ja kuntayhtymää. Lisäksi tietoja saatiin 11 sairaanhoitopiiriltä eli yli puolet maan sairaanhoitopiireistä osallistui kyselyyn. Asukasluvultaan kyselyyn vastanneet kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit kattavat yli puolet Suomen väestöstä.</p><h3>Kiky-sopimuksen työajan pidennyksellä vain vähäisiä vaikutuksia kuntatalouteen</h3><p>Kunnilta tiedusteltiin myös kilpailukykysopimuksessa sovitun vuosityöajan pidennyksen tuomia säästövaikutuksia. Kuntien mukaan sopimuksen taloudellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vuotta vielä hyvin vaikea arvioida.</p><p>- Tulosten mukaan vuosityöajan pidennys tuo kuntatalouteen vain vajaan 60 miljoonan euron säästön. Hallituksen laskennallisen arvion mukaan vuosityöajan pidennyksen arvioitiin tuovan kunnille 190 miljoonan euron säästöt, ja tämä summa on tarkoitus leikata kuntien valtionosuuksista täysimääräisesti, sanoo Minna Punakallio.</p><p>- Kiky-valtionosuusleikkaus on vuosien 2017 ja 2018 suurin kuntatalouteen vaikuttava yksittäinen hallituksen toimi. Lukumäärällisesti suurin osa vastaajista kuitenkin arvioi, että vuosityöajan pidennyksestä ei pystytä realisoimaan rahamääräisiä säästöjä. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat lähteneet siitä, että kiky-sopimuksen kuulu olla kustannusneutraali.</p><h3>Varhaiskasvatusmaksujen alentamispäätöksen vaikutukset odotettua suurempia</h3><p>Kehysriihessä tehty päätös alentaa varhaiskasvatuksen maksuja näyttää kyselyn mukaan vähentävän arvioitua enemmän kuntien maksutuloja. Kunnissa huolta aiheuttaa myös päätökseen liittyvä kysynnän kasvu sekä siihen liittyvät lisäinvestointitarpeet.</p><p>- Kunnat arvioivat ensi vuoden alusta voimaantulevan pieni- ja keskituloisten perheiden maksualennuksen erittäin suureksi. Monilla kunnilla uudistus vähentäisi varhaiskasvatuksen maksutuloja jopa 30–40 prosenttia. Yhteensä kunnat arvioivat maksumenetyksen suuruudeksi 100 miljoonaa euroa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen.</p><p>Toisaalta lasten päivähoidon subjektiivisen oikeuden rajaaminen ja henkilöstömitoituksen väljentäminen eivät ole aiheuttaneet hallituksen vaikutusarvioiden mukaisia säästöjä kuntien kustannuksiin. Varhaiskasvatuksen kustannussäästötavoitteista on toteutunut vain noin neljäsosa, selviää kyselyn tuloksista.</p><h3>Erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon uudistuksen taloustavoitteet saavuttamatta</h3><p>Terveydenhuoltolain säädöksiä erikoissairaanhoidon kehittämisestä on tarkistettu vuodenvaihteessa voimaan tulleella lainmuutoksella.<br>- Kyselyyn vastanneista yhdestätoista sairaanhoitopiiristä vain kolme arvioi, että uudistuksilla saadaan aikaan säästöjä. Tästä voidaan päätellä, että hallituksen asettamat erikoissairaanhoidon säästötavoitteet ovat vaikeasti tavoitettavissa annetulla aikataululla, toteaa Minna Punakallio. </p><p>Raskaampien palvelumuotojen kustannuksia on pyritty alentamaan parantamalla omais- ja perhehoitajien etuja.<br>- Kyselyyn vastanneiden mukaan omais- ja perhehoitoa kehittämällä on kuitenkin saatu aikaan vain 30 miljoonan euron säästöt. Maan hallituksen alkuperäisestä 135 miljoonan euron säästötavoitteesta jäädään siis kauas, toteaa<strong> Mikko Mehtonen</strong>.</p><p>- Sote-asiakasmaksujen korottaminen on puolestaan edennyt hyvin. Korotusten avulla on onnistuttu keräämään vuoden 2018 tasossa noin 105 miljoonaa euroa lisätuloja kunnille. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin hallituksen tavoittelema 150 miljoonaa euroa.</p><h3>Kuntien omat sopeutustoimet tuoneet merkittäviä säästöjä</h3><p>Kuntatalouden tilanne ei ole niin huolestuttava kuin sopeutustoimien luvut antavat näyttää, sillä kunnat ovat tehneet omia toimenpidepäätöksiä joilla on saatu aikaiseksi säästöjä.</p><p>- Kunnat ovat toteuttaneet paljon toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi maan hallituksen asettamien säästötoimien lisäksi. Esimerkiksi tilojen käytön ja palveluverkon tehostaminen sekä sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen ovat vaikuttaneet myönteisesti kuntatalouden kehitykseen, sanoo Minna Punakallio.</p><p>- Näiden lisätoimien avulla kunnat ovat ainoana julkishallinnon sektorina saavuttamassa hallituksen sille asettaman tasapainotavoitteen, huomauttaa Punakallio.</p><p>- Koska kysely käsittelee vuoden 2018 arvioitua tilannetta, mutta sopeutustoimia tehdään myös sen jälkeen, ehtii koko hallituskauden loppuun mennessä vielä tapahtua paljon.<br>&#160;<br></p><p>&#160;</p>21.6.2017 10:24:44Ajankohtaista21.6.2017 10:24:4473http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Sote- ja maku-uudistus ulottuu myös sopimusjärjestelmään4953<p>Tampereen työmarkkinaseminaarissa toukokuussa tutkija <strong>Juha Siltala</strong> totesi, että muutoksen vauhti on niin nopea, ettei sitä ehdi sulattaa. Tämä näkemys on minusta aivan oikea eikä se sisällä sitä, että muutosta vastustetaan, vaan sen, että sen sisäistäminen vaatii enemmän aikaa kuin nyt lainsäätäjä on tarjoamassa. Siltala myös näytti kalvon, jossa oli lueteltu mahdollisia uusia ammatteja&#58; seniorien kuntoutuskonsultti, avaruusmatkailu, geenimuunneltujen lajien viljelijä, pilvikaappauksen estäjä, virtuaalilakimies ja henkilöbrändääjä. Tässäkin ajatuksessa on realismia, sillä ammatit ja työt eivät lopu, ne vain muuttuvat ja syntyy uusia jopa nyt ihan päättömiltäkin tuntuvia. Muutoksia on tulossa myös kunnan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään.</p><p>Sote- ja maakuntauudistus merkitsee yli 200 000 kuntasektorilla työskentelevälle työnantajan vaihtumista kunnasta maakuntaan ja yhtiöihin. Nekin, joiden työnantaja ei vaihdu, kokevat työyhteisössään muutoksia, kun osa työtovereista lähtee muualle, omat työtehtävät muuttuvat ja koko työyhteisö on odottavassa tilassa. </p><p>Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Kunta- ja maakuntatyönantajat KT ovat aloittaneet keväällä neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi, sillä maakunta- ja sote-uudistuksen seurauksena maakuntasektori tulee uutena mukaan ja samalla kuntasektori kaventuu. Kuntien ja maakuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä tulee lisää, ja nämä voivat jatkossa valita työnantajajärjestökseen uuden KT&#58;n. Sillä tulee olemaan 1) kuntajaosto, johon kuuluvat kunnat ja kuntayhtymät, 2) maakuntajaosto, johon maakunnat ja niiden liikelaitokset kuuluvat sekä 3) yritysjaosto, johon kuuluvat kunnan, kuntayhtymän ja maakunnan osakeyhtiöt ja säätiöt. </p><p>Pääsopijajärjestöt ja KT ovat sopineet kuntasopimusten määräaikaisesta soveltamisesta, jonka mukaan myös maakuntien henkilöstöön sovelletaan kulloinkin voimassa olevia kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Myös kunnan, kuntayhtymän ja maakunnan osakeyhtiöön tai säätiöön sovelletaan kunnan työehtosopimuksia, jos henkilöstö on KT&#58;n jäsenyhteisöksi liittyneen yhteisön palveluksessa. Tällä ratkaisulla mahdollistetaan sopimusoikeudet ja sovellettavat työehdot väliajaksi eli ennen kuin on sovittu uudesta sopimus- ja neuvottelujärjestelmästä ja uusista sopimuksista. Tämä väliaikaisratkaisu on kuitenkin voimassa enintään 31.1.2019 saakka.</p><p>Pääsopijajärjestöt (kuten Jytyn ja JHL&#58;n muodostama pääsopijajärjestö, Tehyn, Superin ja Spal&#58;n muodostama KoHo sekä akavalainen JUKO) ja KT ovat myös antaneet yhteisen ohjeen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta maakuntien väliaikaishallinnossa. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2017, mutta aloitus voi siirtyä parikin kuukautta. Väliaikaishallinto tekee maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Väliaikaishallinnon yhteistoimintaelimessä henkilöstöä edustavat kunta-alan pääsopijajärjestöjen maakunnalliset edustajat siten, että jokaisesta pääsopijajärjestöstä valitaan kaksi edustajaa eli Kunta-alan unionista tulee edustaja Jytystä ja edustaja JHL&#58;stä.</p><p>Jytyn aluetoimistot huolehtivat alueensa osalta jytyläisen edustajan valitsemisesta ja tähän liittyvästä ohjeistuksesta. Henkilöstön edustajalle annetaan vapautus työstä, jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokouksiin. Kokouksista aiheutuvista kustannuksista vastaa henkilöstöedustajan työnantaja, mutta maakuntien kunnat voivat sopia kustannusten jakautumisesta toisinkin. Väliaikaisen yt-elimen toimikausi kestää 31.12.2018 saakka.</p><p>Lomien jälkeen maakunta- ja soteuudistuksen pyörteet alkavat taas pyöriä joka paikassa.</p><p><strong>Marja Lounasmaa</strong><br>Edunvalvontajohtaja<br></p>20.6.2017 21:00:00Ajankohtaista21.6.2017 9:33:1282http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n Antti Palola kesäkirjeessä: Syksyn työmarkkinakierroksen tuettava myönteistä talousnäkymää ja työllisyyttä4674<p>Kevät ja alkukesä olivat tänä vuonna poikkeuksellisen viileitä. Oikeastaan ainoa asia, joka kalenterin ohella on muistuttanut meitä kesästä, on ollut valon lisääntyminen.</p><p>Oma suosikkini vuodenajoista on ehdottomasti kevät, vaikka innokas hiihdon harrastaja olenkin. Mikään ei ole mukavampaa kuin huomata valon lisääntyvän, päivän pitenevän, luonnon heräävän ja muuttolintujen palaavan.</p><p>Parin päivän kuluttua on kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan ja päivä pisimmillään. Viikonloppuna koittaa juhannus, joten nyt nautitaan täysillä kesästä. Unohdetaan, että kohta päivä alkaa taas lyhetä ja yö pidentyä.</p><p>***</p><p>Alkukesän ehdoton poliittinen kohokohta osui viime viikkoon. Poliittinen näytelmä sisälsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita enemmän kuin tarpeeksi. Politiikan ”hevijuuseritkin” saivat nopeista käänteistä lähes yliannostuksen puhumattakaan kaltaisestani kohtuukäyttäjästä.<br>Viikko oli varmasti myös valtiotieteilijöille ja politiikan toimittajille koko vuoden kohokohta. En ihmettelisi, jos vuoden lehtikuvaksi valitaan pääministeri<strong> Juha Sipilä </strong>lentokoneen ohjaimissa kiidättämässä hallituksen eroilmoitusta presidentille tai sitten surullisen hahmon ritari, ulkoministeri <strong>Timo Soini </strong>istumassa yksin Kultarannan puiston penkillä - suremassa perustamansa puolueen kohtaloa tai sitten ihan vaan suunnittelemassa politiikan kesän Suurinta Pamausta.</p><p>***</p><p>Kesän jälkeen edessä on työmarkkinakierros. Keskusjärjestöt eivät enää istu pöydässä, jossa päätetään suomalaisen työn hinnasta. Keskitetyistä palkkaratkaisuista on luovuttu – ainakin toistaiseksi – ja edessä on normaali liittokierros.</p><p>Liitot sopivat työn hinnan omissa neuvotteluissaan. Keskusjärjestön rooli on tukea liittoja, löytää mahdollisia yhteisiä tavoitteita ja koordinoida liittojen neuvottelutoimintaa. </p><p>STTK&#58;n hallitus hyväksyi viime viikolla syksyn liittokierroksen yhteiset laatutavoitteet, joita edistämme toimialakohtaisissa neuvottelupöydissä. Tavoitteemme ovat&#58; sopimuskausien päättymisten yhtenäistäminen, henkilöstön edustajien aseman parantaminen sekä osaamisen, työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen kaikilla työpaikoilla.</p><p>Keskeisiin tavoitteisiimme kuuluu myös palkkatasa-arvon edistäminen. Tiedämme, että se on liittokierroksella haasteellista, mutta ei mahdotonta, jos tahtoa löytyy.</p><p>Tilanne ei ole liitoille uusi tai ihmeellinen. Liitot osaavat neuvotella, tuntevat vastuunsa ja tietävät, että jatkossakin palkat, verot ja maksut muodostavat kivijalan talouskasvulle, yritysten menestymiselle, yritysten kilpailukyvylle, palkansaajien ostovoimalle ja hyvinvointipalvelujen rahoitukselle.</p><p>Kilpailukykysopimusta neuvoteltaessa syntyi uusi työmarkkinakäsite&#58; Suomen malli. Rakas lapsi sai monta nimeä - milloin puhuttiin vientivetoisesta työmarkkinamallista, milloin kokonaan uudesta työmarkkinamallista. Oli nimi mikä tahansa, aina se on suomalainen tapa hoitaa asioita neuvottelemalla.</p><p>Uutta mallia valmisteltiin alkuvuoden aikana lähinnä vientiteollisuusliittojen toimesta. Mikä meni pieleen, kun mallia ei saatu työmarkkinaratkaisujen pohjaksi? Syy on yksinkertainen&#58; Valmistelutyö tehtiin liian suppeassa piirissä ilman toimialarajat ylittävää vuoropuhelua. Malliin sitoutuminen ja sen tunnustaminen jäi haaveeksi.</p><p>Syksyn neuvottelukierroksella Suomen malli toteutunee ratkaisuna, joka ottaa huomioon talouskasvun, työllisyyden, yritysten kilpailukyvyn, julkisen talouden ja palkansaajien ostovoiman. Kierroksella sovitaan varmasti palkankorotuksista, jotka ovat merkittävästi suurempia kuin viimeisten vuosien maltilliset korotukset - puhumattakaan kilpailukykysopimuksen pyöreästä nollasta.<br>Kannattaa silti muistaa, että nimelliskorotuksia tärkeämpää on palkansaajan ostovoiman kasvu. Ruokakori maksetaan euroilla, ei prosenteilla.</p><p>Työmarkkinapolitiikan ja hallituksen talouspolitiikan yhteensovittaminen on tärkeää. Aiemmin se tehtiin keskusjärjestöjen ja hallituksen välisillä ratkaisuilla, jotka olivat osa suurempia kokonaisratkaisuja. Tulevalla kierroksella jää nähtäväksi, missä vuoropuhelu nyt käydään ja kenen toimesta.</p><p>Hallitus haluaisi varmasti ennen alkusyksyn budjettiriihtä tietää palkkaratkaisujen tason ja työmarkkinajärjestöt puolestaan ennen palkkasopimusten tekoa hallituksen veroratkaisut.</p><p>On tärkeää, että työmarkkinakierros ei vaaranna myönteiseksi muuttunutta talousnäkymää ja parempaan suuntaan kehittynyttä työllisyyttä. Rajojemme ulkopuolella on aivan riittävästi meistä itsestämme riippumattomia uhkakuvia. Siksi on tärkeää, että hoidamme kuntoon asiat, jotka ovat omissa käsissämme.</p><p>Asiat eivät ole koskaan niin huonosti etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa.</p><p>***</p><p>Toivotan kaikille oikein hyvää, rentouttavaa ja toivottavasti myös aurinkoista kesää.<br> <br>Antti<br> <br>P.s. Katso myös video osoitteessa&#58; <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=oRNPGk7Bm80">https&#58;//www.youtube.com/watch?v=oRNPGk7Bm80</a></p>19.6.2017 10:42:45Ajankohtaista19.6.2017 10:42:46492http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Järjestöjen vastauksia kysymyksiin sote- ja maakuntauudistuksessa5302<p>Pääsopijärjestöt ovat käsitelleet useimmin esitettyjä kysymyksiä sote- ja maakuntauudistuksesta. Kysymyksiin on vastattu pelkistetysti. Lainsäädäntötyön edetessä tilanne saattaa myös muuttua vastausten osalta. Vastaukset perustuvat kesäkuun 2017 tilanteeseen. <br></p><h3>Mitä työehtosopimusta sovelletaan maakuntiin?</h3><p>Maakunnissa tai niiden yrityksissä ei vielä ole työ- ja virkaehtosopimuksia, vaan KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelevat parhaillaan sopimusten soveltamisaloista, sopimuskohtaisista sopimusosapuolista ja myöhemmin myös tarkemmista sisällöistä. </p><p>Siihen henkilöstöön, joka aloittaa maakunnan palveluksessa väliaikaishallinnon aikana esim. syksyllä 2017 (esim. projektihenkilökunta palkataan väliaikaishallinnon palvelukseen enintään 31.12.2018 saakka) sovelletaan väliaikaisesti kunta-alan nykyisiä työ- ja virkaehtosopimuksia. </p><p>Sote-pilotteihin osallistuviin kuntien ja kuntayhtymien osakeyhtiöihin voidaan soveltaa tämänhetkisiä kunta-alan työehtosopimuksia (esim. KVTES). Tämä edellyttää sitä, että työnantaja liittyy KT&#58;n jäseneksi. </p><h3>Voidaanko maakuntaan tehdä paikallisia sopimuksia heti kun maakunta aloittaa?</h3><p>Paikallisten sopimusten tekeminen perustuu oikeutukseen työ- ja virkaehtosopimuksessa. Valtakunnallinen neuvotteluprosessi maakuntiin ja toisaalta niiden yrityksiin sovellettavista työ- ja virkaehtosopimuksista on käynnissä. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole olemassa maakuntasektoria koskevaa pääsopimusta tai kollektiivisopimuksia joista voisi poiketa. Näin ollen paikallisilla neuvotteluosapuolilla ei vielä ole paikallisen sopimisen valtuuksia vuotta 2019 koskien eikä sopimuksia voida solmia, koska osapuolet eivät voi tietää edes mistä määräyksistä he sopisivat toisin. </p><h3>Siirtyvätkö luottamusmiestehtävät maakuntaan?</h3><p>Voimaanpanolain 14 §&#58;n perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä työskentelevä luottamusmies siirtyy maakunnan palvelukseen. Työstä kokonaan vapautettu pääluottamusmies siirtyy samoin, jos hänelle merkitty työskentely-yksikkö on siirtyvien toimintojen piirissä. </p><p>Maakuntiin neuvotellaan oma luottamusmiesjärjestelmä osana työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluprosessia. Se tarkoittaa sitä, että emme vielä tässä vaiheessa tiedä mikä luottamusmiesten jakautuminen, määrä ja ajankäyttö tulee olemaan. On todennäköistä, että tarvitsemme jonkun siirtymäajan. Järjestöt tulevat myös järjestämään luottamusmiesvaalit myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina. </p><h3>Voiko kuntapuolen luottamusmies neuvotella maakuntien henkilöstön asioista?</h3><p>Vuonna 2019 maakunnassa ja yrityksissä on omat työ- ja virkaehtosopimukset. Siksi on tarkoituksenmukaista, että kun neuvotellaan esimerkiksi maakunnan palkkausjärjestelmästä tai maakuntaan sovellettavasta paikallisesta sopimusta, maakunnan henkilöstöä edustaa sinne valitut luottamusmiehet. Ks. kuitenkin yllä sanottu luottamusmiehistä ja siirtymäajasta.</p><h3>Mitkä asiat käsitellään yt-menettelyssä ja missä?</h3><p>Sote- ja maakuntauudistuksessa on monenlaista yhteistoimintamenettelyä. Jokainen henkilöstöä luovuttava työnantaja käy yhteistoimintamenettelyt henkilöstön siirtoon liittyen. Ne on syytä aloittaa ajoissa ja saada päätökseen syyskuussa 2018. Myös kuntaorganisaatioiden tehtävien ja toimintaympäristön muuttuminen voi aiheuttaa tarpeen käydä yhteistoimintamenettelyt kunnissa.</p><h3>Mikä on väliaikaishallinnon yt-elin?</h3><p>Maakunta perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen heti kun toiminta alkaa. Yt-elimessä käsitellään toisaalta sekä tarvittavat maakunnan jo palveluksessa olevan henkilöstön yt-käsittelyä vaativat asiat, että siirtyvän henkilöstön siirtoon liittyvät kokonaisuudet. Koska maakunnilla ei vielä ole luottamusmiehiä, henkilöstöä tässä elimessä vuoden 2018 loppuun asti edustaa pääsopijajärjestöjen erikseen maakuntakohtaisesti ilmoittamat luottamusmiehet. Pardialla ei ole pääsopijajärjestön asemaa eikä sitä kautta paikkaa virallisessa yt-elimessä. </p><p>Henkilöstö voi olla mukana myös muissa valmisteluryhmissä esim. henkilöstöforumeissa ja vastaavissa.</p><h3>Mikä kuntasektorin työsuojeluvaltuutettujen asema on?</h3><p>Kuntasektorin työsuojeluvaltuutettujen kausi on 2018-2021. Syksyn 2017 vaaleissa työsuojeluvaltuutetut valitaan nykyisiin organisaatioihin. Mm. sote-sektorilla työskentelevät työsuojeluvaltuutetut siirtyvät maakunnan palvelukseen. Työsuojeluvaltuutettu jatkaa työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, kunnes uusi organisaatio on järjestänyt työsuojelun yhteistoiminnan lain ja sovellettavien sopimusten mukaisesti. Myös kunnissa järjestetään tarvittaessa täydennysvaalit. </p><p>&#160;</p><p>&#160;</p>15.6.2017 21:00:00Ajankohtaista19.6.2017 10:57:11892http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Yrittäjät:Sote-yrityskauppoja valvottava, jotta kilpailu toimii 5298<p>​Suomen Yrittäjäjien mielestä sote-uudistuksen onnistuminen ja todellisen kilpailun säilyminen edellyttävät sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelualojen yrityskauppoihin säädetään oma yrityskauppavalvonta.</p><p>Hallituksen esitys uudesta sote-alan yrityskauppavalvonnasta annettiin tänään. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus mullistaa sote-palveluiden markkinat. Alalta kuuluu yrityskauppauutisia jatkuvasti. Kun kilpailijoita ostetaan, markkina keskittyy.</p><p>Hallitus esittää uutta yrityskauppavalvontaa, jonka tavoitteena on varmistaa markkinoiden toimivuus ja asiakkaiden valinnanvapauden toteutuminen rajoittamalla sosiaali- ja terveyssektorin keskittymistä.</p><p>- Sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat vain, jos pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät markkinoille esteittä. Olemme vaatineet tehokasta puuttumisoikeutta estämään markkinoiden peruuttamaton keskittyminen. Nyt tämä tavoite etenee, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä sanoo.</p><p>Ilmoitusvelvoite laajahko, mutta yrityskauppoja rajoitettaisiin vain, jos kilpailu estyy olennaisesti <br>Valvonta toteutettaisiin niin, että pienimpiä lukuun ottamatta kaikki sote-alan yrityskaupat pitää ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Kun kauppa on ilmoitettu, KKV&#58;llä on 45 vuorokautta aikaa ilmoittaa, asettaako se ehtoja yrityskaupalle.</p><p>Yrityskauppavalvonta koskisi myös julkisesti omistettujen sote-toimintojen yritysjärjestelyjä.</p><p>- Jos palvelutuottajien markkina keskittyy julkiseksi tai yksityiseksi monopoliksi tai niiden yhdistelmäksi, tavoiteltua kustannusten kasvun taittamista on mahdoton saavuttaa. Silloin menetetään kilpailun lisääntymisestä syntyvät parempi tehokkuus ja laatu, Grekin muistuttaa.</p>15.6.2017 11:30:07Ajankohtaista15.6.2017 11:30:0777http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Tutkimus: Naisten koulutustason nousu ei automaattisesti pienennä palkkaeroja5297<p>Ammattirakenteen muutos on selvästi pienentänyt naisten ja miesten välisiä palkkaeroja erityisesti valtiolla. Kunta-alalla vaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön uuden tutkimuksen mukaan ammatit jakautuvat kuitenkin edelleen voimakkaasti naisten ja miesten ammatteihin sekä kunnissa että valtiolla. </p><p>Tutkimuksessa määritettiin yhteensä 20 naisten ja miesten sukupuolten palkkaeron kannalta keskeisintä ammattia kunnissa ja valtiolla.</p><p>Kuntasektorilla muutokset palkkaeroissa jäivät pieniksi. Vuosina 1995–2013 ero tuntipalkassa pysyi ennallaan, samalla kun ero kuukausipalkassa pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä. Naisten säännöllisen kuukausityöajan nousu pienensi eroa kuukausipalkassa 1,5 prosenttiyksikköä.</p><p>Lue lisää&#58;<br><a href="http&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/naisten-koulutustason-nousu-ei-automaattisesti-pienenna-palkkaeroja">http&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/naisten-koulutustason-nousu-ei-automaattisesti-pienenna-palkkaeroja</a> </p><p>&#160;</p>15.6.2017 8:35:09Ajankohtaista15.6.2017 8:35:0956http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx