​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet​

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Toimialat voisivat neuvotella keskusjärjestösopimusten siirtämisestä jo keväällä4876 <p>Palkansaajakeskusjärjestöt esittävät, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK&#58;n purkamista keskusjärjestösopimuksista käydään jokaisella toimialalla sopimusneuvottelut jo tämän kevään aikana. Työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat yhdessä sopia, että työehtosopimusten nykyisiin keskusjärjestösopimuksiin liittyvät määräykset säilyvät sisällöltään sellaisenaan myös nykyisen työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen. Näin syksyn sopimuskierroksella vältettäisiin lisävaikeudet ja mahdolliset työrauhaa vaarantavat tekijät.</p><p>Jos EK&#58;n ilmoitus johtuu pelkästä järjestön sääntömuutoksesta, SAK, Akava ja STTK uskovat, että EK&#58;n jäsenliitoilla ei ole halua romuttaa tai edes heikentää eri alojen työehtosopimuksissa olevia keskusjärjestösopimuksiin liittyviä määräyksiä. </p><p>Järjestöjä on ihmetyttänyt EK&#58;n ilmoituksen ajankohta, koska kilpailukykysopimus on voimassa ja ensi syksynä edessä on liittokierros. Palkansaajien mielestä tulevalla sopimuskierroksella ei saisi olla sitä vaarantavia tekijöitä, koska maan taloudessa on tapahtumassa odotettu, myönteinen käänne. Järjestöt pelkäävät, että EK&#58;n ilmoitus ei helpota syksyn sopimuskierroksen neuvotteluita. </p><p>Keskusjärjestösopimuksilla on merkittävä osa useissa työehtosopimuksissa. Ne ovat olennainen osa sopimustoimintaa myös työehtosopimusten ulkopuolisilla aloilla. Monilla sopimusaloilla ei ole työehtosopimuksissa omia määräyksiä tai sopimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiesten toimintaedellytyksiin. Työehtosopimusten sijaan näitä asioita on siten hoidettu osin keskusjärjestösopimuksilla. </p><p>Lisätiedot&#58;</p><p>SAK&#58;n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, puh. 0400 91 23 99, twitter&#58; @ElorantaJa<br>Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609&#160;717, @SFjder<br>STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040&#160;509 6030, @AnttiMPalola</p><p><br></p>16.2.2017 22:00:00Ajankohtaista17.2.2017 8:22:5030http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Digitalisaatioon vastataan vain henkilöstökoulutusta lisäämällä4877 <p>Digitalisaation sanotaan muuttavan työtä enemmän kuin minkään muun työelämään liittyvän muutoksen vuosikymmeniin. Keskittämiseen tähtäävien hallinnollisten uudistusten väitetään niinikään - tai pikemminkin uskotaan - tuovan mm. sote- ja maakuntauudistuksen myötä julkiseen hallintoon lisää tehokkuutta ja säästöjä.</p><p>Tampereella Jyty Pirkanmaa yhdistyksen tilaisuudessa perjantaina 17.2. puhunut Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> varoittaa kuitenkin siitä harhasta, että keskittäminen ja suuruus toisivat työpaikoille tehokkuutta. ”Väittäisin jopa päinvastaista. Nykyiset haasteet pohjautuvat ennen kaikkea digitalisaation nopeaan tuloon ja osaamisen kehittämisen tarpeeseen. ”</p><p>”Henkilöstön jatkuva koulutus, tietojärjestelmien uudistaminen ja palveluprosessien kehittäminen ovat avainsanoja, kun puhutaan työelämän suurimmista haasteista”, Pihlajamäki korostaa.</p><p>Nyt jos koskaan tarvittaisiin hänen mukaansa panostusta digi-osaamiseen sekä työn ohessa tapahtuvan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamiseen aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämisen ja uusien kokeilujen kautta. </p><p>Osaamiskartoituksia tekemällä ja koulutukseen satsaamalla voitaisiin Pihlajamäen mukaan parantaa organisaation muutoskykyä ja edistää tuloksellisuutta. Digimurroksessa yhä tärkeämpää on se, miten uutta teknologiaa hyödynnetään lähtemällä henkilöstölähtöisestä innovoinnista, rohkeudesta kokeilla ja kyseenalaistamalla perinteisiä työpaikan rooleja. </p><p>”Digitalisaatiolla pyritään tuottavuuden lisäämiseen. Vaikutus voi olla kuitenkin jopa päinvastainen, mikäli järjestelmät eivät toimi, osaaminen on puutteellista ja työnjako ei ole kunnossa”, Pihlajamäki huomauttaa. </p><p>STTK&#58;n tuore kysely kertoo, että 42 % palkansaajista – kunta-alalla kolmannes (32 %) ja yksityisellä sektorin lähes puolet (48 %) - &#160;kokee työnantajan tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. </p><p>Pihlajamäki sanoo yhtyvänsä täysin STTK&#58;n näkemykseen siitä, että nykyinen yt-laki on tullut tiensä päähän. Ikävä kyllä laista on todellakin tullut ns. irtisanomislaki. Se ei kannusta aitoon yhteistoimintaan. STTK&#58;n kysely kertoo myös, että 57 % suomalaisista kokee, että omalla työpaikalla ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. </p><p>”Sote-myllerryksen painaessa päälle tarvitsisimme hyvää yhteistoimintaa ja riittävät resurssit henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja uudelleen kouluttamiseen. Esimerkiksi terveydenhuollon sihteerin tehtävissä toimiville on luotava koulutusta, jossa yhdistyy niin terveydenhuollon kuin sihteeri- ja hallintotyön osaaminen ja joilla vastataan digitaalisiin osaamistarpeisiin”, korostaa Pihlajamäki.</p><p>Pihlajamäki vaatii myös, että mm. talous-, hallinto- ja it-sektorin ja muun tukipalveluhenkilöstön asemaan on tulevassa sote- ja maakuntauudistuksen muutoksessa saatava mahdollisimman pikaisesti selvyys. </p><p>Kuntatyönantajien tuoreen henkilöstömenosäästöjä koskevan tiedustelun mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä talouden tasapainottamisohjelmat ovat lisääntyneet. Viime vuonna näillä toimilla henkilöstömenoja karsittiin 357 miljoonalla. Valtaosa säästöistä syntyi mm. jättämällä täyttämättä eläköityneiden paikkoja. </p><p>”Kunta10-tutkimus kertoo karua kieltä työmäärän kasvusta työpaikoilla. Jopa 39 % vastaajista kokee työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn. 75 % uskoo jatkavansa työssä eläkeikään saakka, mutta esimerkiksi vanhuspalveluissa työskentelevistä lähihoitajista vain 61 % ja kodinhoitajistakin vain 66 % arvelee jatkavansa eläkeikään.”</p><p>Erityisen valitettavaa Pihlajamäen mukaan on se, että työntekijät kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa muutoksiin. ”Tämä samaan aikaan, kun hallitus yrittää nostaa työllisten määrän 72 %.n tasolle, pako eläkkeelle uhkaa kasvaa.” </p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756 </p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.&#160; </em></p><p><br></p><p><br></p>16.2.2017 22:00:00Tiedote17.2.2017 15:00:2422http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Valinnanvapaus tulee kalliiksi, sote-markkinoilta puuttuvat voittoa tavoittelemattomat yritykset3858<p>Suomen sote-malli tulee kalliiksi. Malli suosii enemmän voittoa hakevia yrityksiä kuin Yhdysvaltojen malli.</p><p>HUS-yhtymän toimitusjohtaja <strong>Aki Lindén </strong>huomautti Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) seminaarissa keskiviikkona, että Suomesta puuttuvat kokonaan voittoa tuottamattomat sairaanhoidon yritykset.</p><p>– Yhdysvalloissa 4 000 sairaalasta vastaavat pääosin säätiöt, yliopistot ja voittoa tuottamattomat, non-profit-yritykset. Voittoa tuottavien yritysten osuus on vain 18 prosenttia, Lindén totesi.</p><p>Suomessa ollaan menossa vastakkaiseen suuntaan. Yksityiset firmat ovat viime vuosina ostaneet pienempiä terveyspalvelu-, sairaanhoito- ja hoivayrityksiä miljardilla eurolla.</p><p>– Markkinat ovat täysin ylikuumentuneet. Olemme avaamassa 10 miljardin markkinaa yhteiskunnan rahoittamaksi bisnekseksi, jossa tuote ei ole selkeä, Lindén sanoi.</p><p>– Markkina-analyysi puuttuu lakiesityksestä kokonaan, hän viittasi valinnanvapaus-esitykseen.</p><p>Sote-uudistus voi Lindénin mukaan onnistua vain kahdessa kolmesta tavoitteistaan&#58; korkeampi laatu, kustannusten leikkaaminen sekä laaja ja suora valinnanvapaus. Jostain pitää luopua tai muutoin asiakasmaksuja on nostettava tai hoitoa rajattava.</p><h3>Miljardin lisälasku säästöjen sijaan</h3><p>&#160;Terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluille tulee erilainen hinta julkisella ja yksityisellä sektorilla.</p><p>Lindén otti vertailuun sädehoidon, jonka hinta on HUS&#58;ssa vain neljännes siitä mitä yksityisellä. Erikoissairaanhoitoon kuuluu ympärivuorokautinen päivystys ja nopeat hoitoon pääsyt, sekunnista kahteen viikkoon.</p><p>– En tiedä yhtään samaa palvelua, jonka kustannus olisi yksityisellä puolella halvempi kuin julkisella. Budjetin rautahäkki on toiminut. Se on pakottanut priorisoimaan kaikkein tärkeimmän.</p><p>Lindén epäili valinnanvapauden nostavan kustannuksia, jos vaatimattomissakin sairauksissa vaaditaan nopeaa hoitoon pääsyä. Potilas alkaa vaatia palveluja, joita tietää olevan tarjolla, sen sijaan, että lääkäri arvioi, mitä palveluja potilas tarvitsee.</p><p>Arvioiden mukaan terveydenhuollon kustannukset nousisivat tällä mallilla miljardilla eurolla. Uudistuksen odotetaan leikkaavan kustannuksia 3 miljardia. </p><h3>Osaoptimointi voidaan estää</h3><p>&#160;Soten on arveltu johtavan osaoptimointiin eli siihen, että yksityiset yritykset noukkivat paketista tuottoisimmat palvelut.<br>Tältä vältytään, jos yksityisen vastuulle laitetaan kaikki kunnan sote-palvelut siten, että yritys joutuu ostamaan tarvittavat viranomaispalvelut kunnalta.</p><p>Mänttä-Vilppulan kunta päätyi ostamaan sote-palvelut Pihlajalinnalta. Sote-kustannukset saatiin kuriin heti ensimmäisenä vuonna, samalla asukkaiden tyytyväisyys palveluihin kasvoi. Palvelut hoidetaan yhteiskunnallisen yrityksen periaatteella.<br>Pihlajalinnan varatoimitusjohtajan <strong>Juha Raution </strong>mukaan huonosti hoidetut palvelut tietävät yritykselle kuluja.</p><p>– Jos kuntaan tulee esimerkiksi paljon huostaanottoja, me maksamme laskun. Maksamme laskun, jos erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat, koska perusterveydenhuolto ei ole kunnossa.</p><p>– Tällä kokonaisvastuun ottavalla mallilla voidaan estää osaoptimointi, Rautio totesi. (UP/Birgitta Suorsa)<br> </p>14.2.2017 22:00:00Ajankohtaista16.2.2017 7:12:5996http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Linden_Aki.jpg" target="_blank"><img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Linden_Aki.jpg?RenditionID=5" width="329" style="BORDER&#58;0px solid;" /></a>
STTK esittää yhteistoimintalainsäädännön uudistamista3777 <p>STTK esittää yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on merkittävä rakenteellinen uudistus, joka muodostuu kahdesta kokonaisuudesta.</p><p>Toisen kokonaisuuden muodostaisi laki yritystoiminnan muutoksista (nykyisen yt-lain luvut 6-8&#58; tuotannon uudelleenjärjestelyt, liikkeenluovutus ja työvoiman vähentäminen), jonka sisältö säilyisi pääosin entisellään tai siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia. Toinen kokonaisuus muodostuisi jatkuvan vuoropuhelun ja aidon yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin edistämisen sekä osaamisen kehittämisen teemoista. Niiden osalta tulisi säätää kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä, sitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden lain soveltamisala ulottuisi kaikille työpaikoille ja sektoreille.</p><p>STTK&#58;n hallitus hyväksyi tänään yhteistoimintalainsäädännön uudistamiseen liittyvät järjestön tavoitteet. STTK-laiset liitot ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi ja on tullut tiensä päähän.</p><p>- Työnantajalle laki on hallinnollisesti raskas ja vaikeaselkoinen. Nykylaki laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, jolloin on selvää, että se ei kannusta eikä myöskään riittävästi velvoita aitoon yhteistoimintaan. Laki on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi ja pyrkimykset yhteistyössä kehittää työpaikan toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen päätöksiin ovat hautautuneet, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>Yhteistoiminnan nykytila työpaikoilla on STTK&#58;n arvioiden mukaan yleisesti heikko. Tätä vahvistaa STTK&#58;n hiljattain teettämä kansalaistutkimus. Sen perusteella reilusti yli puolet suomalaisista (57 %) kokee, että omalla työpaikalla ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Jopa 42 prosenttia vastasi, että kokee työnantajansa tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tiedonsaanti on usein myöhään ajoitettua, suppeaa ja valikoivaa. Työpaikoilla myös koetaan vahvasti, että vaikutusmahdollisuudet ja keskustelu ylimmän johdon ja henkilöstön välillä on heikkoa.</p><h3>Asenne- ja arvomuutokset eivät riitä</h3><p>STTK perustelee kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. Tätä on yritetty jo kymmenen vuotta edellisen kokonaisuudistuksen jälkeen eikä laki vastaa tarkoitustaan.<br><br> - Niitäkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan STTK&#58;n esittämä yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistus, jolla luodaan riittävät ja toimivat oikeudet ja velvollisuudet edistämään työpaikkojen menestymistä. Yhteistoiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on toki myös kehitettävä työ- ja virkaehtosopimuksia, Palola esittää.</p><p>STTK väittää, että yhteistoimintalainsäädännön uudistamisella luodaan myös tosiasialliset mahdollisuudet paikallisen sopimisen edistämiseen käytännössä. </p><p>- Tarvitsemme parempaa johtamista. Lisäämällä henkilöstön tietoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, osaamista ja työhyvinvointia vahvistamme luottamusta ja työpaikkojen kilpailukykyä. Kun työpaikoilla voidaan ennakoida muutoksia luottamuksen ilmapiirissä ja kehittää työpaikan toimintaa yhdessä, työmarkkinoiden muutoksiin on helpompi sopeutua ja myös työurat saadaan nykyistä pidemmiksi, Antti Palola uskoo.</p><p>STTK&#58;n malli uudeksi yhteistoimintalaiksi löytyy järjestön <a href="http&#58;//www.sttk.fi/wp-content/uploads/2017/02/Yhteistoimintalains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n-uudistaminen_20170214.pdf" target="_blank">verkkosivuilta &gt;&gt;</a><br>Kansalaistutkimuksen <a href="http&#58;//www.sttk.fi/wp-content/uploads/2017/02/Kansalaistutkimus_Ty%C3%B6hyvinvoinnin-kehitt%C3%A4minen-ja-yhteistoiminta-ty%C3%B6paikoilla_20170214.pdf" target="_blank">tulokset &gt;&gt;</a></p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58;<br><br> puheenjohtaja Antti Palola, 040&#160;509 6030<br> johtaja Katarina Murto, 050&#160;568 9188</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 540 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p><br></p>13.2.2017 22:00:00Ajankohtaista14.2.2017 11:32:18788http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Työolobarometri: Digitalisaatio etenee työelämässä ennätysvauhtia2931<p>​Vuosi 2016 oli työelämän digitalisoitumisen vuosi. Sosiaalisen median sekä sähköisten työtilojen ja pikaviestimien käyttö työssä lisääntyivät selvästi aiemmista vuosista. Myös etätyön tekeminen ja joustavat työaikajärjestelyt yleistyivät voimakkaasti vuoteen 2015 verrattuna.</p><p>Sosiaalista mediaa työssään käytti vuonna 2016 yhteensä 26 prosenttia palkansaajista, kun edellisvuonna osuus oli 21 prosenttia. Sähköisten työtilojen tai pikaviestimien käyttö yleistyi 47 prosentista 54 prosenttiin. Jo joka kolmas tekee vähintään satunnaisesti etätöitä, kun aiemmin etätöitä on tehnyt noin neljännes palkansaajista.</p><p>Joustavien työaikojen käyttö kohosi edellisvuosien notkahduksen jälkeen uuteen ennätyslukemaansa. Vuonna 2016 noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelmien piirissä. Edellisvuoteen verrattuna osuus kasvoi noin 5 prosenttiyksikköä.</p><h3>Robotisaatio vielä vaimeaa</h3><p>Vuoden 2016 työolobarometrissa on kiinnitetty ensi kerran huomiota robotiikan ja tekoälyn aiheuttamaan työtehtävien automatisaatioon. Noin joka kuudennen vastaajan työtehtäviä on jossain määrin automatisoitu viimeisen kahden vuoden aikana. Joissain ammattiryhmissä, kuten yleissihteereillä, automatisointi on ollut voimakasta jo nyt, mutta useimmissa toistaiseksi vähäistä.</p><h3>Palkallinen koulutus lisääntyi</h3><p>Työelämän laatu kehittyi vuosina 2015–2016 pääpiirteissään suotuisaan suuntaan, vaikka esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on edelleen varsin yleistä.</p><p>Näkyvin muutos tapahtui koulutuspäivissä, joiden määrä kääntyi jälleen nousuun pitkän laskun jälkeen. Työnantajan maksamaan palkalliseen koulutukseen osallistui vuonna 2016 yhteensä 57 prosenttia palkansaajista edellisvuoden 53 prosentin sijaan. Koulutus kesti myös keskimäärin pidempään kuin vuonna 2015.</p><h3>Joka kahdeksas hoitaa työasioita vapaa-ajallaan</h3><p>Vuoden 2016 barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa työtehtävien hoitamisesta vapaa-ajalla. Noin 13 prosenttia vastaajista kertoo hoitavansa työasioitaan korvauksetta vapaa-ajalla viikoittain tai päivittäin.</p><p>Palkansaajien näkemys Suomen työmarkkinakehityksestä on valoisin sitten 2010. Ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen useampi uskoo kehityksen olevan parempaan kuin huonompaan suuntaan.</p><p>Tiedot perustuvat vuoden 2016 työolobarometrin ennakkotietoihin. Barometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta, ja siihen on haastateltu 1631 palkansaajaa. Tuloksista julkaistaan myöhemmin vielä kattavampi julkaisu.</p><p>Koko Työolobarometri seuraavasta linkistä, lue lisää&#58; <a href="http&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79257">http&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79257</a></p><p>&#160;</p>13.2.2017 22:00:00Ajankohtaista14.2.2017 9:15:3338http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Työnantajan koulutuksen verovapaus ja T&K-verovähennys käyttöön työllisyyden tueksi4870<p>Toimihenkilöjärjestö STTK tukee valtiovarainministeri Petteri Orpon asettaman verotyöryhmän esitystä työnantajan maksaman koulutuksen verovapaudesta. Tämä on perusteltua elinikäisen oppimisen lisäämiseksi ja inhimilliseen pääoman investoimiseen kannustamiseksi. </p><p>STTK on pettynyt, ettei työryhmä esitä tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän verokannustimen käyttöönottoa. Uudistettu T&amp;K-vähennys lisäisi innovaatiotoimintaa ja yritysten kasvua sekä työllistämismahdollisuuksia. Tässä tapauksessa on perusteltua poiketa laajasta veropohjasta, koska tuen hyödyt ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Myös tuorein Elinkeinoelämän keskusliiton <a href="https&#58;//ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2017/02/07/investointitiedustelu-kiinteat-investoinnit-vilkastuvat-selvasti/">investointikysely</a> osoittaa T&amp;K-investointien jäävän yhä jälkeen kiinteistä investoinneista. </p><p></p><p>- Lisävähennys on mahdollista toteuttaa hyödyntäen muiden maiden toimiviksi koettuja malleja esimerkiksi siten, että tuki vähentää heti kustannuksia tai, että tappiollisella yrityksellä olisi mahdollisuus saada verotukea. Tuki olisi vaikuttavin ja tehokkain, jos se kohdennetaan kasvaviin pk-yrityksiin, STTK&#58;n johtaja <strong>Jukka Ihanus</strong> toteaa.<br><br>STTK pitää tärkeänä, että verojärjestelmän progressiivisuus säilyy, jotta tuloeroja voidaan tasoittaa. STTK ei pidä tässä tilanteessa perusteltuna suurituloisimpien tuloverotuksen keventämistä tulonmuunnon hillitsemiseksi pääoma- ja ansiotulojen välillä. <br></p><p></p><p></p><p>- Ottaen huomioon valtion talouden rajoitetun liikkumatilan työn verotuksen kevennykset on ensisijassa kohdennettava ryhmiin, joiden työntarjontaan voidaan verotuksella vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheisiin ja yksinhuoltajiin &#160;Työryhmän esittämä suurituloisimpien tuloverotuksen kevennys ei lisäisi juurikaan työllisyyttä, Ihanus muistuttaa.<br><br>Toimihenkilöjärjestö STTK katsoo, että tuottavuuden edistämiseksi listaamattomien ja listattujen yritysten maksamien osinkojen verokohtelua on yhtenäistettävä. STTK pitää oikean suuntaisena askeleena VM&#58;n työryhmän esitystä listaamattomien yhtiöiden jakamien verohuojennettujen osinkojen laskennassa käytettävää nettovarallisuuden tuottoprosentin alentamista.<br></p><p></p><p></p><p>Listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmä ei ota huomioon palvelualan yrityksiä tai muita yrityksiä, joissa nettovarallisuutta ei juuri ole. Tähän perusongelmaan VM&#58;n yritysverotusta pohtinut työryhmä ei esitä ratkaisua. Suomen taloudessa on käynnissä rakennemuutos teollisuudesta palveluihin, joten on kasvava tarve uudistaa osinkoverotusta, Ihanus korostaa.<br></p><p></p><p>STTK katsoo, että Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä kilpailukykyinen eikä sitä ole pakottavaa tarvetta alentaa verokilpailusta johtuen. Yritysverojärjestelmän selkeys ja sen kehittymisen johdonmukaisuus sekä toimeenpanon ennakoitavuus ovat myös investointeihin vaikuttava verotuksellinen kilpailukykytekijä.</p><p><p>- VM&#58;n työryhmän esitys koulutusvähennyksestä luopumisesta on erikoinen, koska Työ- ja elinkeinoministeriö on vasta käynnistämässä kokonaisarviointia vuonna 2014 voimaantulleesta osaamisen kehittämisen toimintamallista. Mikäli vähennys nyt poistetaan, on palkansaajien oikeutta työssä tapahtuvaan osaamisen kehittämisen vastaavasti vahvistettava muilla toimin, Ihanus korostaa.</p></p><p>Lisätietoja&#58;<br><br>STTK&#58;n johtaja Jukka Ihanus, puh&#58; 050&#160;463 9929</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 540 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>8.2.2017 22:00:00Ajankohtaista9.2.2017 12:52:3939http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kuntaliitto: Kuntataloudella hyvät eväät vastata heikkenevään tulopohjaan4869<p>​ Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Samalla lähivuosien tulopohjamuutokset kuntataloudessa vaativat tarkkaa taloudenpitoa jo vuoden 2017 aikana. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemiin tilastotietoihin. <br><br>Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 tilikauden tulos parani ennakkoarvion mukaan lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295.</p><p>Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta parani puoli miljardia euroa. Lainakanta nousi 18 miljardiin euroon ja velkaantumisen kasvu hidastui 3,6 prosenttiin. Negatiivisen vuosikatteen, eli niin sanotun ”syömävelan” osuus kuntien lainakannan muutoksesta on erittäin pieni, vuosina 2000-2016 se on ollut viiden prosentin luokkaa.</p><p>– Kuntien ja kuntayhtymien talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta ja kuntatalous lähenee nykyisen hallituskauden kuntatalouden tasapainottamistavoitetta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja <strong>Jari Koskinen</strong>.</p><p>– Hallituksen parin vuoden takaisissa ennusteissa kuntasektorin velan arvioitiin nousevan kolme miljardia nyt toteutunutta suuremmaksi. Lisäksi toiminnan ja investoinnin rahavirran ennakoitiin painuvan raskaasti negatiiviseksi. Tämä ennuste ei toteutunut, mutta edessä on sen sijaan tiukempi taloustilanne johtuen valtionosuuksien ja verotulojen heikkenemisestä jo tänä vuonna, sanoo Koskinen.</p><h3>Tasapainoisen talouden taustalla maltillinen menokehitys ja parantuneet tulot</h3><p>Kuntatalouden parantumisen taustalla löytyy maltillinen menokehitys, joka johtuu muun muassa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstökulujen sopeuttamisesta, sekä vähäisestä kustannustason kasvusta kuntapalveluissa.</p><p>Kuntien ja kuntayhtymien tulot lisääntyivät erityisesti kasvaneiden valtionosuuksien kautta. Vuoden 2016 valtionosuuksissa kompensoitiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä 260 miljoonaa euroa ja lisäksi kunnat saivat 270 miljoonaa euroa valtionosuuksia kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena.</p><p>Kuntien verotulot 2016 kasvoivat maltillisesti koko maan tasolla yhteensä 1,4 prosenttia, eli 300 miljoonaa euroa. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen.</p><p>Kuntien väliset investointipaineet vaihtelevat suuresti. Maakuntakeskuksissa ja muissa suurissa kaupungeissa on palvelutarpeen lisääntymisestä johtuvia investointipaineita. Muissa kunnissa investointipaineet liittyvät usein korjausvelkaan.</p><p><em>Lisätietojen antajat&#58;</em><br><em>Jari Koskinen, toimitusjohtaja, p. 044 976 4225</em><br><em>Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458</em><br><em>Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999</em><br><em>Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175</em><br><em>Henrik Rainio, erityisasiantuntija, p. 050 596 9635</em></p>8.2.2017 22:00:00Ajankohtaista9.2.2017 12:45:2743http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Seuraa Jytyä somessa! Liitto uudisti sosiaalisen median ohjeistuksensa4868 <p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;">Jyty ja #jytyläiset toimivat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Uudistetulla <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Jytyn%20someohjeistus_valmis.pdf" target="_blank">sosiaalisen median ohjeistuksella</a> liitto kannustaa jytyläisiä someen ja somettamaan hyvässä hengessä.<br></span></strong></p><p class="MsoNormal"><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Jytyn%20someohjeistus_valmis.pdf" target="_blank"><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jytyn%20someohjeistus_valmis.png" alt="" style="margin&#58;5px;" /></a><br><strong><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"></span></strong></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;">● Päivityksiä ja kuvia Facebookissa, videoita YouTubessa, ajankohtaista asiaa Twitterissä, kuvatunnelmia Instagramissa. Jyty ja #jytyläiset toimivat sosiaalisessa mediassa monella kanavalla.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;">● Jyty on päivittänyt sosiaalisen median ohjeistuksensa. Liitto kannustaa jytyläisiä tutustumaan sosiaaliseen mediaan ja toimimaan siellä aktiivisesti. Samalla ohjeistus muistuttaa toimimaan somessa toisia kunnioittaen ja arvostaen.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;">● Uusi visuaalinen someohjeistus on tarkoitettu niin Jytyn henkilökunnalle, yhdistysaktiiveille kuin kaikille liiton jäsenille. Somessa myrskyt voivat helposti läikkyä yli, mutta yhteisillä pelisäännöillä somen aalloilla voidaan purjehtia suotuisilla tuulilla, matkasta nauttien!<br></span></p><table class="ms-rteTable-0" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-0"><td class="ms-rteTableEvenCol-0" style="width&#58;100%;">​<span><span><span lang="EN-US" style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"><a href="https&#58;//www.facebook.com/jytyliitto"><img class="ms-rtePosition-1" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/fb-icon.png" alt="" style="margin&#58;5px;" /></a><br><a href="https&#58;//www.facebook.com/jytyliitto" target="_blank">facebook.com/jytyliitto</a></span></span></span></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-0"><td class="ms-rteTableEvenCol-0">​<span><span><span lang="EN-US" style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"><a href="https&#58;//www.instagram.com/jyty_ry/"><img class="ms-rtePosition-1" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/instagram-icon.png" alt="" style="margin&#58;5px;" /></a><a href="https&#58;//www.instagram.com/jyty_ry/"> </a><br><a href="https&#58;//www.instagram.com/jyty_ry/" target="_blank">instagram.com/jyty_ry</a></span></span></span></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-0"><td class="ms-rteTableEvenCol-0">​<span><span><span lang="EN-US" style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"><a href="https&#58;//twitter.com/Jyty_ry"><img class="ms-rtePosition-1" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/twitter-icon.png" alt="" style="margin&#58;5px;" /></a><a href="https&#58;//twitter.com/Jyty_ry">&#160; </a><br><a href="https&#58;//twitter.com/Jyty_ry" target="_blank">twitter.com/jyty_ry</a></span></span></span></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-0"><td class="ms-rteTableEvenCol-0">​<span><span><span lang="EN-US" style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"><a href="https&#58;//www.youtube.com/user/JytyVideot"><img class="ms-rtePosition-1" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/youtube-icon.png" alt="" style="margin&#58;5px;" /></a><a href="https&#58;//www.youtube.com/user/JytyVideot" target="_blank">&#160; <br>youtube.com/jytyvideot</a></span></span></span></td></tr></tbody></table><p class="MsoNormal"><br><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom&#58;12pt;"><span lang="EN-US" style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"><br><br><br></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;,sans-serif;font-size&#58;10pt;"><strong><br></strong></span></p>8.2.2017 22:00:00Tiedote9.2.2017 12:57:53188http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Tutkimusryhmä esittää Suomeen uutta osallistavan sosiaaliturvan mallia1921<p>Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti osallistavan sosiaaliturvan malleja. Tutkimusryhmän esittämässä mallissa pitkään työmarkkinatukea saaneet työttömät sopivat sosiaalityöntekijän kanssa työllisyyttä ja osallisuutta edistävistä toimista.</p><p>Tutkimusryhmän raportissa tarkastellaan, miten nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, erityisesti työttömyysturvaa ja aikuissosiaalityötä, voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin työttömien osaamisen kehittämiseen, työelämäosallisuuden vahvistamiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työllistymiskynnyksen alentamiseen.</p><p>Osallistavan sosiaaliturvan luominen on yksi hallitusohjelman työllisyys ja kilpailukyky -painopistealueen toimenpiteistä.</p><p>Valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti toteutettu tutkimus toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta. Sen ohjausryhmään on kuulunut asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöistä ja valtiovarainministeriöstä.<br> <br>Neljä osallistavaa mallia&#58;<br><a href="http&#58;//tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=17301">http&#58;//tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=17301</a></p><p>Työn esittely (powerpoint)&#58; <br><a href="http&#58;//www.slideshare.net/TEM_esitykset/osallistavan-sosiaaliturvan-tutkimusryhmn-tyn-esittely">http&#58;//www.slideshare.net/TEM_esitykset/osallistavan-sosiaaliturvan-tutkimusryhmn-tyn-esittely</a></p>7.2.2017 22:00:00Ajankohtaista9.2.2017 12:48:5840http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Osallistava sosiaaliturva kaipaa konkreettisia työllisyystoimia4865 <p>Selvitys osallistavan sosiaaliturvan malleista julkaistiin tänään. Selvitystyöryhmä ehdottaa pitkäaikaistyöttömille osallistumistuloa, jonka ehtona olisi osallistuminen sosiaalityöntekijän kanssa laaditussa suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin.<br> - Epäselväksi jää, miten osallistumistulo toisi aktivointitoimenpiteisiin nykyistä enemmän vaikuttavuutta. Myös osallistumistulon kustannusvaikutuksia olisi ollut syytä tarkastella perusteellisemmin, STTK&#58;n eläke- ja sosiaaliturvasta vastaava lakimies <strong>Samppa Koskela</strong> arvioi.</p><p>Osallistumistulon ytimeen on nostettu henkilön osallistuminen ja työpanos työttömyysturvan saamisen edellytyksenä.<br> - Keskeinen ongelma on, että se rakentuu velvoittavuudelle ja siinä ohitetaan työttömyysturvan yksi tärkeimmistä tavoitteista&#58; työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Jos välityömarkkinoista ja osallistumisesta muodostetaan määränpää, osallistumistulo kääntyy passivoivaksi. Silloin se voi myös heikentää työllisyyttä, Koskela toteaa.</p><p>Selvityksessä olisi Koskelan mielestä ollut syytä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota itse toimenpiteisiin, joilla työttömien osaamista, työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia voitaisiin edistää.<br> - Toimivilla työllistymistä edistävillä palveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla on tässä tärkeä tehtävä.</p><p>STTK&#58;n mielestä koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tulisi olla osallistavan sosiaaliturvan mallin ytimessä.<br> - Aikuiskoulutuksella ja työvoimakoulutuksella voidaan parantaa työpaikkojen ja työttömien ammatillista yhteensopivuutta. Työttömille tulisi antaa myös nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysturvalla.</p><p>Tutkimusten mukaan erityisesti vuorotteluvapaasijaisuudet ja työttömyysetuudella opiskelu ovat olleet parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Myös esimerkiksi palkkatuen lisäämisellä ja palauttamalla osa-aikalisäjärjestelmä uudistettuna voitaisiin helpottaa vaikeasti työllistettävien työttömien työllistymistä ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Samppa Koskela, puhelin 0400 199 062</p><p><br></p><p><br></p>7.2.2017 22:00:00Ajankohtaista9.2.2017 12:57:3852http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Palkansaaja tienannut tänään pörssipomon päiväpalkan4864 <p>STTK&#58;n laskelmien perustana ovat yhtiöiden julkiset vuosikertomukset ja tilastokeskuksen tiedot. Helsingin pörssin listattujen suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaatioiden mediaani oli vuonna 2015 yhteensä 1 170 440 euroa. Palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli samana vuonna 37 038 euroa. Lisäksi oletettiin, että toimitusjohtaja työskenteli vuonna 2015 yhteensä 300 päivää ja palkansaaja 252 päivää. Näillä oletusarvoilla toimitusjohtajan päiväkohtaiseksi mediaanipalkaksi muodostui 3 901 euroa, ja palkansaajan vastaava luku oli 147 euroa päivässä.</p><p>Palkat, palkitseminen ja tuloerot ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä. Viime aikojen maailmanpoliittisten mullistusten taustalla on eri maissa yhteinen piirre&#58; keskiluokan tyytymättömyys tulojensa kehittymiseen.</p><p>- Työtä tekevät keskituloiset kokevat, että kasvun hedelmät eivät ole jakaantuneet yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti eikä markkinatalous toimi reilulla tavalla. Tämä on johtanut poliittisen populismin nousuun, voimistanut ääriliikkeitä ja vähentänyt poliittisen päätöksenteon ennustettavuutta. Useat kansainväliset talousjärjestöt kuten OECD, Maailmanpankki ja Maailman talousfoorum (WEF) ovat sittemmin arvioineet, että eriarvoisuuden kasvu on yksi suurimmista riskeistä talouskehitykselle, STTK&#58;n elinkeinoasioiden päällikkö <strong>Antti Aarnio</strong> toteaa.</p><p>STTK aikoo seurata, miten listattujen suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien ansioiden välinen suhde jatkossa kehittyy.</p><p>- Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien mediaanitulojen välinen ero kuvaa osaltaan erittäin suurituloisten ja tavallista palkkaa ansaitsevien välillä olevaa kuilua. STTK haluaa edistää reilua markkinataloutta ja kaikkien työtä arvostavaa Suomea. Työstä saatavalla palkalla on merkitystä paitsi toimeentulon, myös tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Edellä kuvatun kuilun leveneminen tulevaisuudessa ei ole yhteinen etu ja siksi palkkaeroista ja palkitsemisesta on keskusteltava, Aarnio sanoo.</p><p>Toimitusjohtajien kokonaiskompensaatiot yhtiöittäin vuodelta 2015 löytyvät STTK&#58;n sivuilta <a href="http&#58;//www.sttk.fi/2017/02/08/sttk-palkansaaja-tienannut-tanaan-porssipomon-paivapalkan/" target="_blank">www.sttk.fi</a>. Sieltä löytyvät myös STTK&#58;n teesit oikeudenmukaiseen palkitsemiseen.</p><p>Lisätietoja&#58;</p><p>STTK&#58;n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio, puhelin 0400 381 634.</p><p><br></p>7.2.2017 22:00:00Ajankohtaista8.2.2017 7:21:1133http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
KT:n tiedustelu: Lomautukset ja henkilöstön määrä vähenevät4863<p>Kuntatyönantajat on seurannut 1990-luvulta lähtien kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksia ja niiden hallintaa vuosittaisella tiedustelulla. Tuoreen henkilöstömenosäästöjä koskevan tiedustelun mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä yleistyvät talouden tasapainottamisohjelmat. Tasapainottamisohjelman oli laatinut reilu neljännes tiedusteluun vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä. <br>KT&#58;n tiedustelun mukaan kunta-alalla säästettiin vuonna 2016 henkilöstömenoista keskimäärin 1,7 prosenttia. Tämä on 357 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista, jotka ovat 21 miljardia euroa.</p><p>Suurin osa kokonaissäästöistä saavutettiin vuonna 2016 muilla keinoilla kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla. Tulos on sama kuin edellisissä KT&#58;n säästötiedusteluissa. Valtaosa säästöistä syntyi hyödyntämällä luonnollista poistumaa (82 % vastanneista). Säästöjä haettiin myös töiden uudelleen järjestelyillä, uusilla toimintatavoilla ja toimintoja tehostamalla (77 %).<br> <br>Säästöjä saatiin aikaan myös tiukentamalla rekrytointia kuten vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä (65 %), jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä (63 %) sekä tiukennetulla täyttölupamenettelyllä (56 %). <br> <br>Kuluvana vuonna tarve säästää henkilöstömenoissa jatkuu lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Säästötarpeiden arvioidaan olevan suuruusluokaltaan saman tasoisia kuin viime vuonna. Säästöjä haetaan samoin keinoin kuin vuonna 2016, mutta erityisesti lomautusten painoarvo näyttäisi entisestään pienentyvän ja pitkäjänteiseen suunnitteluun liittyvien keinojen käyttö lisääntyvän. Arviot vuoden 2017 säästöistä eivät sisällä kilpailukykysopimuksen mukaisia toimenpiteitä. <br> <br>Säästötoimenpiteistä käytiin viime vuonna yt-neuvotteluja joka viidennessä tiedusteluun vastanneessa kunnassa tai kuntayhtymässä. Ne johtivat 12 kunnassa tai kuntayhtymässä lomautuksiin ja 30 kunnassa tai kuntayhtymässä irtisanomisiin taloudellisin ja tuotannollisin perustein.<br> <br>Kunta-alalla lomautettiin viime vuonna vain noin 2 400 henkilöä. Suurin osa lomautuksista keskittyi yhteen kuntaan. Muut lomauttivat vain pienen osan tai vain muutaman yksittäisen henkilön. Lomautuksen pituus oli keskimäärin 15 kalenteripäivää. <br> <br>Lomautusten osuus henkilöstömenosäästöistä näyttäisi tiedustelun mukaan tänä vuonna pienemmältä kuin viime vuonna. Yt-neuvotteluja arvioidaan käytävän ainakin 17 kunnassa tai kuntayhtymässä. Kahdeksan kuntaa tai kuntayhtymää arvioi lomauttavansa tänä vuonna yhteensä vajaat 1 000 henkilöä keskimäärin 19 kalenteripäiväksi. Valtaosa lomautuksista keskittynee vain muutamalle kuntatyönantajalle.<br> <br>Irtisanomisia on edelleen kuntasektorilla hyvin vähän. Viime vuonna taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanottiin noin 300 henkilöä (0,1 % henkilöstöstä). Tiedustelun mukaan irtisanomisia toteutettaisiin tänä vuonna arviolta parissa kymmenessä kuntaorganisaatiossa ja ne koskisivat reilua 200 henkilöä. Usein irtisanomiset koskevat vain yksittäisiä työntekijöitä.<br> <br>Paikallisilla virka- ja työehtosopimuksilla henkilöstömenosäästöistä oli sovittu vain 11 kunnassa tai kuntayhtymässä. Vaikka työnantaja olisi käynnistänyt paikalliset neuvottelut henkilöstömenosäästöistä, osa tai kaikki henkilöstöjärjestöt ovat lähes poikkeuksetta kieltäytyneet sellaista tekemästä. Lomautuksilta on vältytty yleensä silloin, kun säästötoimenpiteistä on päästy paikalliseen sopimukseen.<br> <br>Kunnallisen henkilöstön määrä oli korkeimmillaan vuonna 2011, jolloin kuntasektorilla työskenteli 441 000 henkilöä. Viime vuodet henkilöstömäärä on laskenut. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2015 kuntasektorilla työskenteli 422 000 palkansaajaa.<br> <br>KT&#58;n tiedustelussa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöltä kysyttiin arvioita henkilöstömäärän kehityksestä vuoteen 2018 saakka. Heidän arvionsa perusteella kunta-alan henkilöstö vähenee lähivuosina niin, että vuonna 2018 kuntasektorilla työskentelisi 414 000 palkansaajaa.</p><p>KT Kuntatyönantajat on arvioinut, että tulevien maakuntatyönantajien palvelukseen siirtyisi vuoden 2019 alusta yli 210 000 työntekijää.</p><p>KT&#58;n henkilöstömenoja koskeva säästötiedustelu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöjohdolle kattaa 72 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä. Tiedustelu toteutettiin joulukuussa 2016.</p>7.2.2017 16:05:29Ajankohtaista7.2.2017 16:05:30209http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Parlamentaarinen työryhmä: Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, sivistyksestä ja hyvinvoinnista4862<p>Meneillään olevat hallinnon ja palveluiden muutokset, kuten sote- ja maakuntauudistus, muuttavat kunnan roolia.<br>”Kunta on merkittävä toimija myös tulevaisuudessa. Kunnan rooleina vahvistuvat elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli. Menestymisen kannalta tärkeimpänä tekijänä pidän kunnan kykyä uudistua ja uudistaa toimintatapoja ennakkoluulottomasti”, sanoi kunta- ja uudistusministeri <strong>Anu Vehviläinen </strong>Tulevaisuuden kunta –parlamentaarisen työryhmän väliraportin julkistamistilaisuudessa.</p><p>Lue lisää&#58;<br><a href="http&#58;//vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulevaisuuden-kunta-parlamentaarinen-tyoryhma-tulevaisuuden-kunta-rakentuu-elinvoi-masta-sivistyksesta-ja-hyvinvoinnista">http&#58;//vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulevaisuuden-kunta-parlamentaarinen-tyoryhma-tulevaisuuden-kunta-rakentuu-elinvoi-masta-sivistyksesta-ja-hyvinvoinnista</a></p>7.2.2017 14:31:59Ajankohtaista7.2.2017 14:31:5920http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Kiireellä valmisteltu sote-uudistus tuottaa vain sekundaa 4859<p>Sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapauslain luonnos lähti alkuviikosta lausuntokierrokselle. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan lakiluonnos sisältää useita ongelmakohtia, joista henkilöstön asema ei ole uudistusta eteenpäin vietäessä vähäisin. </p><p>Lauantaina valinnanvapausproblematiikkaan kantaa ottaneen Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan nyt ja tulevina vuosina kysytään sote-organisaatioissa ja kuntien sekä kuntayhtymien kuntatyöpaikoilla muutosjohtamisen taitoja. </p><p>&quot;Muutosprosessi on pitkä ja vaatii ennen kaikkea sitä, että yhteistoimintalakia noudatetaan ja että henkilöstön asemaa sote- ja maakuntauudistuksessa koskevat muutokset valmistellaan hyvissä ajoin hyvää yhteistoimintamenettelyä noudattaen &quot;, Pihlajamäki korostaa.</p><p>Valinnanvapaus on tehtyjen linjausten mukaan tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa, joista viimeinen osio päättyisi vuoden 2023 loppuun mennessä. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyisi ns. vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen vuoden 2019 alusta lukien. Tämä maakuntalain mukainen järjestely päättyisi kuitenkin jo vuoden 2020 lopussa. &quot;Ja se ei Jytylle käy. Pidempi siirtymäaika tarvitaan&quot;, Pihlajamäki linjaa.&#160; </p><p>&quot;Tuolloin, vuonna 2020 sote- ja valinnanvapausuudistus on vielä täysin keskeneräinen, koska valmista pitäisi tulla vasta 2023 loppuun mennessä. Vaadimmekin, että henkilöstön aseman turvaavat määräykset on lainsäädännöllisin toimin ulotettava vuoteen 2023 saakka. Jos näin ei käy, seurauksena on useiden vuosien epävarmuus työpaikasta ja -tehtävistä työttömyysuhkineen saman aikaan kun yhtiöittämistoimet ym. organisaatiomuutokset vellovat maakunnissa&quot;, Pihlajamäki korostaa. </p><h3>Sekava kilpailuttamisrumba uhkaa</h3><p> Valinnanvapauden piiriin kuuluvien sote-palvelujen organisointi ja tuottajavastuut on suunniteltava Pihlajamäen mukaan huolellisesti. &#160;&quot;Uudistuksen rakenne maakuntineen, liikelaitoksineen ja palvelukeskuksineen sekä sote-yhtiöineen on monimutkainen ja sekava. Lisäksi vaarana on, että kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen suhteen ei toteudu, koska maakunnat, niiden väestöpohja ja taloudelliset voimavarat poikkeavat erittäin paljon toisistaan&quot;, Pihlajamäki huomauttaa. </p><p>Jyty katsoo, että esitetty sote-malli suosii isoja yksityisiä yrityksiä. Pelkona on jopa, että pienet sote-alan toimijat ja Jytyn laajalti edustama kolmas sektori jäävät valinnanvapausuudistuksessa isompien yksityisten toimijoiden jyräämiksi. Jyty pitääkin äärimmäisen tärkeänä, että julkisten hankintojen kilpailutuksen osaaminen varmistetaan ennen kuin lainsäädäntö pannaan toimeen.</p><p>Valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä on tarkoitus toteuttaa Pihlajamäen mukaan valtava julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen, joka tulee tarkoittamaan maakuntatasolla jatkuvaa kilpailuttamisrumbaa. </p><p>&quot;Jos siihen ei ole osaamista, kuten tällä hetkellä valitettavasti tilanne laajalti on, tavoiteltavat säästöt jäävät vain sanahelinäksi ja pahimmassa tapauksessa palvelujen laatu ja vaikuttavuus heikkenevät. Jos ja kuten nyt näyttää – lainsäädäntötyötä viedään eteenpäin äärimmäisellä kiireellä – uudistuksen valmistelun laadusta on oltava todella huolissaan. Kiire tuottaa vain sekundaa&quot;, Pihlajamäki varoittaa.</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756 </p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.&#160; </em></p><p><br></p><p><br></p>3.2.2017 22:00:00Tiedote4.2.2017 10:01:03535http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK ja Arene: Suomella ei ole varaa osaamistason laskuun – Kaikille tarjottava tasavertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen 4838 <h4><br></h4><p>Työelämän muutos edellyttää kaikkien osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä. Suomessa havaittava osaamistason lasku ja osaamiserojen kasvu ovat huolestuttavia kehityssuuntia. Ketään ei ole varaa jättää koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Suomen menestys seuraavan sadan vuoden aikana edellyttää panostuksia inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen. </p><p>- Osaaminen on parasta muutosturvaa muuttuvassa työelämässä ja Suomelle merkittävä kilpailutekijä globaalissa kilpailussa, sanoo STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong>.</p><p>Vastuuta osaamisen tuottamisesta on jaettava uudella tavalla, jotta Suomi säilyttää asemansa osaamisyhteiskuntana. Kaikilla on myös oltava tasavertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Peruslähtökohtana tulee olla avoin koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa osaamisen kehittämisen koulutuspolun ja työuran eri vaiheissa.</p><p>- Väylä korkeakoulutukseen on pidettävä avoinna kaikille toisen asteen päättäville. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja on kehittävä niin, että ne huomioivat myös ammatillisen tutkinnon suorittaneet, toteaa Arenen puheenjohtaja <strong>Tapio Varmola</strong>.</p><p>Työelämän nopeasti muuttuvat osaamistarpeet haastavat Suomessa vahvasti elävän tutkintouskon. Useiden tutkintojen kasautuminen samoille henkilöille ei edistä koulutusresurssien järkevää käyttöä. Tutkinnon suorittamisen jälkeenkin on tarpeen olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettuja väyliä täydentää osaamistaan elinikäisen oppimisen eri muodoilla ja tavoilla.</p><p>- Tavoitteena tulee olla vähintään ammatillisen tutkinnon saaminen kaikille. Jo tutkinnon suorittaneille tarvitaan nopeampia ja ketterämpiä keinoja päivittää omaa osaamistaan, pohtii Palola. </p><p>Jatkossa tulisi pohtia esimerkiksi sitä, miten ylempien ammattikorkeakoulukorkeakoulututkintojen sekä ammattikorkeakoulujen lisä- ja täydennyskoulutuksena tuottaman osaamisen läpinäkyvyyttä ja tunnettuutta voidaan parantaa. Tämä edistäisi eri tavoin hankitun osaamisen parempaa tunnistamista ja tunnustamista työelämässä ja edistäisi lisä- ja täydennyskoulutuksen kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Hyviä mahdollisuuksia jatkokehittämiseen tarjoavat esimerkiksi ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset.</p><p>- Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat hyvän mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen jo tutkinnon suorittaneille. Tutkintojen tunnettuutta ja asemaa työmarkkinoilla on edelleen kehitettävä, jotta myös työelämä osaa hyödyntää niiden tuottamaa osaamista mahdollisimman täysimääräisesti, Varmola toteaa.</p><p>STTK&#58;n ja Arenen edustajat osallistuvat opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyvään elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän työskentelyyn. Osana laajaa kokonaisuutta valmistellaan myös polkuja osaamisen ja asiantuntijuuden joustavasti tutkintojen osana ja tutkinnon suorittamisen jälkeen</p><p>Toimihenkilökeskusjärjestö STTK&#58;n ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen yhteistyöseminaari järjestettiin eilen Porvoossa. Seminaarissa tarkasteltiin korkeatasoisen osaamisen yhteiskunnallista merkitystä muuttuvassa työelämässä ja pohdittiin ammattikorkeakoulujen roolia elinikäisen oppimisen toteuttajina.</p><p>Lisätiedot&#58; </p><p>STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040 509 6030<br>Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola, puh. 040 830 4100</p><p><br></p><p><br></p>2.2.2017 22:00:00Ajankohtaista3.2.2017 9:21:2786http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx