​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Raportti: Lasten lukemista ja lukutaitoa edistetään toimijoiden tehokkaalla yhteistyöllä5823<p>​Aluehallintoviraston peruspalvelujen arviointiraportti on valmistunut ja se on julkaistu sähköisenä Patiossa (www.patio.fi). Kirjastotoimessa arviointikohteena oli kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä.<br>Arvioinnissa todetaan, että kirjastot näkevät lasten lukemisen ja lukuharrastuksen edistämisen hyvin keskeiseksi ja merkitykselliseksi tehtäväkseen. Kuitenkin vain neljännes kirjastoista arvioi henkilöstöresurssinsa riittäviksi. Erityisesti pienissä kirjastoissa koetaan, että lasten lukemisen edistämiseen ei pystytä riittävästi paneutumaan.</p><p>Lasten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen kirjastoilla on hyvät perinteisten aineistojen kokoelmat. Uusia aineistomuotoja, kuten e-aineistoja ja pelejä, on tarjolla heikosti. Lastenaineistojen suunnitelmallinen hankinta- ja kokoelmatyö on melko vähäistä. Kaksikielisten ja saamelaisalueiden kuntien kirjastot arvioivat hankkineensa lastenaineistoja alueensa kieliryhmien tarpeet huomioiden. Lapsille suunnatut kirjastopalvelut painottuvat perinteisiin satutunteihin, lukudiplomeihin sekä kirjastonkäytön ja tiedonhankintataitojen opetukseen. Läksykerhoja erityisille oppijoille tai lukuneuvontaa lasten vanhemmille on tarjolla vähemmän.</p><p>Kirjastojen tärkein yhteistyökumppani on koulutoimi, jonka kanssa lähes kaikki kirjastot tekevät joko säännöllistä tai satunnaista yhteistyötä. Useimmat kirjastot ovat yhteistyössä myös varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyö perustuu useimmiten vakiintuneisiin käytäntöihin tai sitä tehdään tarpeen mukaan tai pyydettäessä. </p><p>Kirjasto puuttuu monessa kunnassa sellaisista päätöksentekoa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista, jotka koskevat lapsia. Kirjastopalvelut ovat huonosti mukana kuntien lapsia koskevissa hyvinvointisuunnitelmissa. Vain joka kymmenennessä kunnassa hyvinvointikertomukseen on otettu mukaan tunnuslukuja, jotka koskevat lastenkirjastopalveluja. Kuntien olisi kuitenkin syytä ottaa ne osaksi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistyötä.</p><h3>Tulevaisuuden suuntaviivoiksi aluehallintovirasto ehdottaa, että&#58;</h3><p>- Seuraavan hallitusohjelman kärkihankkeeksi nostetaan valtakunnallinen lastenkirjastotyön, lukutaidon ja lukemisen edistämisen ohjelma, jonka avulla luodaan toimintamalleja lukutaidon ja lukemisen edistämiseen sekä tasoitetaan eroja toiminnassa eri alueiden välillä. Ohjelman rahoitus tulee olla laajasti eri toimijoiden haettavissa ja toimijoilta tulee edellyttää laaja-alaista yhteistyötä.<br><br>- Kirjastot laativat toimintaympäristön analyysiin perustuvat toimintasuunnitelmat lastenkirjastotyöhön. Kirjastot tekevät lukemisen edistämistä verkostomaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.<br><br>- Kunnat ottavat kirjastopalvelut osaksi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen suunnittelua. Kirjastopalvelut huomioidaan tärkeänä osana lasten hyvinvointia ottamalla lukeminen ja lukutaidot indikaattoriksi kunnan hyvinvointikertomukseen. Lasten kirjastopalveluja parannetaan kehittämällä osallistamis- ja kuulemismenetelmiä yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa.<br><br>- Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot jakavat ja tukevat alueensa lastenkirjastotyön osaamista, työmuotojen ja ammatillisen osaamisen kehittämistä sekä toteuttavat lasten lukuharrastusta edistäviä alueellisia kokeilu- ja kehittämishankkeita.<br><br>Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat yhdessä kansallisen koulun ja kirjaston yhteistyön strategian ja mallin yhteistyölle ja kustannusten jaolle.</p><h3>Lisätietoja&#58;</h3><p><a href="https&#58;//www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/kirjastopalvelut">https&#58;//www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/kirjastopalvelut</a></p><p><a href="https&#58;//www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/bibliotekstjanster">https&#58;//www.patio.fi/web/pepa-2017-valtakunnallinen/bibliotekstjanster</a></p><h3>Esittelyt Kirjastokaistalla&#58;</h3><p><a href="https&#58;//www.kirjastokaista.fi/kirjastopalvelut-lasten-lukemisen-ja-lukutaidon-edistajana">https&#58;//www.kirjastokaista.fi/kirjastopalvelut-lasten-lukemisen-ja-lukutaidon-edistajana</a></p><p><a href="https&#58;//www.kirjastokaista.fi/sv/bibliotekets-roll-for-att-framja-barns-lasande-och-laskunnighet">https&#58;//www.kirjastokaista.fi/sv/bibliotekets-roll-for-att-framja-barns-lasande-och-laskunnighet</a></p><p></p>14.6.2018 21:00:00Ajankohtaista15.6.2018 8:54:5920http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi 5675<p> Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtajaksi on nimitetty taloustieteiden tohtori <strong>Elina Pylkkänen</strong>. Valinnasta päätti tutkimuslaitoksen hallitus torstaina 14.6. iltapäivällä.<span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">&#160;</span></p><p>Pylkkänen siirtyy PT&#58;n palvelukseen finanssineuvoksen tehtävästä valtiovarainministeriön vero-osastolta. Aiemmin hän on toiminut yksikön johtajana Stakesin sosiaalitalouden tutkimusohjelmassa sekä ekonomistina Ruotsin valtiovarainministeriössä. Pylkkäsen tutkimustoiminnan keskeistä sisältöä ovat muun muassa työn taloustieteen teemat, verotus sekä mikrosimulointimallien kehittäminen ja soveltaminen.</p><p>Olemme iloisia saadessamme Elinan johtamaan Palkansaajien tutkimuslaitosta ja sen osaavaa tutkijakuntaa. Hänen monipuolinen kokemuksensa talouspolitiikan valmistelusta, valtionhallinnon hankejohtamisesta ja kansainvälisestä tutkimusympäristöstä yhdistettynä viestinnälliseen näkemykseen tuovat uusia vaikutteita tutkimuslaitoksen työhön, arvioi PT&#58;n hallituksen puheenjohtaja <strong>Hannu Jouhki</strong>.</p><p>Pylkkänen aloittaa tehtävässä elokuussa 2018. Hän ottaa tehtävät vastaan innostunein mielin. </p><p>Palkansaajien tutkimuslaitoksella on erityisen tärkeä rooli nyt, kun työelämä on uusien haasteiden edessä esimerkiksi tekoälyn avaamien mahdollisuuksien ja myös uhkien myötä. PT&#58;n keskeisimmät tutkimusteemat ovat politiikan ydintä juuri tällä hetkellä. On hienoa, että saan olla mukana tekemässä PT&#58;n tulevaisuutta ja tietenkin nostamassa esille tutkimustuloksia yhdessä tutkijoiden kanssa, Pylkkänen sanoo.</p><p>Jouhkin mukaan Pylkkänen saa johdettavakseen erittäin hyvässä kunnossa olevan ja korkealuokkaista taloustieteellistä tutkimusta tuottavan tutkimuslaitoksen. </p><p><strong>Seija Ilmakunnas</strong> on tehnyt hyvää työtä tutkimuslaitoksen johdossa. Kiitämme Seijaa PT&#58;n pitkäjänteisestä kehittämisestä ja johtamistyöstä kuluneen seitsemän vuoden aikana.<br></p><p><br></p>14.6.2018 12:18:46Ajankohtaista14.6.2018 12:18:4737http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
KunTeko: Tekoja tiskiin -haastekisa alkoi5676<p>Nyt on aika jakaa&#160;kuntatyön&#160;parhaat käytännöt! Hyväksi havaitut ratkaisut ja&#160;arjen innovaatiot&#160;ansaitsevat tulla jaetuiksi muille. </p><p>Tehdään kehittämistyö näkyväksi! Yhdessä jakamalla ja tekemällä saa enemmän aikaan kuin yksin.</p><h3><strong>Näin osallistut Tekoja tiskiin -haastekisaan&#58; </strong></h3><ul style="font-size&#58;16px;list-style-position&#58;outside;padding-left&#58;17px;"><li><p><a href="http&#58;//www.kunteko.fi/haastekampanja?utm_source=KunTeko+7/2018&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-+haastekisa+alkoi+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit+/+Hyveet+ty%C3%B6ss%C3%A4+/+Rovaniemell%C3%A4+sparrattiin+uutta+palvelupistett%C3%A4&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Uutiskirje+7/18&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-haastekisa+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit" target="_blank"><strong>Haasta</strong></a> mukaan kuntatyöntekijä,&#160;jonka&#160;työpaikalla on&#160;saatu hyväksi havaittuja&#160;kiinnostavia tuloksia tai tehty&#160;tuloksellista kehittämistyötä. Arjen innovaatiot, pienet tai suuret, ne ansaitsevat tulla jaetuiksi. Laitetaan TEKOJA TISKIIN!</p></li><li><p><a href="https&#58;//www.kunteko.fi/kehittamisteko/uusi?utm_source=KunTeko+7/2018&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-+haastekisa+alkoi+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit+/+Hyveet+ty%C3%B6ss%C3%A4+/+Rovaniemell%C3%A4+sparrattiin+uutta+palvelupistett%C3%A4&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Uutiskirje+7/18&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-haastekisa+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit" target="_blank"><strong>Kerro</strong></a>&#160;itse tai&#160;kannusta muita organisaatiostasi kertomaan työpaikkanne kehittämistekoja <a href="https&#58;//www.kunteko.fi/kehittamisteko/uusi?utm_source=KunTeko+7/2018&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-+haastekisa+alkoi+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit+/+Hyveet+ty%C3%B6ss%C3%A4+/+Rovaniemell%C3%A4+sparrattiin+uutta+palvelupistett%C3%A4&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Uutiskirje+7/18&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-haastekisa+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit" target="_blank"><strong>Tekojen Torilla</strong></a>. #tekojentori&#160;</p></li><li><p>Voita! Parhaat teot&#160;ja aktiviisimmat kehittäjät&#160;palkitaan! Nopeimmille luvassa kesäpalkinto.<br><br></p></li></ul><p><strong>LUE LISÄÄ&#58; </strong><a href="http&#58;//www.kunteko.fi/tekoja-tiskiin?utm_source=KunTeko+7/2018&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-+haastekisa+alkoi+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit+/+Hyveet+ty%C3%B6ss%C3%A4+/+Rovaniemell%C3%A4+sparrattiin+uutta+palvelupistett%C3%A4&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Uutiskirje+7/18&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-haastekisa+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit" target="_blank"><strong>LAITETAAN TEKOJA TISKIIN!</strong></a><strong>&#160;</strong><a href="http&#58;//www.kunteko.fi/tekoja-tiskiin?utm_source=KunTeko+7/2018&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-+haastekisa+alkoi+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit+/+Hyveet+ty%C3%B6ss%C3%A4+/+Rovaniemell%C3%A4+sparrattiin+uutta+palvelupistett%C3%A4&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Uutiskirje+7/18&#58;+TEKOJA+TISKIIN+-haastekisa+/+Syksyn+ty%C3%B6pajat+ja+webinaarit" target="_blank"><strong>HAASTA, KERRO, VOITA!</strong></a><strong> (www.kunteko.fi)</strong></p><p><br></p>13.6.2018 21:00:00Ajankohtaista14.6.2018 13:25:55121http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kuvituskuva%20kampanjasivulle.png" width="441" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kansainvälinen Setlementtiliitto: demokratian puolesta pitää taistella5798<div class="release__PublicationContent-s6son67-0 fSGSVU"><p><strong>Kesäkuussa 2018 Helsingissä kokoontuivat setlementtityöntekijät ympäri maailman. Tarkoituksena oli tutkia kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilaa Kansainvälisen Setlementtiliiton konferenssissa, joka kantoi teemaa “Demokratia – onko se vaarassa?”. Kansainvälinen Setlementtiliitto (IFS) on maailmanlaajuinen verkosto, johon kuuluu 4000 järjestöä ja satojatuhansia aktiivisia kansalaisia, vapaaehtoisia, opiskelijoita ja ammattilaisia yli 30 maasta.</strong></p><p>IFS&#58;n jäsenet ympäri maailman kohtaavat työssään ja arjessaan demokratiaan liittyviä ongelmia. Tästä syystä IFS&#58;n hallitus laati konferenssissa julistuksen demokratian puolesta.</p><p>Kansainvälisen Setlementtiliiton jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että demokratia on enemmän kuin menetelmä tai poliittinen edustus valtionhallinnossa. Demokratian visio perustuu ihmisoikeuksien ja monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja uskoon kaikkien ihmisten arvoon maailmanlaajuisesti. Se on joukko arvoja, suuntausta ja käytänteitä, jotka voimauttavat ihmisiä ja paikallisyhteisöjä ja antavat heille mahdollisuuden päättää itse elämäänsä vaikuttavista asioista.</p><p>–&#160;Olemme ahdistuneita siitä, että demokraattisen päätöksentekojärjestelmän menetelmiä on käytetty epädemokraattisten päämäärien edistämiseksi. Yleisen mielipiteen muokkaamista ja vaalien järjestämistä on manipuloitu epädemokraattisiin tarkoituksiin. Olemme todistamassa hälyttävää itsevaltiuden ja sovinismin nousua. Olemme huolissamme kansalaisyhteiskuntien heikkenemisestä ja siitä, että jotkut hallitukset hyökkäävät niitä vastaan saadakseen valtaa, kertoi Kansainvälisen Setlementtiliiton puheenjohtaja <strong>Pentti Lemmetyinen</strong>.</p><p>Olemme olleet todistamassa ihmisten joukkomuuttoa, joka johtuu suurelta osin kansalaisyhteiskunnan heikkenemisestä. Tiedon puute ja valitettavasti joskus myös tahallinen väärän tiedon levittäminen maahanmuuttajista on lisääntynyt ja aiheuttaa näille ihmisille ongelmia.</p><p>Alkuperäiskansoja ympäri maailman irrotetaan heidän kielestään ja kulttuuristaan ja työnnetään pois heidän entisiltä alueiltaan.</p><p>–&#160;Demokratia ei ole parhaimmillaan, kun sitä käytetään vahvistamaan enemmistön mielipidettä. On tärkeää, että tunnustamme demokratian ja monimuotoisuuden kunnioittamisen olevan toisiinsa sidoksissa. Meidän tulisi löytää tehokkaita keinoja kuulla sellaisten ihmisten äänet, jotka jäävät nykyisten demokraattisten järjestelmien ulkopuolelle. Oikeus osallistua lisää luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Uskomme, että suuri joukko ihmisiä voi tavata, keskustella ja löytää ratkaisuja meitä kaikkia koskettaviin ongelmiin, sanoi Pentti Lemmetyinen.</p><p>Setlementit tarjoavat paikan, joissa ymmärrys ja demokratian käytännöt voivat toteutua. Työssämme teemme tätä todeksi päivittäin.</p><h3>Kansainvälisen Setlementtiliiton julistus kuuluu&#58;</h3><ul><li><p>Demokratiaa pitää puolustaa.</p></li><li><p>Demokratian on taattava yhdenvertainen mahdollisuus äänestämiseen sekä tasapuolinen pääsy tietoihin ja resursseihin.</p></li><li><p>Hyväksymme vain täyden monimuotoisuuden toteutumisen demokraattisessa päätöksenteossa.</p></li><li><p>Maahanmuutosta on keskusteltava vain tosiasioihin pohjautuen, ja maahanmuuttajia on kohdeltava ymmärtäen ja kunnioituksella.</p></li><li><p>Demokratia, niin kuin se tässä on kuvattu, tarjoaa toiveikkaan tulevaisuuden koko ihmiskunnalle.<br><br></p></li></ul><p><em>Suomen Setlementtiliitto, sen jäsenyhdistykset ja yritykset tekevät arvokasta, arkista työtä hyvinvoinnin rakentajana eri puolilla Suomea. Toimintamuotojamme ovat kansalaistoiminta, seniori- ja vanhustyö, kehittäminen ja vaikuttavuus,&#160;lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto, 16 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden erityisoppilaitoksen koulutustarjonta sekä vaikeiden elämäntilanteiden tuki. Setlementtiliikkeen palveluksessa on noin 4000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Jo 100 vuotta setlementtityötä rohkeasti ihmisen puolella. </em><a href="http&#58;//www.setlementti.fi/" target="_blank"><em>www.setlementti.fi<br></em></a><br></p></div>13.6.2018 21:00:00Ajankohtaista14.6.2018 12:35:28108http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Työttömän lyhytkestoinen opiskelu helpottumassa - muutoksia myös aktiivimalliin5648<p><strong>Hallitus antoi huhtikuussa esityksen työttömän lyhytkestoisten opintojen helpottamisesta. Samalla on tarkoitus muuttaa aktiivimallin edellytyksiä niin, että lyhtykestoiset ja sivutoimiset opinnot kerryttäisivät aktiivisuutta.</strong></p><div class="release__PublicationContent-s6son67-0 fSGSVU"><p>Esityksen mukaan henkilö voisi aloittaa enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot työttömyysetuudella. Opintojen aloittaminen edellyttäisi 25 vuoden ikää ja sitä, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.</p><p>Jos kyse on aiemmin harjoitetuista opinnoista, opintojen keskeytymisestä tulisi pääsääntöisesti olla kulunut vähintään vuosi.</p><p>Opintojen aikana olisi yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei maksettaisi korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien opintojen ajalta.</p><p>Lyhtykestoiset opinnot kerryttäisivät aktiivimallin edellyttämää aktiivisuutta. Tämän lisäksi aktiivisuusedellytykseen voitaisiin jatkossa lukea sivutoimiset opinnot enintään kuuden kuukauden ajalta.</p><p>Esityksen mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.8.2018. On kuitenkin todennäköistä, että voimaantulo siirtyy, jos eduskunta ei ehdi käsitellä lakimuutosta ennen kesätaukoa.</p><h3>Opiskelua helpotettava edelleen</h3><p>Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää hyvänä sitä, että työttömän opiskelumahdollisuuksia parannetaan. Lyhytkestoisia opintoja suorittaa kuitenkin nykyisin vain harva työtön. Vaikka opiskelijoiden määrä voi nousta jonkin verran lakimuutoksen seurauksena, muutoksen vaikutus jäänee pieneksi.</p><p>Yhteisjärjestö pitääkin tärkeänä, että työttömän opiskelua helpotettaisiin esimerkiksi lieventämällä omaehtoisiin opintoihin liittyvää tarveharkintaa.</p><p>Yhteisjärjestö ei ole pitänyt aktiivimallia perusteltuna ja tätä ajatellen entistä laajempi mahdollisuus osoittaa aktiivisuutta on hyvä uudistus. Edelleen on kuitenkin kysyttävä, minkä vuoksi työttömän tärkeintä tehtävää, eli työnhakua, ei pidetä laissa aktiivisuutena.<br><br></p><p><em>Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry (TYJ) on työttömyyskassojen edunvalvonta- ja koulutusjärjestö sekä yhteistoimintaelin. TYJ kehittää työttömyysturvaa ja kassojen toimintaa sekä ylläpitää niiden tietotaitoa. Kaikki Suomessa toimivat 26 työttömyyskassaa ovat jäseninä TYJ&#58;ssä. Kassoissa on jäseninä noin kaksi miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää.<br></em></p><p><em></em><br></p></div>13.6.2018 21:00:00Ajankohtaista14.6.2018 8:55:4129http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Tutkimus: Kuntien henkilöstön työuupumus lisääntynyt 5673<p>Työterveyslaitoksen tuoreen 34 suomalaista kuntaa ja 2 453 kuntatyöntekijää koskevan pitkittäistutkimuksen mukaan kuntien henkilöstön työuupumus on lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan ovat heikentyneet keväästä 2016 loppuvuoteen 2017. Samalla kuitenkin palveleva johtaminen, hyvät henkilöstökäytännöt ja yhteisöllisyys auttavat tutkimuksen mukaan aktiivista sopeutumista epävarmuuteen ja muutoksiin. Kuntien henkilöstö on kokenut lukuisia muutoksia viime vuosina ja pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on tuonut monenlaista epävarmuutta työhön. Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kuntiin kohdistuneiden muutosten vaikutuksia.</p><p>– Monilla indikaattoreilla mitattuna kuntahenkilöstön työhyvinvointi on heikentynyt seurantajaksolla 2016-2017. Toisaalta niissä kunnissa, joissa oli panostettu työpaikan sosiaalisiin voimavaroihin, kuten johtamiseen, voitiin seurannassakin paremmin, toteaa toinen tutkimuksen tekijöistä, erikoistutkija&#160;<strong>Piia Seppälä</strong> Työterveyslaitoksesta.</p><p>– Jokainen työpaikka haluaa ja tarvitsee epävarmuuteen aktiivisesti sopeutuvia työntekijöitä ja johtajia, jotka säilyvät myös muutostilanteissa yhteistyökykyisinä, luovina, kimmoisina ja reagointikykyisinä. Erityisesti palveleva johtaminen, mutta myös henkilöstöä voimaannuttavat HR-käytännöt, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ennustivat tällaista aktiivista sopeutumista ja sitoutumista nykyiseen työhön ja työpaikkaan, kertoo hankkeen johtaja ja toinen tutkija, tutkimusprofessori&#160;<strong>Jari Hakanen&#160;</strong>Työterveyslaitoksesta.</p><p>– Tutkimus on osoittanut, että muutoksissa kannattaa tuunata työtä, johtaa inhimillisesti ja mitata työn voimavaroja. Näin löytyy myös keinoja muutosten johtamiseen. Kuntatyöntekijät kokevat muihin aloihin verrattuna edelleen vahvaa työn imua ja ovat sitoutuneita työhönsä, vaikka eroaikomukset ovat kasvaneet, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö&#160;<strong>Terttu Pakarinen.</strong></p><h3>KESKELLÄ MUUTOKSIA JA EPÄVARMUUTTA TYÖPAIKAN YHTEISET VOIMAVARAT OVAT LIEVÄSTI HEIKENTYNEET</h3><p>Seurantatutkimuksen ensimmäisellä mittauskerralla keväällä 2016 tutkimukseen osallistuneista 37 prosenttia ja 18 kuukautta myöhemmin syksyllä 2017 vastaajista 29 prosenttia arvioi työpaikan organisaatiorakenteessa tapahtuneen merkittäviä muutoksia edeltävän puolen vuoden aikana. Vastaavat luvut omaa työtä koskevien muutosten osalta olivat 20 % ja 19 %. Lisäksi yli 20&#160;000 asukkaan kunnissa niin sanotut työn haitalliset vaatimukset, kuten työpaikan toimintatapojen ja tiedon saamisen kankeus tai työtä koskevat ristiriitaiset odotukset koettiin seurannan aikana lisääntyneen.</p><p>Kaikki tutkimuksessa tarkastellut organisatoriset ja sosiaaliset voimavarat&#58; voimaannuttavat henkilöstökäytännöt (mahdollisuudet vaikuttaa työhön, joustavuus työajoissa ja mahdollisuudet saada tietoa työpaikkaan liittyvistä asioista kuten muutoksista), palveleva, henkilöstöä arvostava ja sen onnistumiseen tähtäävä johtaminen, oikeudenmukaiset käytännöt ja yhteisöllisyys (työtovereiden välinen luottamus, tuki ja apu, ystävällisyys) olivat lievästi heikentyneet seurantajakson aikana.</p><h3>TYÖN IMU VÄHENTYNYT, TYÖUUPUMUS JA EROAIKOMUKSET LISÄÄNTYNEET</h3><p>Muutokset, epävarmuus ja heikentyneet kuntatyöpaikkojen voimavarat näkyivät heikentyneenä hyvinvointina. Työn imu oli laskenut jonkin verran, samalla kun työuupumusoireet ja työssä tylsistyminen olivat yleistyneet. Työhyvinvoinnin heikentymisen seurauksena myös sitoutuminen omaan työpaikkaan oli vähentynyt kaikenkokoisissa kunnissa ja eroaikeet lisääntyneet sekä työntekijöillä että esimiehillä. Myös työntekijöiden aloitteellinen toiminta, ns. työn tuunaaminen oman työn voimavarojen ja myönteisten haasteiden lisäämiseksi oli vähentynyt, kun taas pyrkimys selvitä vähentämällä työn haitallisia vaatimuksia oli hieman lisääntynyt.</p><p>– Monen työhyvinvoinnin indikaattorin osalta heikennys oli melko vähäistä, mutta kaikki muutokset kertoivat johdonmukaisesti tarpeesta panostaa jatkossa entistä enemmän henkilöstön työoloihin ja työhyvinvointiin, toteaa&#160;Piia Seppälä.</p><h3>IHMISLÄHTÖISET JOHTAMISKÄYTÄNNÖT JA YHTEISÖLLISYYS ENNUSTAVAT AKTIIVISTA SOPEUTUMISTA MUUTOKSISSA</h3><p>– Vielä työhyvinvoinnin heikentymistäkin merkittävämpi tutkimustulos liittyy siihen, että haastavissa muutosoloissa henkilöstö voi sitä paremmin, mitä enemmän oli panostettu ihmisten johtamiseen ja yhteisöllisyyteen. Niiden avulla henkilöstö myös sopeutui muutoksiin paremmin, mikä näkyi työhyvinvoinnissa puolitoista vuotta myöhemmin, sanoo&#160;Jari Hakanen.</p><p>Tutkimuksessa tarkasteltiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa aktiivista sopeutumista muutoksissa ja epävarmuudessa. Ihmislähtöinen palveleva johtaminen ennusti kaikkia tutkittuja aktiivisen sopeutumisen tyyppejä&#58; sopeutumista työryhmää koskeviin muutoksiin ja uusiin yhteistyötilanteisiin, reagointi- ja luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä stressinsietokykyä. Myös muut tutkitut voimavarat&#58; voimaannuttavat HR-käytännöt, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ennustivat parempaa sopeutumista työryhmässä, yhteistyötilanteissa ja stressin siedossa. Lisäksi kaikki mainitut voimavarat vaikuttivat myönteisesti pitkälläkin aikavälillä sitoutumiseen ja ylpeyteen omasta työpaikasta, mikä vastavuoroisesti vaikutti myönteisesti arvioihin työpaikan voimavaroista.</p><p>Erityisesti ihmislähtöisen palvelevan johtamisen vahvistaminen kunnissa on tämän tutkimuksen perusteella keskeinen haaste. Kun siinä onnistutaan, voi myös henkilöstö entistä paremmin, jolloin se on aloitteellinen tuunaamaan työtään ja valmiimpi kohtaamaan muutokset.<br></p><p><br></p>12.6.2018 21:00:00Ajankohtaista14.6.2018 10:54:0124http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK antaa hallitukselle kouluarvosanaksi ehdot5797 <p>STTK&#58;n hallitus keskusteli kesäkuun kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisestä yhteistyöstä.<br> - Kesän alkaessa jaetaan monenlaisia todistuksia ja arvosanoja. STTK&#58;n hallitus antaa maan hallitukselle työmarkkinaosaamisesta ehdot. Kolme vuotta istunut hallitus ei ole kehittynyt osaajaksi työmarkkina-asioissa. Sen sijaan useimmissa asioissa se on ollut kovakorvainen, käskyttävä ja joustamaton, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> sanoo.</p><p>Palola muistuttaa, että kolmeen vuoteen on mahtunut monia ongelmia.<br> - Jyrkimmän vastakkainasettelun aiheuttivat uuden hallituksen ideoimat pakkolait, eli tavoite heikentää työehtoja ja rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Toinen iso riitely liittyi aktiivimalliin, jolla heikennetään työttömien toimeentuloa ilman, että heille tosiasiassa tarjotaan mahdollisuutta työhön tai sitä vastaavaan aktiivisuuteen. Parhaillaan hallitus kaavailee irtisanomisperusteiden heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallitus on myös törmäyskurssilla nuorten kanssa valmistellessaan työsopimuslain muutosta, joka mahdollistaisi alle 30-vuotiaan kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Kun jo aiemmin koeaikaa on pidennetty puoleen vuoteen, on mahdoton nähdä perusteita määräaikaisten sopimusten lisäämiselle.</p><p>STTK&#58;n hallitus arvioi, että muiltakaan osin maan hallituksen toiminta ei ole ollut linjakasta.<br> - Keskustelussa huomiota kiinnitettiin myös esimerkiksi kehnoon lakien valmisteluun ja loputtomalta vaikuttavaan sote-sekoiluun. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen oli määrä olla suurin yksittäinen rakenteellinen uudistus tämän hallituskauden aikana. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että sote-uudistus on kaaoksessa ja sen toteutuminen täysin epävarmaa. Myös välttämätön perhevapaauudistus kaatui, Palola sanoo.</p><p>STTK korostaa, että on hienoa, kun talous on vihdoin kääntynyt kasvuun, työttömyys hellittää ja yritykset menestyvät – joskin se on etupäässä elpyneen maailmantalouden eikä ainoastaan hallituksen toimenpiteiden ansiota. STTK ei kiistä rakenteellisten uudistusten tarvetta nyt eikä jatkossa eikä myöskään uudistamisen tarpeita työmarkkinoilla.<br> - Mutta mikään uudistus ei etene toivotulla tavalla eikä siitä tule hyvä, jos edetään nykyisen hallituksen luomalla vastakkainasettelun tiellä. Suomalaiset ovat fiksu kansa ja hyväksyvät uudistukset, kun niille on riittävät perustelut, kansalaisia kuullaan ja muutoksille varataan riittävä aika. Tämän opin kertausta suosittelemme nykyiselle ja tulevillekin hallituksille.</p><p><br></p>10.6.2018 21:00:00Ajankohtaista11.6.2018 10:38:55192http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Henkivakuutuksen hintaa luullaan satoja euroja kalliimmaksi kuin se on5791<h3>Kysely&#58; 60 prosenttia suomalaisista työikäisistä ei tiedä henkivakuutuksen hintaa</h3><p>Suomalaisten mielikuva henkivakuutuksen hinnasta on joko vääristynyt tai hintaa ei osata edes arvioida. Vuosikulua luullaan peräti satoja euroja suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Suomalaisista työikäisistä 60 prosenttia ei osaa antaa henkivakuutuksen hinnasta lainkaan arviota. </p><p>Epäselvyyttä on myös sukupuolten välisistä hintaeroista. Jo vuodesta 2012 saakka hinnat ovat olleet samat naisille ja miehille. Suomalaisista vain noin neljänneksellä on henkivakuutus. Lähes kolmannekselle niistä, joilla henkivakuutusta ei nyt ole, syynä on, että henkivakuutuksen ottaminen ei ole tullut edes mieleen. Tiedot selviävät Henkivakuutusyhtiö Kalevan helmikuussa 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta.<br> <br>Suomalaiset eivät tunne henkivakuutuksia. Siksi niihin liitetään paljon vääriä mielikuvia ja uskomuksia. Suurin virheellisyys mielikuvissa liittyy henkivakuutusten hinnoitteluun. Yli puolet työikäisistä suomalaisista – 60 prosenttia – ei osaa edes arvioida, paljonko 50 000 euron henkivakuutusturva heille maksaa. Muiden – siis 40 prosentin – mielikuva hinnasta on yli 300 euroa vuodessa. Tiedot selviävät Henkivakuutusyhtiö Kalevan helmikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1508 suomalaista.</p><p>– Henkivakuutusten hinnoitteluun on tyypillisesti valittavissa kaksi erilaista tapaa. Jos asiakas haluaa, että korvaussumma pysyy aina samana, vakuutuksesta maksettava hinta nousee iän mukana. Jos taas valitsee, että vakuutuksesta maksettava hinta ei nouse iän myötä, niin korvaussumma laskee vuosittain. Vakuutuksen hinta riippuu valittavan turvasumman lisäksi vakuutettavan iästä – mitä nuorempana vakuutuksen ottaa, sitä halvempi on hinta, Kalevan toimitusjohtaja <strong>Timo Laitinen </strong>kertoo.</p><p>Henkivakuutusyhtiö Kalevan 50 000 euron korvaussumman kattava henkivakuutus maksaa 30-vuotiaalle noin 45 euroa vuodessa. 50-vuotiaalle vastaava vakuutus maksaa noin 115 euroa vuodessa. Suomalaisten hintamielikuva henkivakuutuksista osuu siis räikeästi yläkanttiin. Hinta on sama naisille ja miehille.</p><p>– Mielikuva on valitettavan vääristynyt. Suuri osa ihmisistä luulee, että hinta on moninkertainen, mutta näin ei ole ainakaan kaikilla vakuutusyhtiöillä. Omalta osaltamme olemme tuoneet läpinäkyvyyttä hinnoitteluun laskurilla, josta jokainen voi tarkistaa ikänsä ja korvaussumman perusteella syntyvän vakuutuksen kuukausihinnan, Laitinen toteaa.</p><h3>Vain neljännes suomalaisista on vakuuttanut oman henkensä</h3><p>Harva suomalainen varautuu kuolemaansa. Ainoastaan noin neljännes työikäisistä on ottanut henkilökohtaisen henkivakuutuksen. Yksi suurimmista syistä vakuuttamattomuuteen on, ettei asia ole tullut edes mieleen.</p><p>- Yleisin syy henkivakuuttamattomuuteen on luulo vakuutuksen hintavuudesta. Vääristynyt mielikuva näkyy siinä. Kolmanneksi tavanomaisin syy on se, että vastaaja kuvittelee, ettei hänen kuolemansa vaikuttaisi perheen elintasoon merkittävästi. Se on hieman nurinkurista, koska aikaisemmat selvityksemme kertovat, että suurin osa suomalaisista kuitenkin ajattelee, että kuolemamme jälkeen yhteiskuntamme ei pysty huolehtimaan perheestämme tai läheisistämme, Laitinen sanoo.</p><p>Hyvätuloiset vakuuttavat henkensä huomattavasti innokkaammin kuin vähemmän ansaitsevat. Yli 67 000 euron tuloja nauttivista yli 60 prosentilla on henkivakuutus. Alle 27 000 euroa vuodessa tienaavien vastaava prosentti on 26.</p><p>- Pankkilaina selvästi lisää halukkuutta henkivakuuttamiseen, mutta silti vain puolella yli 100 000 euron lainan omaavista suomalaisista työikäisistä on henkivakuutus. Pankin lainaturvankin on ottanut vain 15 prosenttia tutkimukseen vastanneista, Laitinen huomauttaa.</p><h3>Joka viides mies perustelee henkivakuutuksen puuttumista sillä, ettei vakuuttaminen ole ajankohtaista</h3><p>Joka viides henkeään vakuuttamaton suomalaismies näkee, ettei hengen vakuuttaminen ole ajankohtaista. Naisista 14 prosenttia ajattelee niin. Erityisen yleinen ajatusmalli on alle 35-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Heistä yli neljännes ei koe henkivakuutusta itselleen ajankohtaiseksi.</p><p>– Toki kuolemanriski nousee iän kanssa, mutta on silti hieman erikoinen ajatusmalli, että henkivakuutus ei olisi jossain elämänvaiheessa ajankohtainen. Ja sellainen ajattelu on vieläpä huomattavasti yleisempää miehille kuin naisille, vaikka miesten eliniänodote 78 vuotta on selkeästi lyhyempi kuin naisten 84 vuotta, Laitinen huomauttaa.</p><p>Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan YouGov Finlandilla teettämä kyselytutkimus toteutettiin 20.2.–26.2.2018. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista työikäistä (20–60 -vuotiaat) aikuisväestöä edustavaksi. Kyselyyn vastasi 1508 henkilöä. Keskimääräinen luottamusväli on ±2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.<br>&#160;<br><em>Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Takuupääoman suuruus on 8,4 miljoonaa euroa ja sen omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen. Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutusyhtiön sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammatti- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille.</em></p><p><a href="http&#58;//www.kalevavakuutus.fi/">www.kalevavakuutus.fi</a> </p><p><a href="http&#58;//www.henkivakuutuskuntoon.fi/">www.henkivakuutuskuntoon.fi</a></p><p>&#160;</p>6.6.2018 21:00:00Ajankohtaista7.6.2018 11:49:24231http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Missä kunnissa ”tuottavimmat” kuntalaiset? 5622 <p><strong>Minkä ikäisenä vuonna 2016 syntynyt ihminen muuttuu kunnalle ”nettotuottavaksi” kuntalaiseksi? Olennaista kunnan rahoituksen kannalta on, missä ikävaiheessa kuntalaisesta saatavat kumulatiiviset tulot ylittävät kumulatiiviset menot. Tämän pisteen ylittäminen pitäisi tapahtua mahdollisimman varhain. Näin sanoo VTT Eero Laesterä esitellessään KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehtyä selvitystä ”Ihmisen hinta Suomen kunnille – kuinka paljon kuntalainen maksaa eri ikäkausina?”</strong></p><p>Selvityksen perusteella pystytään arvioimaan esimerkiksi se, mille ikäryhmille tuotetut palvelut ovat ikäryhmien tuloihin nähden kalliit tai mihin ikäryhmiin kannattaisi panostaa kuntamarkkinoinnissa. </p><p>Keskimäärin kuntien kumulatiiviset tulot kääntyvät plussalle vasta 58 -vuotiailla, ja taas miinukselle kuntalaisen täyttäessä 79 vuotta. Ennen 40&#58;ttä ikävuotta kuntalaiset kääntyvät kunnan talouden kannalta positiivisiksi 10 kunnassa, ennen 50&#58;ttä ikävuotta 70 kunnassa, ennen 60&#58;ttä ikävuotta 170 kunnassa ja ennen 70&#58;ttä ikävuotta 243 kunnassa.</p><p>On kuntia, joissa varhaislapsuus on kunnalle jopa ”tuottavaa” toimintaa. Tällaisia ovat erityisesti kunnat, joissa suurta lapsimäärää hoidetaan kotona, mutta kunta saa valtionosuuden ikäryhmän mukaan järjestelmäperusteisesti. Vasta perusopetus muuttaa kokonaistilanteen normaaliin tapaan negatiiviseksi. </p><p>Seuraavat piirteet voivat edesauttaa kunnan asukkaistaan saamaa talouden plusmerkkiä&#58; suuri asukasluku ja -tiheys, asukasluvun kasvu, korkea tulotaso, kunnan suuri pinta-ala, suuri työpaikkaomavaraisuus, sekä suuri vieraskielisten ja saamelaisten osuus. Heikentäviä tekijöitä voivat olla korkea ikä, alhainen koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkea sairastavuuskerroin.</p><h3>Alajärvi kärjessä<br></h3><p>Yllättäjä tulee tässä&#58; Alajärvi on kaikissa ikäryhmissä tasapainoinen kunta ja nousee näin ”Kuntalaisen hinta” –rankingin kärkeen. Sillä on tarkastelun edullisin palvelurakenne. Seuraavina ovat Pyhäntä, Kannonkoski ja Taivalkoski. Haastavin tilanne on Pukkilassa, jossa on kallein palvelurakenne, sekä Pyhäjärvellä, Kurikassa ja Kyyjärvellä, jotka sijoittuvat kokonaisarviossa kuntalistan häntäpäähän. </p><p>Suurista kaupungeista parhaiten pärjää Espoo sijaluvulla 54, perässään Lahti (69) ja Oulu (77). Helsinki on sijaluvulla 94 ja Kuopio 126. Häntäpäässä ovat Hämeenlinna (215), Kouvola (224) ja Turku (247). </p><p>Kun ikäryhmittäinen tarkastelu ulotetaan nollasta 84 vuoteen saakka, vain 54 kuntaa päätyy kokonaisuutena plussalle, kärjessä Alajärvi (52.776 €/kuntalainen). Yli 80 prosenttia kunnista päätyy kumulatiivisesti laskien miinukselle, selvimmin Pukkila (-124.722€/kuntalainen).<br></p><p><strong>Ihmisen hinta suomen kunnille – kuinka paljon kuntalainen maksaa eri ikäkausina?</strong><br>HT Eero Laesterä, KTM Tuomas Hanhela<br><a href="https&#58;//www.dropbox.com/sh/hagolmsugz9yfgz/AADE3pqLDpf5AEclZSuloH56a?dl=0&amp;preview=Kuntalaisen+hinta_Eero+Laester%C3%A4_462018.pdf" target="_blank">Esitys nähtävissä tästä</a>.</p><p></p><p><strong>Kuntalaisen hinta –ranking</strong><br>Kuntalaisen nettokannattavuus kunnittain ja maakunnittain<br><a href="https&#58;//www.dropbox.com/sh/hagolmsugz9yfgz/AADE3pqLDpf5AEclZSuloH56a?dl=0&amp;preview=Kuntalaisen_hinta_kunnittain_ja_maakunnittain.xlsx" target="_blank">Excel-taulukko nähtävissä tästä</a>.</p><p><strong>Kuntataulut (pdf)</strong><br>0–84 –vuotiaiden nettotuotto ikäryhmittäin ja kunnittain<br><a href="https&#58;//www.dropbox.com/sh/0v6075x09yxko59/AADVvUWVXyWma1UmY4w5kgD_a?dl=0" target="_blank">PDF-tiedostot nähtävissä tästä</a>. </p><p><strong><br>Selvityksen toteutus&#58;</strong><br><br>VTT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemä selvitys kertoo, millainen talousyhtälö kunnassa muodostuu kuntalaisen tuomista tulovirroista ja menovirroista. Huomioon otetaan kuntalaisen koko ”elinkaari”, kaikki ikäryhmät tulo- ja menovirtoineen aina valtionosuuksista verotuloihin, sen kaikkine verolajeineen.</p><p>Palveluihin käytettävät menot pitäisi kattaa kuntalaisen mukanaan tuomalla tulovirralla – valtionosuuksilla, verotuloilla ja maksutuloilla. Selvitys osoittaa, kuinka kunnan asukkaiden ikärakenne, palvelutarpeet ja tulotaso vaikuttavat kunnan tulo- ja menovirtaan eri ikäryhmittäin sekä kokonaisuutena. Aineisto on tehty vuoden 2016 tilastotietojen perusteella.</p><p><br></p>3.6.2018 21:00:00Ajankohtaista4.6.2018 9:42:36323http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslakiehdotuksesta on valmistunut5865<p>Perustuslakivaliokunta pitää lakiehdotusta aikaisempaa valinnanvapausehdotusta parempana perustuslain näkökulmasta. Lakiehdotuksessa on kuitenkin edelleen vakavia perustuslaillisia ongelmia ja useita korjattavia säännöksiä.</p><p>Valiokunnan mielestä lakiehdotukseen tarvittavat muutokset voidaan tehdä eduskunnassa. Lain käsittelyn perustuslainmukaisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset valinnanvapaus-, sote- ja maakuntalakiehdotuksista saatetaan vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen lakien lopullista hyväksymistä. <br>Keskeisimmät perustuslakiongelmat liittyvät valinnanvapausjärjestelmän voimaantulon aikatauluun ja maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen. </p><p>Valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä. Valinnanvapauslakiin voidaan kuitenkin lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.</p><p>Maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on riittämätöntä erityisesti poikkeustilanteissa. Rahoituslakia on välttämättä muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. </p><p>Valinnanvapauslain olisi syytä turvata yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunnan on pystyttävä turvaamaan palvelut myös nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa.</p><p>Perustuslakivaliokunta on tarkastellut ehdotetun järjestelmän suhdetta EU&#58;n valtiontukisääntelyyn ja todennut sen muodostavan riskin sille, että järjestelmää voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan. Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU&#58;n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU&#58;n komissiolle.</p><p>Valinnanvapauslain tietosuojasääntely on olennaisesti puutteellinen, ja sen perusteella on vaikea hahmottaa, miten arkaluonteisten henkilötietojen on tarkoitus liikkua monituottajamallissa eri toimijoiden välillä. Sääntelyä on täydennettävä ja selvennettävä. Lisäksi on vielä tarkkaan selvitettävä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen laskemiseen EU&#58;n tietosuoja-asetuksen vastaista profilointia.</p><p>Valinnanvapausjärjestelmän eri osatekijöitä, kuten asiakassuunnitelmaa, suoran valinnan palveluita, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia sekä alihankintaa, koskeva sääntely ei ole kaikilta osin riittävän täsmällistä ja oikeusturvan takaavaa. Suoran valinnan palveluissa on kyse sote-keskusten palveluista, joissa asiakas voi valita itse palveluntuottajan ilman maakunnan osoitusta tai erillistä palvelutarpeen arviointia. Palveluntuottajan oikeutta hankkia näitä suoran valinnan palveluita alihankintana on rajoitettava.</p><p>Lisäksi erityisesti asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä siten, että laista käyvät ilmi suunnitelman oikeusvaikutukset ja niihin liittyvä mahdollisuus valittaa suunnitelmasta.</p><p>Kielellisiä oikeuksia koskevaa sääntelyä on täsmennettävä. Maakunnalle on ehdotettu velvollisuutta huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin perusteella annettavissa palveluissa &quot;mahdollisuuksien mukaan&quot;, mitä ei voi pitää riittävänä. Valinnanvapausjärjestelmän pilotointia koskevaa sääntelyä on täydennettävä ainakin perusteilla, joilla eri alueet pilotointiin valitaan. Kriteerinä voi toimia esimerkiksi pilotoinnin merkitys sen tavoitteiden kannalta. Lisäksi laista tulee ilmetä pilotoinnin henkilöpiiri.</p><p>Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on edetty jo varsin pitkälle, vaikkei eduskunta ole vielä hyväksynyt asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Valiokunta pitää tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aloittamista ennen lain hyväksymistä esimerkiksi jo käynnistettyjen alueellisten pilotointien avulla.</p><p>Lausunto PeVL 15/2018 on luettavissa verkossa osoitteessa <a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx">https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx</a></p><p>&#160;</p>1.6.2018 13:48:27Ajankohtaista1.6.2018 13:48:27495http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty mukana Tulevaisuuden Suomi -julkaisussa 5864<p>​Tulevaisuuden Suomi -julkaisu ilmestyi perjantaina 1.6. Helsingin Sanomien yhteydessä. Jyty on mukana julkaisussa artikkelilla Vaikuttava menneisyys - valoisa tulevaisuus. Artikkelissa Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki kertoo mm., että Jytyn&#160;edunvalvontatyö pohjautuu arvoihin, joita ovat jäsenlähtöinen ja osaava palvelu, yhteistyö, nykyaikaisuus ja oikeudenmukaisuus.</p><p><strong>Lue lisää artikkelista sähköisessä muodossa&#58;</strong><br></p> <p class="MsoNormal"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;color&#58;black;">E-paper -versiossa Jytyn artikkeli löytyy sivulta 19&#58;<br><a href="http&#58;//epaper.fi/read/4425/EGoZ466j" target="_blank">http&#58;//epaper.fi/TulevaisuudenSuomi</a></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;color&#58;black;">Digitaalinen versio Jytyn artikkelista löytyy täältä&#58;<br><a href="https&#58;//tulevaisuudensuomi.calcus.tech/jyty" target="_blank">https&#58;//tulevaisuudensuomi.calcus.tech/jyty</a></span></p><p><br></p>31.5.2018 21:00:00Ajankohtaista1.6.2018 8:59:40603http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty100/PublishingImages/Jyty_100_juhlakuvapohja_RGB_1500x1125px.jpg" width="374" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tutkimus: Kotihoito jättää jäljet äidin uraan ja lapsen kehitykseen5856<p>​Lasten kotihoidon tuki vähentää äitien työllisyyttä, pidentää lasten kotihoitojaksoja ja lisää neuvolatesteissä ilmeneviä lasten kehitysongelmia.</p><p>Kotihoidon tuen vaikutusten tulkinta on, että 1-2 -vuotiaille lapsille osallistuminen kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen on lyhyellä aikavälillä keskimäärin parempi vaihtoehto kuin pelkkä kotihoito. Kotihoidon tuki ei kuitenkaan näytä vaikuttavan peruskoulun päättötodistukseen eikä ylioppilaskirjoitusten arvosanohin. Se ei myöskään tunnu peruskoulun jälkeisissä koulutusvalinnoissa.</p><p>Nämä tulokset ilmenevät <em>Palkansaajien tutkimuslaitoksen </em>julkaisemasta tutkimuksesta, jonka tekijöinä ovat tutkimusjohtaja <strong>Tuomas Kosonen </strong>ja VATT&#58;in tutkimusprofessori <strong>Kristiina Huttunen</strong>. Tutkimus tarkastelee lasten kotihoidon tuen vaikutuksia lapsiin ja äitien työllisyyteen. Tämä tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa Taidot Työhön -hanketta, joka tutkii osaamista, koulutusta ja tulevaisuuden työelämää.</p><p>Suomessa käydään vilkasta julkista keskustelua sekä lasten kotihoidon tuen vaikutuksista työllisyyteen että lasten kotihoidon tai varhaiskasvatuksen vaikutuksista lapsiin. Kososen ja Huttusen tutkimus tarjoaa keskusteluun tieteellistä tutkimustieota. Suuri osa suomalaisesta aiemmasta tutkimusnäytöstä perustuu tukien ja työllisyyden tai lasten hoitomuotojen ja myöhemmän koulutuksen välisiin yhteyksiin. Tällöin jää avoimeksi, miten työllisyys tai lasten kognitiivinen kehitys muuttuisi, jos tukia muutettaisiin suhteessa nykyiseen.</p><p>Tässä tutkimuksessa käytetään menetelmää, joka vastaa kysymykseen, miten kotihoidon tuen muuttaminen todella vaikuttaa äitien työllisyyteen, lasten hoitomuotoihin ja tätä kautta lapsiin. Tutkimuksessa on käytetty kotihoidon tuen kuntalisiä koskevaa aineistoa yhdistettynä koko Suomen väestön kattavaan rekisteriaineistoon. Lisäksi tutkimuskäytössä on ensimmäistä kertaa laaja rekisteriaineisto lastenneuvolassa tehtävien testien tuloksista.</p><p>Lastenneuvolassa seurataan lapsia standardoiduilla testeillä, joilla pyritään selvittämään, onko lasten kehitys iänmukaista. Tässä tutkimuksessa käytetään kognitiivisia testejä mittarina lasten lyhyen aikavälin kehitykselle. Näissä testeissä suurempi kotihoidon tuki näkyy muihin ryhmiin nähden suurempana määränä ongelmia. Siten kotihoidon tuen vaikutuksesta lisääntynyt kotihoito nähdään kotihoidon tuki-ikäisten lasten kannalta huonompana vaihtoehtona kuin sen vaihtoehto eli varhaiskasvatus. Tämä negatiivinen vaikutus lapsiin ei kuitenkaan ole niin pysyvä, että se näkyisi peruskoulun päättötodistuksen arvosanoissa tai toisen asteen koulutusvalinnoissa.</p><p>Tutkimuksessa havaitaan myös, että kotihoidon tuki vähentää äitien työllisyyttä kaikissa muissa osaryhmissä paitsi yksinhuoltajaäideillä. Suhteessa tukien vaihteluun tämä vaikutus on varsin voimakas.</p><p>Tutkimuksessa hyödynnetään kotihoidon tukeen maksettavien kunnallisten lisien tuomaa vaihtelua kotihoidon tuen määrään. Kuntalisien huomioonottaminen mahdollistaa vertailun samanlaisten perheiden välillä, jotka ovat oikeutettuja saamaan eri määriä kotihoidon tukea asuinkuntansa lisä huomioiden. Tämä menetelmä mahdollistasa kotihoidon tuen kausaalisten vaikutusten selvittämisen äitien työllisyyteen ja lasten kehitykseen. Kuntalisistä on kerätty aineisto eri kunnissa vuosina 1994-2014. Nämä tiedot on yhdistetty laajaan, koko Suomen väestön käsittäviin rikkaisiin rekisteriaineistoihin, joista selviää muun muassa työhistoria ja lasten syntymät, sekä neuvola-aineistoon. </p>31.5.2018 6:19:39Ajankohtaista31.5.2018 6:19:3983http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn yhdistyksiä palkittiin5858<span lang="FI"><h4>Keväällä järjestetyt Megaviikonloput keräsivät jytyläiset yhteen<br>ympäri Suomea. Samalla palkittiin yhdistyksiä aktiivisesta toiminnasta.</h4></span><p>Jokaisella Jytyn alueella järjestettiin yksi vuoden päätapahtumista, kun yhdistimme kolme alueellista tapahtumaa yhteen. Alueiden luottamustoimijat ja uudet jäsenet kokoontuivat siis toukokuussa Megaviikonloppuihin, joissa myös juhlittiin satavuotiasta liittoamme! </p><p>Yhtenä osiona alueiden 100-vuotisiltajuhlissa oli yhdistysten palkitseminen. Oli upeaa tuoda näkyväksi se hieno työ, jota jytyläisissä yhdistyksissä tehdään ympäri Suomen. </p><p>Joka alueella jaettiin neljä koulutusstipendiä sekä osalla alueista kunniamainintoja. </p><h3>Palkitut yhdistykset alueittain</h3><h4>Etelä-Suomi</h4><p><strong>Paras jäsenmääräkehitys&#58;</strong> Jyty Kerava ry&#160; <br><strong>Aktiivisin kouluttautuja&#58;</strong> Jyty Vihti ry&#160; <br><strong>Tulevaisuuden yhdistys&#58;</strong> Jyty Turku ry ja Jyty Uusikaupunki ry </p><p><em>Kunniamaininnat <br></em><strong>Edunvalvonta&#58;</strong> Jyty Järvenpää ry&#160; <br><strong>Aktiivinen jäsentoiminta&#58;</strong> Jyty Salon Seutu ry&#160; <br><strong>Aktiivinen työpaikkatoiminta&#58;</strong> Jyty Metropoli ry&#160; <br><strong>Eniten itsenäisesti tehtyjä työpaikkakäyntejä&#58;</strong> Jyty Metropoli ry / ammattiosasto KASKO</p><h4>Itä-Suomi</h4><p><strong>Paras jäsenmääräkehitys&#58;</strong> Padasjoen Jyty <br><strong>Aktiivisin kouluttautuja&#58;</strong> Jyty Kouvola ry <br><strong>Aktiiviset työpaikkakäynnit&#58;</strong> Jyty Mikkeli ry<br><strong>Tulevaisuuden yhdistys&#58;</strong> Jyty Joensuun seutu ry </p><h4>Länsi-Suomi</h4><p><strong>Paras jäsenmääräkehitys&#58;</strong> Virtain Jyty ry <br><strong>Aktiivisin kouluttautuja&#58;</strong> Jyty Harjavallan seutu ry <br><strong>Nuorissa on tulevaisuus!&#58;</strong> Jyty Kauhajoki ry<br><strong>Innovatiivisin toimintakulttuurin uudistaja&#58; </strong>Jyty Jyväskylä ry</p><h4>Pohjois-Suomi</h4><p><strong>Paras jäsenmääräkehitys&#58;</strong> Jyty Tervola ry<br><strong>Aktiivisin kouluttautuja&#58;</strong> Jyty Lapin Seurakuntahenkilöstö ry<br><strong>Tulevaisuuden yhdistys&#58;</strong> Jyty Ylivieska ry<br><strong>Paras työpaikkanäkyvyys&#58;</strong> Jyty Kainuun Kuntayhtymä ry</p><p><em>Kunniamaininnat<br></em><strong>Toiminnan kehittäminen&#58;</strong> Jyty Rovaniemi ry<br><strong>Viestinnän ja näkyvyyden kehittäjä&#58;</strong> Jyty Kalajoki ry</p>30.5.2018 21:00:00Ajankohtaista31.5.2018 10:55:21617http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_pokaali_rgb.jpg" width="350" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Käytä Teboilin kesän jäsenetu hyväksesi 5857 <p>Oy Teboil Ab korottaa Jytyn jäsenkorttialennusta 1.6.–31.7.2018 väliseksi ajaksi. <span class="ms-rteThemeForeColor-9-0">Alennus on 2,5 senttiä</span> / litra bensiinistä ja dieselöljystä (normaali alennus 2,1 snt). Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista 10 %, autokemikaaleista 5 %, pesuista 5 % sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %.</p><p>Polttoainealennukset saa liiton magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. <br></p><p><a href="/fi/jasenyys/jasenedut/autoilu/Sivut/Teboil.aspx">Lue lisää</a></p><p><br></p><p><br></p>30.5.2018 21:00:00Ajankohtaista31.5.2018 8:36:51539http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jasenyys/jasenedut/PublishingImages/Teboil_FB_AY-kesa¦êetu_270x130px_2018_jyty.png" width="391" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tasa-arvohankkeiden rahoitus auki, Suomi on saanut EU:lta 2,9 miljardia euroa tasa-arvon edistämiseen 5497<p>Suomessa ollaan huolissaan, kuinka tasa-arvon käy komission uudella rahoituskaudella 2021 - 2027. Puhutaan, että Euroopan komissio olisi arvioinut tasa-arvon valtavirtaistamisen häirinneen EU-hankkeita.</p><p>&#160;– Jännityksellä odotetaan, mikä on nyt komission kanta tulevaan rahoituskauteen, neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä mainitsee. </p><p>&#160;– On kuitenkin EU-valtioita, jotka eivät pidä tasa-arvoa minään. Niiden kanta painaa äänestyksissä. Rahasta äänestettäessä jää nähtäväksi, onko EU-parlamentin enemmistö tasa-arvon puolesta vai sitä vastaan, Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osaston päällikkö Satu Keskinen kertoo.</p><p>&#160;Esimerkiksi Virolla tai Latvialla ei ole ollut tasa-arvohankkeita, mutta niissäkin tasa-arvoa on pyritty valtavirtaistamaan. </p><h3>Hankerahaa tasa-arvon edistämiseen</h3><p>&#160;Viime vuoden loppuun mennessä Suomi oli saanut EU&#58;lta 2,9 miljardia euroa tasa-arvohankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön Eeva Raevaara pitää EU-rahoituksen ja hankkeiden merkitystä tasa-arvotyölle suurena.</p><p>&#160;29 hankkeella on edistetty sukupuolten tasa-arvoa työllistämispalveluissa ja aluekehityksessä, torjuttu syrjintää ja pitkäaikaistyöttömyyttä sekä edistetty työoloja ja työpaikkojen laatua. </p><p>&#160;Hankkeilla on ehkäisty&#160;myös lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. </p><p>&#160;– Isä hoitaa -hankkeeseen kuuluva Isäaikaa-kampanja oli suunnattu miesvaltaisille sektoreille. Houkuteltiin isiä pitämään enemmän vanhempainvapaita, Raekallio kertoo. </p><p>&#160;Euroopan sosiaalirahasto ESR pyrkii edistämään tasa-arvoa niin sanotulla kaksoisstrategialla&#58; kavennetaan sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja valtavirtaistetaan tasa-arvoa kaikkeen päätöksentekoon.</p><p>&#160;EU-rahoituksen tasa-arvovaikutuksia pohdittiin Eurooppanaisten aamuseminaarissa keskiviikkona.&#160; </p><h3>EU satsaa koulutukseen</h3><p>&#160;Komissio on antanut toukokuun alussa oman esityksensä rahoituskaudelle 2021-2027. </p><p>&#160;Se kaavailee vähentävänsä EU&#58;n yhtenäisyyttä kehittävää koheesiorahaa 49 prosenttia, maaseudun kehittämistukia 31 prosenttia ja suoria maataloustukia 18 prosenttia. </p><p>&#160;Suurin lisäys on 77 prosenttia koulutukseen Erasmus-ohjelman kautta. Myös ympäristöohjelma Life saa 37 prosentin lisäyksen. <br> Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa kasvatetaan 31 prosenttia. </p><p>&#160;EU&#58;n rahoista 39 prosenttia on maataloustukia. Suomen saamista rahoista maataloustukia on 65 prosenttia. <br> Suomi maksaa keskimäärin 2 miljardia euroa vuodessa EU-jäsenyydestään.</p><p>&#160;Suomi saa EU&#58;lta keskimäärin 1,5 miljardia euroa vuodessa.</p><p>Teksti&#58; UP/Tiina Tenkanen</p>30.5.2018 17:57:40Ajankohtaista30.5.2018 17:57:40478http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx