​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet​

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Tekojen viikot ovat täällä taas - osallistu ja voita! 5232<p>Tule mukaan levittämään kuntatyön hyviä käytäntöjä ja kehittämistyötä <a href="http&#58;//www.kunteko.fi/tekojen-tori/" target="_blank">Tekojen Torilla</a>! Tekojen Tori on areena, jossa voit oppia muilta, jakaa uusia ideoita ja kehittämistekoja sekä verkostoitua. Torilla on lähes 170 kehittämistekoa eri puolelta Suomea, ja lisää kerätään. Kun kerrot, miten sinun työpaikallasi on uudistettu työtä, osallistut kilpailuun. </p><h3>Parhaat teot palkitaan</h3><p>Kunteko-ohjelmassa vietetään toista kertaa tekojen viikkoja 20.-31.3.2017. Tänä aikana Tekojen Torille ilmoitetut uudet kehittämisteot osallistuvat kilpailuun, jossa palkintoina on työyhteisön kehittämispelejä, valtakunnallista näkyvyyttä sekä tuotelahjoja. Palkinnot myönnetään teoille, joissa on selkeästi kuvattu, miten uudistuksilla saadaan aikaan parempia tuloksia ja työelämän laatua. Tärkeää myös on, että kehittämiseen on osallistunut johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä. </p><h3>Hyödy muiden kehittämistyöstä ja saa oman työsi tulokset näkyviin</h3><p>Tekojen Torilla voit nostaa oman kuntasi tai työyhteisösi kehittämistyön esille ja kasvattaa hyvää mainetta työ- ja asuinpaikkana. Tällä hetkellä Tekojen Torilla eniten tekoja on ilmoitettu Hämeenkyröstä, Hollolasta, Järvenpäästä, Vantaalta ja Helsingistä. &#160;Toimialoista kärkeä pitävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus- ja kasvatusala. </p><p>Tekojen Tori voi toimia oman organisaationne hyvien käytäntöjen tietopankkina. Torilla on mahdollista vinkata muiden hyvistä teoista sekä lukea TOP10 kiinnostavia ratkaisuja ja keskustella. Lisäksi kehittämiskumppaneiden ja vertaistuen hakeminen onnistuu Torilla. </p><h3>Osallistuminen on helppoa - haasta mukaan esimiehesi, kollegasi ja naapurikuntasi</h3><p>Osallistu parhaiden tekojen kilpailuun täyttämällä KERRO KEHITTÄMISTEKO -lomake osoitteessa <a href="http&#58;//www.kunteko.fi/tekojen-tori">www.kunteko.fi/tekojen-tori</a> . Katso samalla, kuinka monta tekoa sinun organisaatiostasi tai kunnastasi jo on. Levitä tietoa tekojen viikosta ja haasta esimiehesi, kollegasi, naapuriyksikkösi tai naapurikuntasi kertomaan hyvästä kuntatyöstä. </p><p>Tekojen viikkoja voit seurata Kuntekon Facebook- ja Twitter-kanavissa&#58;</p><p><a href="https&#58;//twitter.com/kunteko2020" target="_blank">www.facebook.com/kunteko2020</a></p><p><a href="https&#58;//twitter.com/kunteko2020" target="_blank">https&#58;//twitter.com/kunteko2020</a> </p><h3>Teot ratkaisevat! </h3><p>Lisätietoa&#58;</p><p>Projektipäällikkö Anniina Tuomi, puh. +358 40&#160;562 6397<br> Ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu, +358 50 572 4620<br> Projektiassistentti, Taina Tervonen, puh. +358 50 521 2448<br> kunteko[a]kt.fi</p><p><a href="http&#58;//www.kunteko.fi/tekojen-tori" target="_blank">www.kunteko.fi/tekojen-tori</a></p><p><em>Tekojen Toria hallinnoi KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen KunTeko 2020 - kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, jonka päärahoittaja on Hämeen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.</em></p><p><br></p><p><br></p>19.3.2017 22:00:00Ajankohtaista20.3.2017 7:47:0742http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tekojenviikot.jpg" width="261" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Suomalainen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on hapettomassa tilassa5203 <p>Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan ”avaus” suomalaisten palkkojen liian korkeasta tasosta viestii siitä, miten kauas elinkeinoelämän johdossa on etäännytty suomalaisesta työmarkkinatodellisuudesta ja palkansaajien arjesta. STTK&#58;n tiistai-iltana kokoontunut hallitus arvioikin, että syksyn liittokierros muodostuu hyvin vaikeaksi.</p><p>Puheenjohtaja Antti Palola toteaa, että joskus olisi viisaampaa vaieta kuin sanoa, mitä ajattelee.<br> - Lähes kymmenen vuoden ajan suomalaiset palkansaajat ovat tinkineet Suomen kilpailukyvyn pelastamiseksi. Se on merkinnyt ostovoiman alentamista, maksujen siirtoa työnantajilta palkansaajille, lomarahaleikkauksia ja eläkeiän nostoa. Viimeisin puristus on kilpailukykysopimus. Yhteiset sopimukset ovat todistettavasti myös vahvistaneet kilpailukykyämme, mutta EK&#58;n puheenjohtajalta se on jäänyt huomaamatta.</p><p>EK&#58;n puheenjohtajan viesti on paitsi virheellinen, myös äärettömän huonosti ajoitettu. STTK&#58;n hallitus arvioi, että suomalainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä onkin tämän jälkeen melko hapettomassa tilassa.<br> - Kyräily vahvistuu eikä se tiedä hyvää edessä olevalle työmarkkinakierrokselle. Myöskään paikallinen sopiminen ei tällä pelillä edisty toivotulla tavalla. Voi lisäksi kysyä, onko lisääntyvä vastakkainasettelu satavuotiaan Suomen tulevaisuudelle hyväksi, Palola tiivistää</p><p>Hän painottaa, että sopiminen ei ole sanelua.<br> - Koskaan eivät asiat ole niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa Tunnelmat palkansaajapuolella ovat tällä hetkellä sellaiset, että maltillisimmatkin saattavat hermostua.</p><h3>Keskusjärjestösopimukset eivät saa hiertää neuvotteluja</h3><p>STTK&#58;n hallitus edellyttää, että ennen seuraavan neuvottelukierroksen alkua EK&#58;n irtisanomien keskusjärjestösopimuksien määräykset ja kirjaukset on neuvoteltava sopimuksiin, joissa niitä ei ole.<br> - Seuraavaan kierrokseen on aikaa ja tämä asia on hyvä hoitaa alta pois, jotta se ei hierrä varsinaisissa sopimusneuvotteluissa. Määräykset ja kirjaukset koskevat lähinnä henkilöstön edustajien koulutus- ja osallistumismahdollisuuksia, yt-menettelyn mukaista henkilöstön vähentämisjärjestystä irtisanomistilanteissa sekä ay-jäsenmaksujen perintää, hallitus toteaa.</p><p>EK on todennut, että kyse on lähinnä ”teknisluonteisesta toimenpiteestä”.<br> - Jos näin on, neuvottelut ovat muodollisuus ja ne voidaan käynnistää saman tien, STTK&#58;n hallitus painottaa.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</p><p> <em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p><br></p>14.3.2017 22:00:00Ajankohtaista15.3.2017 8:39:3895http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
"Yhtiöittämisvelvoite sosiaalisiin lähtökohtiin perustuvissa palveluissa ei ole tarkoituksenmukainen"5201<p>​Maakuntauudistuksen myötä työllisyyspalvelut tuotetaan jatkossa markkinoilla, mikä avaa kilpailun yksityisille palveluntuottajille. Suuri osa tukea työllistymiseen tarvitsevien työllisyyspalveluista tuotetaan tällä hetkellä kuntien ylläpitämissä työpajoissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä on huolissaan näiden palveluntuottajien edellytyksistä kilpailla markkinaehtoisesti toimivilla palvelumarkkinoilla. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä järjestää yhteistyössä Kuntaliiton ja SOSTE&#58;n kanssa keskiviikkona 15.3. klo 11.30−13.30 Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin Helsingissä eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa.</p><p>Yhtiöittämisvelvoite sosiaalisiin lähtökohtiin perustuvissa palveluissa ei ole tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi kuntien nuorisotoimen yhteyteen sijoittuva nuorten työpajatoiminta tulisi jatkossa yhtiöittää, jotta siellä voitaisi tuottaa maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja. Vaikka yhtiöittämisvelvoite ei koskisi järjestöjä ja säätiöitä, onko niillä aidosti mahdollisuutta kilpailla avoimilla markkinoilla?</p><p>Maakuntauudistuksessa nykyiset TE-palvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi maakuntiin. Keskustelu maakuntauudistuksen ympärillä on keskittynyt sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka samaan aikaan valmistellaan myös työllisyyspalvelujen siirtoa maakuntiin. Laki julkisista kasvupalveluista on lähtenyt lausuntokierrokselle maaliskuun alussa. Valmistelussa on yhä useita avoimia kysymyksiä. Huolestuttavaa on, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut tulevaisuudessa sekä kyseisen ryhmän kannalta olennainen työllisyys- ja sosiaalipalvelujen integraatio ovat ratkaisematta.</p><h3>Yhdenvertaisuutta palvelun saamiseen</h3><p>Välityömarkkinatoimijat peräänkuuluttavat yhdenvertaisuutta palvelun saannissa. Maakuntauudistuksen myötä valtion ohjausta ja viranomaistehtäviä karsitaan. Miten asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä palvelun taso ja laatu voidaan varmistaa niin, ettei se vaihtele maakunnasta toiseen ja maakunnan sisällä? Miten varmistetaan kasvokkainen palvelu niille, joilla ei ole valmiuksia käyttää verkkopalveluja?</p><p>Vaikeasti työllistyvät ja esimerkiksi vastavalmistuneet nuoret tarvitsevat työllistymiseensä kokonaisvaltaista tukea, jota välityömarkkinat voivat tarjota pitkäjänteisellä, yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyllä valmennuksellaan. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä huomauttaa, että tämän kohderyhmän palveluja on ajettu viime vuosien aikana rajusti alas leikkaamalla työllisyysmäärärahoja.</p><p>Palkkatukea on suunnattu lähes yksinomaan yrityksiin, ja järjestöjen 100-prosenttiseen palkkatukeen on asetettu valtion budjetissa katto. Maakuntauudistuksessa tulee huolehtia siitä, että järjestöjen ja työpajojen mahdollisuudet saada palkkatukea ovat yhdenvertaiset muiden toimijoiden kanssa.</p><p>Uudistusten puutteellisesta valmistelusta vaikeasti työllistyvien palvelujen osalta kielii se, että lausunnoille lähteneeseen kasvupalvelulakiluonnokseen ei ole pyydetty lausuntoa palveluiden käyttäjiltä eikä välityömarkkinoilla toimivilta tahoilta. Uudistusta valmistelevat ovat myöntäneet tämän ryhmän palvelujen odottavan vielä ratkaisua, joten on tärkeää varmistaa, että ryhmä tulee huomioiduksi valmistelussa.</p><h3>Varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys kasvussa</h3><p>Vaikeasti työllistyviin luettavia pitkäaikaistyöttömiä ja osa-työkykyisiä on arviolta pitkälle yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja esimerkiksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys vuonna 2016 oli 20 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.</p><p>Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän, Kuntaliiton ja SOSTE&#58;n yhteisessä keskiviikon 15.3.&#160;Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarissa&#160; pohditaan maakuntauudistuksen vaikutuksia tukea työllistymiseen tarvitsevien palveluihin. Tilaisuutta on mahdollista seurata verkossa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Facebook-sivulla sekä suorana että tilaisuuden jälkeen.</p><p>Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmään kuuluvat Valtakunnallinen työpajayhdistys, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, Vates-säätiö, SPR Kontti-toiminta, Mielenterveyden keskusliitto MTKL, Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ja Sininauhaliitto.</p>14.3.2017 22:00:00Ajankohtaista15.3.2017 8:38:1772http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty vastustaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän irtisanomissuunnitelmia 5200 <p>Jyty pitää Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän irtisanomisuutisia järkyttävinä ja vastustaa irtisanomisia hallinto- ja tukitoiminnoista.</p><p>‒ Pidän irtisanomissuunnitelmia hyvin yllättävinä. Ihmettelen syvästi, onko todella mietitty muita vaihtoehtoja henkilöstön vähennyksille, Jytyn edunvalvontajohtaja <strong>Marja Lounasmaa</strong> kysyy.</p><p>Jyty kunta-alan ammattiliittona seuraa hyvin tarkasti, pitääkö tiedot irtisanomistarpeesta paikkansa ja oikeuttavatko ne henkilöstövähennyksiin.</p><p>‒ Käykö tässä yhtä surullisesti kuin kävi toimeentulotuen siirrossa Kelalle, jossa henkilöstötarpeen arviointi epäonnistui pahasti. Toivomme hartaasti, ettei Lahdessa tehdä samankaltaisia virheitä, Lounasmaa jatkaa.</p><p>Vähennystarvetta arvioidessa tulee selvittää eläkkeelle lähiaikoina jäävien määrä. Vähentäminen tulee aloittaa myös määräaikaisesta ja tilapäisestä henkilöstöstä.</p><p>‒ Jyty odottaa nyt, kuinka Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yt-neuvotteluissa tulee käymään ja päättää sitten, kuinka reagoidaan. Tarvittaessa työttömyyskassan tulee informoida irtisanottavia, Lounasmaa sanoo.</p><p>Jyty vaikuttaa yt-neuvotteluihin erityisesti paikallisten toimijoiden, kuten luottamusmiesten ja paikallisyhdistysten kautta. Jyty järjesti tiistaina myös jäsentilaisuuden samalle jäsenistölle, jota yt-neuvottelut koskevat.</p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 0405945872</p><p> <em>* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.<br></em></p><p><br></p><p><br><em></em></p>13.3.2017 22:00:00Tiedote15.3.2017 8:37:55682http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn luottamusmiespäivät: Jäsenistö tarvitsee luottamusmiehiä erityisesti muutostilanteessa4616<p><strong><em>Jytyn luottamusmiespäiville Jyväskylään 11.-12.3. kokoontui noin 130 jytyläistä luottamusmiestä keskustelemaan ay-toiminnan ja luottamusmiehen työn tulevaisuudesta. Joukossa oli jo pitkän uran luottamusmiehenä toimineita, mutta myös uusia vasta valittuja. </em></strong></p><p>Luottamusmiespäivien avauspuheen piti Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong>, joka tähdensi luottamusmiehen keskeistä roolia jäsenien edunvalvojana. Pihlajamäen mukaan nykyisessä muutostilanteessa Jytyn jäsenistö tarvitsee liittoa ja sen luottamusmiehiä entistä enemmän. Jytyn tulee kunta-alan vanhimpana ammattiliittona pystyä uudistumaan ja vastaamaan muuttuvaan työnantajarakenteeseen. </p><p>STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> puhui ay-toiminnan merkityksestä sekä kuinka ammattiliittojen pitää reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ay-liikkeen täytyy kyetä vastaamaan monien nuorten esittämiin kysymyksiin ammattiliittojen tarpeellisuudesta. Esimerkkinä nuorten kohtaamista ongelmista Palola nosti esille nollatuntisopimukset. Palola kiinnitti huomiota myös kasvaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten väestön vanhenemiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Ammattiliittojen rakenteita tulisi myös kyetä uudistamaan. </p><p>Päivien alustusten jälkeen luottamusmiehet kokoontuivat tekemään ryhmätöitä, joiden teemoina olivat liitto- ja paikallistason neuvottelut, työelämän teknologinen muutos sekä tulevaisuuden ammattiyhdistysliike. Lopuksi pohdittiin luottamusmiestyön hyviä käytäntöjä. Viikonlopun keskustelun tuloksena laadittiin jytyläisen luottamusmiehen muistilista ja huoneentaulu.</p><p>Jyväskylän kaupunginjohtaja <strong>Timo Koivisto</strong> nosti puheenvuorossaan esille, kuinka kuntalaisia palvellaan tulevaisuudessa. Koiviston mukaan kaupungistuminen merkitys kasvaa ja kaupunkien väkiluku tulee lisääntymään vielä pitkään. Sote-uudistuksen myötä kuntien tulee jatkossa keskittyä kunnan elinvoiman luomiseen. Rahallisesti kunnan tehtävinä korostuvat perusopetus, päivähoito ja liikenneväylät. </p><p>Viestintäkouluttaja <strong>Minna Haapsaari</strong> syventyi luottamusmiehen vuorovaikutustaitoihin työelämän erilaisissa tilanteissa. Vuorovaikutus työyhteisössä on jatkuvaa ja aina on mahdollisuus kehittää itseään. Jytyläisiä askarrutti erityisesti luottamusmiesten viestinnälliset ongelmatilanteet työyhteisöissä.</p><p><strong>Lue lisää seuraavasta Jyty-lehdestä (23.3.), jossa julkaistaan&#160;mm. jytyläisen luottamusmiehen muistilista sekä kolmen luottamusmiehen haastattelu.</strong><br></p><p><br></p>12.3.2017 22:00:00Ajankohtaista13.3.2017 12:54:51765http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jytyn_luottamusmiespaivat.jpg" width="394" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kuntaliitto: Kuntatalouden kestävyydestä pidettävä muutoksessa kiinni3600<p>Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä ja vastaamaan vaatimuksiin mittavista investointitarpeista ja työllisyyden sekä kasvun edistämisestä, katsoo Kuntaliiton hallitus lausunnossaan, johon on koottu kuntakentän näkökulmia maan hallituksen tulevaan kehysriiheen.</p><p>Kuntasektori on saavuttamassa hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen, mutta kuntatalouden kestävyydestä on pidettävä jatkuvasti huolta. Vuoden 2017 talousarviossa kilpailukykysopimukseen liittyvät valtionosuusvähennykset olivat 372 milj. euroa. Ne pohjautuivat julkisen sektorin lomarahaleikkauksen täysimääräiseen säästöarvioon ja vuosityöajanpidennyksen laskennalliseen säästöön. Koska vuosityöajan pidennys ei ole tuomassa säästöjä oletetulla tavalla, ei myöskään suunniteltua valtionosuuksien lisäleikkausta tule toteuttaa.</p><p>Lisätehtävistä on tässä vaiheessa pidättäydyttävä ja mahdolliset valtion toimista seuraavat veroperustemuutokset tai maksualennukset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Esimerkiksi neljän tunnin maksuton varhaiskasvatus lisäisi henkilöstömenoja ja muita käyttökustannuksia kunnissa 330 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi päälle tulevat kasvaneen lapsimäärän edellyttämät noin miljardin euron investointikustannukset. Ilman kompensoivia toimia kuntien rahoitusasema siis heikkenisi huomattavasti tavoitellulta uralta.</p><p>Kuntaliitto edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sekä sen edellyttämiin ICT- ja muihin investointeihin tulee varata kehyksessä riittävät voimavarat. Maakuntien valmistelukustannuksia ei voi jättää kuntien vastuulle.</p><h3>Kunnilla keinoja parantaa työllisyyttä ja vauhdittaa kasvua</h3><p>Korjausvelan kasvun hillitsemiseksi, työllistävien investointien liikkeelle saamiseksi sekä asumisen ja yhdyskuntien kehittämisen kannalta välttämättömän infrastruktuurin turvaamiseksi tulee käynnistää määräaikainen kuntien ja valtion korjausvelkaohjelma. Sen osana tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien jo olemassa olevan infrastruktuurin korjaamiseen.</p><p>Kuntaliito esittää alueellisten infrahankkeiden osalta selvitettäväksi rahoitusmallia, jossa kunnat ja valtio voisivat perustaa tiettyä investointia varten yhteisen infrayhtiön. Sen omistajaksi voisi tulevaisuudessa tulla myös maakunta. Kun yhtiö on kuntien määräysvallassa, sen vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen voisi hoitaa Kuntarahoitus Oyj.</p><p>Kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen osaamista ja resursseja ei voida korvata pelkästään markkinavetoisuutta kasvattamalla, vaan kuntien edellytyksiä kasvun ja työllisyyden luomiseksi on päinvastoin vahvistettava sekä käynnistyvillä alueellisilla työllisyyskokeiluilla että valmisteltavana olevalla kasvupalvelu-uudistuksella. Erityisen tärkeää tämä on pitkäaikaistyöttömyyden lievittämisessä. </p><p>Samalla on kehitettävä uusia malleja passiivituen käyttämiseksi työttömien aktivoinnissa. Myös avustavien työtehtävien ja matalan kynnyksen työpaikkojen lisääminen on keskeistä. Kunnilla on hyvät edellytykset vastata tähän. Näillä keinoilla voidaan tukea myös maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.</p><p>Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa on tuettava myöntämällä lisäpaikkoja reformin tavoitteita vastaaviin pilottikoulutuksiin. Ne tulisi suunnata esimerkiksi alueille, joissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.</p>12.3.2017 22:00:00Ajankohtaista13.3.2017 10:04:0129http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Sote-uudistuksen tukipalvelusiirtojen aikataulu lähes mahdoton5196<p>”Sote- ja maakuntauudistuksen keskiössä olevilla työpaikoilla vallitsee tällä hetkellä sekavan odottava tunnelma siitä, mitä tuleman pitää. Erittäin suuri kysymysmerkki on se, miten mm. kuntien omien tukipalveluiden kuten talous-, henkilöstö-, palkka- tai tietohallinnon työpaikoille käy uudistuksen yhteydessä, kun keskittäminen tuntuu olevan päivän sana”, korosti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki </strong>lauantaina Jyväskylässä.<br> <br>Liiton luottamusmiespäivillä puhunut Pihlajamäki muistuttaa, että sote-henkilöstö mukaan lukien organisaation tukipalveluja hoitavat eli sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevät siirtyvät näillä näkymin koko organisaationa maakuntaan tai maakunnan sote-yhtiöön. Muut kuntien tukipalveluhenkilöstöön kuuluvat, jotka eivät työskentele sairaaloissa tai terveyskeskuksissa ja joiden työtehtävistä vähintään puolet on ollut sote-sektorilla, siirtyvät maakuntaan tai palvelukeskukseen.<br> <br>Pihlajamäki vaatii, että sote-palvelujen organisointi ja tuottajavastuut suunnitellaan huolella, sillä uusi rakenne palvelukeskuksineen, liikelaitoksineen ja sote-yhtiöineen on erittäin sekava – eikä vähiten henkilöstön kannalta. ”Siksi onkin tärkeää, että henkilöstön asemaan liittyvät muutokset valmistellaan hyvää yhteistoimintalakia ja –menettelyä noudattaen. <br> <br>”Työnantajavaihdostilanteissa henkilöstöön on sovellettava liikkeenluovutus –periaatetta ja yt-neuvottelut käytävä ennen siirtoja hyvissä ajoin. Olennaista on, että maakuntiin perustetaan valmisteluelin 1.7.2017 alkaen, jonka tehtävänä on valmistella yhdessä kuntien kanssa vuoden 2019 alusta tapahtuvia muutoksia. Palkkaharmonisoinnista on myös sovittava työ- ja virkaehtosopimuksista neuvottelevien osapuolten kesken.”<br> <br>Pihlajamäki korostaa, että maakuntiin kunnista siirrettävien tukipalveluiden laajuus on sote- ja maakuntauudistuksessa sitä luokkaa, että suunniteltu aikataulu on enemmän kuin haastava. Voidaan sanoa jopa mahdoton. ”Jotta uuden markkinaehtoisen toimintatavan luomiselle turvataan edes minimiedellytykset, vaatii se ehdotettuja pidempiä siirtymäaikoja”, Pihlajamäki painottaa.<br> <br>”Mielestäni soten keskittämisidealla suomalaista yhteiskuntaa viedään suuntaan, joka meni jo. Pienissä kunnissa saadaan olla todella huolissaan työpaikojen säilymisestä ja kuntien elinvoimaisuudesta. Valinnanvapautta tukevien tavoitteidenkin kannalta palvelujen tulisi sijaita lähelle ihmistä ja myös tukipalvelutyöpaikat mahdollisimman laajalti kunnissa. Maakunnat päättävät työpaikkojen toimipisteistä ja siksi kuntien ja henkilöstön näkökulmasta on tärkeää, että niitä on useita.” <br> <br>Maakuntalain 125 §&#58;ssä on säädetty, että talous- ja palkkahallinnon palvelut tulee ostaa valtakunnallisesta tukipalveluyhtiöstä. Jytyn puheenjohtaja katsoo, että parempi vaihtoehto olisi kuitenkin, että muodostettaisiin maakunnan ja ao. alueen kuntien yhteisomisteinen talous- ja palkkahallinnon yhtiö, jolta alueen kunnat sekä maakunta sekä sen yhtiöt palvelut ostaisivat ns. in-house periaatteella.<br> <br>”Kuntien tai kuntayhtymien ja niiden omistuksessa olevien osakeyhtiöiden toimintaa ei tule kansallisilla toimilla missään nimessä rajoittaa yhtään enempää kuin mitä EU-lainsäädäntö edellyttää. Lakiluonnosta tulisi siis rukata niin, että myös maakunnalliset kuntien ja maakunnan yhteisomisteiset yhtiöt olisivat sallittuja. ”<br> <br>Jytyn puheenjohtaja edellyttää myös, että valtio osoittaa tukipalveluiden rakentamiseen riittävästi voimavaroja. Ilman rahallista tukea pelkät ICT-muutosvaiheen kustannukset voivat asiantuntijoiden arvioiden mukaan nousta pelkästään Uudenmaan alueella kymmeniin miljooniin euroihin. <br> <br><em>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756 </em><br><em> </em><br><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto. <br></em></p><p><br><em></em></p>10.3.2017 22:00:00Tiedote11.3.2017 9:46:041256http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kuntaliitto: Valinnanvapauden hallittu ja asteittainen laajentaminen kannatettavaa1956<p>​Kuntaliitto pitää sote-uudistusta tarpeellisena ja kannattaa valinnanvapauden hallittua laajentamista sekä etenemistä asteittain esimerkiksi maakunnallisina pilotteina ja kokeilujen kautta nykyisen palvelusetelilain puitteissa, käynnissä olevien kokeilujen tuloksia hyödyntäen, todetaan Kuntaliiton hallituksen 9.3.2017 hyväksymässä lausunnossa.</p><p>Valinnanvapauden toimeenpanolle on varattava riittävä siirtymäaika. Markkinoiden avautuminen suoran valinnan sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto yhtä aikaisesti 1.1.2019 muodostavat suuren riskin palvelujen jatkuvuudelle.</p><p>Kuntaliitto pitää perusteltuna valinnanvapausmallin käyttöönottoa asteittain ja samanaikaisesti koko maassa niin yksityisen kuin julkisomisteisen tuotannon osalta. Tämän hallituksi toteuttamiseksi valinnanvapaus ja sen edellyttämä tuotannon yhtiöittäminen tulisi toteuttaa perustasoon kuuluvissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja hammashoidon suoran valinnan palveluissa aikaisintaan 1.1.2021 alkaen ja laajennettuun perustasoon kuuluvissa palveluissa 1.1.2023. Siirtymäkauden aikana palvelusetelin käytön laajentamisella ja henkilökohtaisen budjetin pilotoinnilla voidaan hankkia kokemuksia valinnanvapauden lisäämisestä.</p><h3>Voimaantulon aikataulut käytännössä mahdottomia toteuttaa</h3><p>Lakiluonnoksessa esitetty valinnanvapauden siirtymisen aikataulu ei ole mahdollinen. Tarvittavien tietojärjestelmämuutosten hallittu toimeenpano edellyttää selkeää vastuunjakoa sekä riittävää aikaa. Laajojen tietojärjestelmämuutosten toimeenpano ja käyttöönotot edellyttävät aiempien kokemusten perusteella 3-5 vuoden siirtymäaikaa.</p><p>Jos laki tulisi voimaan esitetyssä muodossaan vuonna 2019, maakunnan täytyisi aloittaa merkittäviä valinnanvapauteen liittyviä valmistelutoimia jo vuonna 2018. Tällaisia olisivat mm. suoran valinnan palveluntuottajien ilmoittautumisten vastaanottaminen vähintään 6 kk ennen lain voimaantuloa, ja asiakkaille valinnanvapaudesta informointi 2 kk ennen lain voimaantuloa. Myös palveluntuottajien kanssa tehtävien sopimusten, tuottajien hyväksymiskriteerien ja hinnoitteluperusteiden olisi oltava valmiina vähintään puoli vuotta ennen lain voimaantuloa. Asiakasseteleihin ja henkilökohtaiseen budjettiin täytyisi tehdä kriteeristöjä, päätöksiä palveluista joissa asiakasseteli otettaisiin käyttöön, huolehtia maksatusjärjestelmistä jne. Aikataulu ei ole mahdollinen.</p><h3>Valinnanvapausmalli rajoittaa maakunnan oikeutta päättää palvelujen tuotantotavasta</h3><p>Kuntaliito katsoo, että maakunnan mahdollisuudet kantaa järjestämisvastuutaan, toteuttaa palvelujen integraatio ja pitää kustannukset kurissa ovat pieniä, kun perustason palvelut siirtyvät yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen. Malli rajoittaa maakunnan oikeutta päättää palvelujen tuotantotavasta ja ohjata palveluja kokonaisuutena. Erityisesti maksusetelipalvelujen ja asiakassetelipalvelujen tuottajien ohjaus on vaikeaa.</p><p>Valinnanvapausmallissa rajoitettaisiin voimakkaasti maakuntien päätösvaltaa säätämällä niille velvoite käyttää asiakasseteliä muissa kuin suoran valinnan palveluissa vähintään 15 % näiden palveluiden kokonaiskuluista. Kuntaliitto pitää kiinteää vähimmäistason määrittelyä perusteettomana ja maakuntien itsehallinnollisen aseman vastaisena.</p><p>Palvelun tuottajille maksettava kiinteä tarveperusteinen maksu on hyvä määräytymisperuste, mutta jos tarvekertoimet ovat puutteellisia, järjestelmä voi kannustaa tuottajaa ohjaamaan suuria kustannuksia tai niiden riskiä aiheuttavia asiakkaita maakunnan liikelaitoksen tai jonkun muun suoran valinnan palvelun tuottajan hoidettavaksi. Määräytymisperuste voi myös kannustaa kohdennettuun asiakasvalintaan. </p><p>Kuntaliitto katsoo, että myös kunnille on annettava mahdollisuus omistaa yhtiömuodossa sote-keskuksia tasavertaisesti muiden toimijoiden kanssa.</p><p>Kuntaliiton mielestä sote-ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslaki tulee käsitellä kokonaisuutena.</p>9.3.2017 11:55:55Ajankohtaista9.3.2017 11:55:5654http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Oletko kirjastojen puolella? - näytä se! 1938 <p>Kirjastoalan järjestöjen kuntavaalikampanja haastaa kuntavaaliehdokkaat ja äänestäjät osoittamaan tukensa kirjastolle. Tarjoamme kuntavaaliehdokkaiden käyttöön Kirjaston puolella -logon, jonka voi liittää omaan Facebook-profiilikuvaan. Nostamme esille kirjastojen puolella olevia ehdokkaita sosiaalisen median kanavissamme.</p><ul><li>Ole kirjaston puolella, sitoudu kampanjaan ja ota logo käyttöön osoitteessa&#58; <a href="http&#58;//suomenkirjastoseura.fi/kirjastonpuolella" target="_blank">http&#58;//suomenkirjastoseura.fi/kirjastonpuolella</a></li><li>Kysy lisätietoja osoitteesta&#58; <a href="mailto&#58;info@fla.fi">info@fla.fi</a></li><li>Kampanja näkyy Facebookissa&#58; <a href="http&#58;//www.facebook.com/kirjastoseura" target="_blank">www.facebook.com/kirjastoseura</a> ja Twitterissä&#58; #kirjastonpuolella</li></ul><p>&#160;</p>7.3.2017 22:00:00Ajankohtaista8.3.2017 9:27:2865http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kuntaliitto innostaa kuntapoliitikkoja tarttumaan tasa-arvon peruskirjaan682<p>​Kunnat ja maakunnat voivat edistää tasa-arvoa tekemällä päätöksiä, jotka lisäävät tasa-arvoa esimerkiksi julkisen liikenteen ratkaisuissa ja päiväkotien toiminnassa. Ne voivat myös huolehtia siitä, että keskustat ja puistot ovat yhtä turvallisia miehille ja naisille ympäri vuorokauden. </p><p>Julkisina työnantajina kunnat ja maakunnat voivat näyttää esimerkkiä tasa-arvon edistämisessä. Hankinnoilla voidaan edistää tasa-arvoa edellyttämällä, että tavaroiden ja palveluiden toimittajilla on oltava ajantasainen tasa-arvosuunnitelma. Tietoista tasa-arvon edistämistä on myös kieltäytyä tekemästä päätöksiä, jotka suoraan tai välillisesti heikentävät tasa-arvoa.</p><p>Kuntaliitto kannustaa kuntia ja maakuntia edistämään tasa-arvoa tarjoamalla Eurooppalaiseen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjasta tänään tiistaina julkaistun uuden pika-oppaan Tasa-arvo ajan tasalle avulla. Oppaan on kirjoittanut toimittaja <strong>Johanna Korhonen</strong>.</p><p>– Tasa-arvosta puhutaan usein periaatteellisella tasolla, mutta tasa-arvohan koostuu käytännön elämän asioista. Kun katsoo ympärilleen, voi tasa-arvon edistämiseksi tehdä hyvinkin paljon, sanoo Korhonen.</p><p>Tasa-arvo ajan tasalle -julkaisu on Kuntaliiton teko 100 tasa-arvotekoa -kampanjassa, joka on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa. Tasa-arvoteolla tarkoitetaan konkreettista toimenpidettä, joka lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa.</p><p>– Kuntien ja maakuntien on otettava tasa-arvon edistäminen tosissaan, jotta saamme varmistettua naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien tasa-arvokehityksen jatkossa. Eurooppalaisesta naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjasta on hyötyä politiikassa, strategian tasolla ja käytännön työssä, kuten esimerkiksi oman kunnan tasa-arvotavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutuksen seurannassa. Kuntaliitto suosittelee tasa-arvon peruskirjan soveltamista myös uusille maakunnille, sanoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja <strong>Sirpa Paatero</strong>.</p><p>- On hyvä tunnistaa tasa-arvoa estäviä rakenteita ja toimintatapoja, jotka usein perustuvat sukupuolirooleihin liittyviin ennakkokäsityksiin, stereotypioihin ja muuttaa niitä. Hyvänä esimerkkinä tästä on opetustoimi, toteaa Minerva Krohn, joka toimii Kuntaliiton edustajana Europan kuntajärjestöjen yhteistyöjärjestön, CEMR&#58;n tasa-arvokomiteassa.<br><br>Opas on saatavilla maksutta osoitteesta&#58; <a href="http&#58;//shop.kunnat.net/product_details.php?p=3320">http&#58;//shop.kunnat.net/product_details.php?p=3320</a>&#160;<br>Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja&#58; <a href="http&#58;//shop.kunnat.net/product_details.php?p=2988">http&#58;//shop.kunnat.net/product_details.php?p=2988</a></p>7.3.2017 11:30:51Ajankohtaista7.3.2017 11:30:5244http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Kannustinloukkuihin tasapainoinen työryhmäraportti jatkotyön pohjaksi210<p>STTK&#58;n mielestä <strong>Tuulia Hakola-Uusitalon</strong> johtaman virkamiestyöryhmän esitys on tasapainoinen ja harkittu kokonaisuus kannustinloukkujen purkamiseksi. Se, että työryhmä esittää jatkoselvittelyjä, on ongelman laaja-alaisuuden vuoksi ymmärrettävää. STTK kuitenkin korostaa, että kannustinloukkujen purkamisen ohella on etsittävä ratkaisuja myös työttömien osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn vahvistamiseen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. </p><p><p>- Työryhmän mietinnössä valaistaan osuvasti kannustinloukkujen purkamisen vaikeutta. Loukkuja purettaessa tulisi pystyä parantamaan julkisen talouden tasapainoa, alentamaan työllistymisveroasteita ja huolehtimaan tulonjaon tasaisuudesta. Näiden kolmen tavoitteen saavuttaminen samaan aikaan on erittäin vaikeaa. Viime kädessä on kysymys poliittisista valinnoista, STTK&#58;n pääekonomisti <strong>Ralf Sund</strong> muistuttaa.<br><br>Työryhmä toteaa analyysissään - aivan oikein – että työn vastaanottaminen on pääosin kannattavaa. Näyttääkin siltä, että kannustinloukkujen purkamisella ei ole keskeistä roolia työllisyysasteen nostotalkoissa.<br><br>STTK korostaa, että toimenpiteet tulisi kohdentaa ihmisryhmiin, joilla on keskimääräistä suurempia kannustinongelmia. Näitä ovat yksinhuoltajataloudet, ylivelkaantuneet ja työttömät. <br></p></p><p><p>- Järkevä valinta onkin rajata jatkotyön ulkopuolelle yleinen tuloveron alentaminen kannustimien lisäämiseksi. Se olisi sekä kallis että tehoton keino kannustinloukkujen purkamiseksi, Sund toteaa.<br><br>Keskeisiä jatkotyön kohteita ovat varhaiskasvatuksen maksut, asumistukijärjestelmän toimivuus sekä perhevapaajärjestelmän kehittäminen. <br></p></p><p><p>- Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen on suhteellisen kustannustehokas keino. Esimerkiksi päivähoidossa tuntiperusteisen laskutuksen kansalliset pelisäännöt voisivat helpottaa osa-aikatyön vastaanottamista. Työtulovähennykseen tehtävä lapsikorotus toimisi myös kannusteita purkavasti niissä ryhmissä, jossa kannustinongelma on vaikein. Myös työttömien ns. suojaosan nosto tukee työttömien työn vastaanottamisen kannusteita. Asiaa on kuitenkin tarkkaan harkittava, koska suojaosan nosto siirtää kannustinloukkua, Sund painottaa.<br><br>Alueellisen liikkuvuuden edistämisen näkökulmasta työryhmän jatkotyön aiheeksi esittämä kaavoituksen edistäminen valtionosuusjärjestelmän kautta vaikuttaa lupaavalta ajatukselta. Sen sijaan STTK ei kannata työttömyyseläkeputki-ehtojen heikentämistä. Aiemmin sovitun mukaisesti asiaa tarkastellaan kolmikantaisesti myöhemmin.<br><br>Lisätietoja&#58; STTK&#58;n pääekonomisti Ralf Sund, puh&#58; 050 563 4841<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p><br></p></p>2.3.2017 22:00:00Ajankohtaista3.3.2017 12:19:0171http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta5040<p>Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta.<br> <br>Lue lisää&#58;<br><a href="http&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-ja-maakuntauudistus-etenee-eduskuntaan">http&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-ja-maakuntauudistus-etenee-eduskuntaan</a></p>2.3.2017 13:40:00Ajankohtaista2.3.2017 13:40:0062http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Päättäjäkyselyn tulos: Kunnan päätöksentekokulttuuri sekä sote- ja maakuntauudistus vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi5037<p>​Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi, ilmenee käynnissä olevan päättäjäkyselyn alustavista tuloksista. Sen sijaan ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.</p><p>Lue lisää tutkimuksesta (pdf)&#58; <a href="https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00380/5d42f6ff-2e49-43a0-b781-37f38f5f2bbd.pdf">https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00380/5d42f6ff-2e49-43a0-b781-37f38f5f2bbd.pdf</a></p><p>Alustavien tietojen mukaan tulevissa kuntavaaleissa varsinkin neljän suurimman puolueen ehdokasmäärä on laskenut verrattuna viime kuntavaaleihin.</p><p>– Kyselyaineistoja tarkasteltaessa ilmenee, että vastaajilla on vahvempi käsitys luopumisen kuin jatkamisen syistä. Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.</p><p>Kuntien nykyiset luottamushenkilöt arvioivat tutkimuksessa syitä, jotka vaikuttavat kiinnostukseen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Kysely kohdistettiin 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan osallistuneen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen.</p><h3>Maakuntauudistus vähentää halukkuutta, kunnan tulevaisuudennäkymät lisäävät</h3><p>Kyselyssä varsinkin naiset ovat sitä mieltä, että yksityiselämä (naiset 82 %, miehet 70 %) ja sote- ja maakuntauudistus (naiset 61%, miehet 52%) vaikuttavat kielteisesti halukkuuteen asettua ehdolle.<br><br>Kyselyssä luottamushenkilöitä pyydettiin arvioimaan, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.</p><p>- Ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt korostuvat kaikkien kokoluokkien kunnissa eniten ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.<br>- Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan vähentävän halukkuutta asettua ehdolle varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.<br>- Vastanneista 40 prosenttia arvioi, että kunnan tulevaisuuden näkymät lisäävät halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.<br>- Yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointi kunnan asioista koetaan seikaksi, joka voi vähentää ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa.<br>- Yksityiselämän syyt mainitaan kaikissa puolueissa syynä ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.</p><p>– Yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marinne Pekola-Sjöblom.</p><h3>Tietoa tutkimuksesta</h3><p>Kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevista kuntavaaleista, meneillään olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kunnallisesta päätöksenteosta kartoitetaan laajalla päättäjäkyselyllä, joka lähetettiin kuntiin helmikuussa 2017. Lopullisia tuloksia julkaistaan kevään aikana.</p><p>Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyn toteutti Åbo Akademi. Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntapäättäjien näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Edelliset vastaavan laajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2010, 2003, 1999 ja 1995.</p><p>ARTTU2-tutkimuskunnat ovat&#58; Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.</p>1.3.2017 22:00:00Ajankohtaista2.3.2017 11:40:3456http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Tasa-arvoinen avioliitto vaikuttaa Kelan etuuksiin2982<p>1.3. 2017 Kelan etuuksiin tuli muutoksia, jotka liittyvät välillisesti tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Jatkossa kaikkia avio- ja avopareja kohdellaan sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti. Myös avoparien ja yksinhuoltajaisien etuuksiin&#160;tuli muutoksia.&#160;</p><p>Jatkossa samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa mm. seuraavien etuuksien myöntämisperusteisiin tai määrään&#58; lastenhoidon tuet, lapsilisä, opintotuen asumislisä, yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, kansaneläke, perustoimeentulotuki, lapsikorotus (eläkkeissä ja työttömyysturvassa).&#160;</p><p>Lue lisää&#58;</p><p>- <a href="http&#58;//www.kela.fi/kela-tarpit/-/asset_publisher/NRuwlf5uK5HK/content/sateenkaariperheiden-kela-asiat-uudistuvat-pysy-perilla-etuuksistasi-?_101_INSTANCE_NRuwlf5uK5HK_redirect=/kela-tarpit/">Sateenkaariperheiden Kela-asiat uudistuvat – muista ilmoittaa Kelalle avoliitosta!</a><br>- <a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_232+2016.aspx">Hallituksen esitys</a></p>28.2.2017 22:00:00Ajankohtaista2.3.2017 11:35:5569http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
”Yhdistyneestä kunta-/maakuntaliitosta vahva vastapooli ja edunvalvoja valtion suuntaan” 2702<p>Kuntaliiton asettaman selvitystyöryhmän mielestä kuntien ja uusien maakuntien edunvalvonta, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut kannattaa valmistella yhden järjestön mallin mukaisesti siten, että sekä kunnat että maakunnat jatkossa olisivat liiton jäseniä.</p><p>Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien ja valtion tehtäviä aiotaan siirtää valmisteilla olevan uuden maakuntahallinnon järjestämisvastuun piiriin. Kuntaliiton rooli tulee tavalla tai toisella myös muuttumaan uudistuksen myötä. Tällä hetkellä Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit ja toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt.</p><p>Kuntaliitto asetti 4.11.2016 selvitysryhmän, jonka tehtävänä on ollut kartoittaa Kuntaliiton jäsenten, kumppaneiden ja keskeisten sidosryhmien näkemyksiä siitä, millä tavalla kuntien ja maakuntien edunvalvonta, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut tulisi järjestää maakuntauudistuksen toteuduttua. Kolmihenkisen selvitysryhmän puheenjohtajana toimi kaupunkineuvos Markku Andersson yhdessä maakuntaneuvos Olav Jernin ja tutkija Siv Sandbergin kanssa.</p><p>Selvityksessä on laajasti kartoitettu myös kansainvälisiä esimerkkejä kuntien ja maakuntien järjestöistä. Pohjoismaat ovat mielenkiintoisimmat verrokit. Ruotsissa ja Norjassa on kuntien ja maakuntien yhteinen liitto. Tanskassa puolestaan on erilliset kaksi järjestöä.</p><h3>Yksi liitto tavoittelemisen arvoinen, mutta ei helppo ratkaisu</h3><p>Selvitysryhmä kuuli marraskuun 2016 ja helmikuun 2017 välillä Kuntaliiton johtoa, Kuntaliiton nykyisten jäsenten edustajia, maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja sairaanhoitopiirien edustajia, kuntasektorin muiden kansallisten toimijoiden edustajia, kuten Kevaa, Kuntarahoitusta, Kuntien takauskeskusta, Kelan ja Valtiovarainministeriön edustajia sekä kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia ja Kuntaliittokonserniin kuuluvia KT Kuntatyönantajia ja FCG&#58;tä.</p><p>- Keskeinen kysymys kaikissa haastatteluissa oli, tulisiko kuntien ja maakuntien edunvalvonta järjestää yhteisessä vai kahdessa erillisessä liitossa? Selkeä näkemys useimmilla kuulluilla asiantuntijoilla ja eri tahoilla on ollut eteneminen yhden kuntien ja maakuntien muodostaman järjestön valmistelun pohjalta, kuvaa työryhmän puheenjohtaja kaupunkineuvos Markku Andersson.</p><p>Yleisesti nähdään, että yksi liitto olisi vahva vastapooli ja edunvalvoja valtion suuntaan. Yhden liiton etu olisi merkittävä asiantuntijuus sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta. Kunnat ja maakunnat ovat hyvin tiiviissä yhteistyössä hoitaessaan tehtäviään. Jo tämän takia olisi luontevaa, että kunnilla ja maakunnilla olisi yhteinen valtakunnallinen järjestö, selvityksessä todetaan. Tärkeänä pidetään, että yhteinen liitto olisi toiminnaltaan ja organisoinniltaan aidosti uusiutunut.</p><p>Asiaan liittyy kuitenkin selvitysryhmän mukaan runsaasti myös varauksellisia näkemyksiä.</p><p>- Sote- ja maakuntauudistuksen keskeneräisyys vaikuttaa arvioihin. Erityisesti se, jääkö maakuntien lakiluonnoksissa kaavailtu riippuvuus valtiosta pysyväksi, vai kehittyvätkö maakunnat itsehallinnollisempaan suuntaan, vaikuttaa eri tahojen käsitykseen parhaasta etenemismallista, lisää Andersson.</p><p>Uuden sukupolven kuntien ja maakuntien liiton valmistelu edellyttää avointa, läpinäkyvää, tarkkaa ja huolellisesti suunniteltua prosessia, selvityksessä korostetaan.</p><p>Lue lisää liitteestä&#58; <a href="https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00798/299d25a2-b38e-41a2-8513-039858808c2d.pdf">https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00798/299d25a2-b38e-41a2-8513-039858808c2d.pdf</a></p>28.2.2017 22:00:00Ajankohtaista2.3.2017 11:41:2591http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx