​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet. Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Miksi irtisanomislakia vastustetaan?5775<p><strong>Jyty on ilmoittanut vastustavansa monien muiden liittojen tavoin jyrkästi irtisanomissuojan heikentämistä alle 10 hengen yrityksissä.</strong> </p><h3>Mistä irtisanomislaissa on kyse?</h3><p>Maan hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamisesta tavoitteena alentaa työllistämisen kynnystä. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltiin työsopimuslain muutokset tarkoituksena keventää henkilöperusteisen irtisanomisen kriteereitä alle 10 henkilöä työllistävissä työpaikoissa.</p><p>Hallitus perustelee lakimuutosta lähinnä Suomen Yrittäjien näkökulmasta. Työllistämisen väitetään helpottuvan, kun &quot;ongelmatyöntekijöistä&quot; pääsee työntekijän henkilöön liittyvillä irtisanomisperusteilla helpommin eroon. </p><p>Jyty ja muut ammattiliitot näkevät muutoksen vaikeana nimenomaan työntekijöiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun kannalta. Työnantajan koko ei voi olla peruste erilaisille irtisanomisperusteille.</p><p>Jyty katsoo, että hallituksen olisi vedettävä esityksensä pois ja aloitettava puhtaalta pöydältä kolmikantaneuvottelut palkansaajaliikkeen kanssa työllisyyden nostamisen keinoista. Nythän hallituksen esitys irtisanomislaista on tulossa eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin viikolla 47. </p><p>Maan hallitus ei ole lakiesitystä valmistellessaan neuvotellut työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä on vastoin Kiky-sopimuksen tekemisen yhteydessä annettua lupausta, jonka mukana työelämän lainsäädäntöä valmistellaan yhdessä.</p><h3>Mitä hallitus tehnyt aiemmin?</h3><p>Nykyinen hallitus on jo aiemmin mm. pidentänyt uuden työntekijän koeaikaa kuuteen kuukauteen aiemmasta neljästä kuukaudesta ja lyhentänyt takaisinottovelvollisuutta merkittävästi. Nämä on katsottu ns. työllistämiskynnystä madaltaviksi toimiksi. Olennaista on kuitenkin se, että näiden toimien vaikutusta ei ole ehditty seurata eikä niistä saatuja tuloksia analysoida.</p><h3>Mitkä ovat keskeiset perustelut sille, että ammattiliitot eivät hyväksy kaavailtua lakimuutosta?</h3><p>Henkilöperusteinen irtisanomissuoja on tällä hetkellä Suomessa eurooppalaisittain keskitasoa OECD&#58;n tuoreimman tilaston mukaan. Katso tilasto&#58; <a href="https&#58;//stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=EPL_R">https&#58;//stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=EPL_R</a></p><p>Työntekijän irtisanominen on siis jo nyt mahdollista työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastaisesti sekä toistuva myöhästely.</p><p>Työsopimuslaki mahdollistaa jo nykymuodossaan yrityksen koon huomioimisen irtisanomisperusteen arvioinnissa. Ehdotettu muutos aiheuttaa merkittävää haittaa oikeusvarmuudelle, koska ehdotettu muutos on lain tulkinnan kannalta äärimmäisen epäselvä.</p><p>Yksilöllisen irtisanomisen kriteereiden muuttaminen asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan pelkästään työantajan koon perusteella, mitä ei voi pitää perusteltuna. Monien asiantuntijoiden ja tutkijoiden vaikutusarvioinnit eivät tue käsitystä, että työllistäminen ja uusien työpaikkojen syntyminen lisääntyisivät niin, että yhdenvertaisuudesta poikkeaminen olisi hyväksyttävää. Päinvastoin!&#160; Arvioidut työllisyysvaikutukset ovat lähes olemattomat.</p><p>Ehdotettu sääntelytapa lisää tulkinnanvaraisuutta ja luo epävarmuutta työpaikoilla. Muutos aiheuttaisi irtisanomisten tulkintaan uuden rajanvetokiistan, joka lisäisi oikeusriitoja, kuormittaisi ennestään ruuhkaisia oikeuslaitoksia ja aiheuttaisi niihin kustannuspainetta. Lisäksi oikeuskäytäntö voisi muodostua kirjavaksi, mikä vaikeuttaisi irtisanomisen kynnyksen määrittelyä.</p><p>Muutoksessa irtisanominen olisi mahdollista entistä vähäisemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä.&#160; Työnantajan harkinnan varaan jäisi, miten epäasiallinen käyttäytyminen, alisuoriutuminen tai vaikutus työyhteisöön määriteltäisiin.</p><p>Irtisanomissuoja on työsopimuslain keskeisiä asioita. Sitä ei pidä muuttaa kevyin perustein tai neuvottelematta eri tahojen kanssa.</p><p>Irtisanomiskynnyksen madaltaminen vaikuttaa myös työttömyysturvaan, sillä itseaiheutetusta työsuhteen päättymisestä yleensä seuraa työttömyysetuuden menetys määräajaksi. Esitysluonnoksen mukaan&#160;karenssiaika olisi kaksi kuukautta.</p><h3>Jos yrityksessä on 11 työntekijää, koskeeko hallituksen esitys ao. yritystä?</h3><p>Ehdotusluonnoksen perusteella ei koske. Jos työntekijöiden lukumäärä alenisi alle 10 henkeen, ehdotettu sääntely voisi tulla sovellettavaksi.</p><h3>Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa &quot;yritys&quot; työpaikkana? Vedetäänkö raja koko yritykseen, osastoon, yksikköön, tiimiin vai mihin?</h3><p>Ehdotusluonnoksen mukaan henkilöstömäärää laskettaessa huomioon otettaisiin periaatteet, joiden mukaan säännöllinen työntekijämäärä lasketaan sillä perusteella, kuuluuko yritys yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain soveltamisalan piiriin. Alle 20 hengen työpaikat eivät ole yt-lain piirissä, joten henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat muutostilanteissa vähäisemmät kuin suuremmilla työpaikoilla. Myös luottamusmiesorganisaatio on usein ohuempi kuin esimerkiksi perinteisillä teollisuusaloilla.</p><p>Vähäiselle huomiolle on jäänyt se, että nykytiedon valossa lakimuutos koskisi myös kolmannen sektorin työpaikkoja eli järjestökenttää, osuuskuntia ja säätiöitä.</p><p>Esimerkiksi järjestösektorin työnantajat ovat tyypillisesti melko pieniä. Usein kyseessä ovat myös naisvaltaiset asiantuntijaorganisaatiot. </p><p>On kohtuutonta, että yrittäjien näkökulmasta tehtävät lakimuutokset ajetaan läpi puutteellisella valmistelulla ja samalla osoitetaan, ettei lakimuutosten hyvin kielteisillä vaikutuksilla mm. kolmannen sektorin työpaikkojen henkilöstöön tunnu olevan mitään merkitystä. </p>18.10.2018 21:00:00Ajankohtaista19.10.2018 15:24:43612http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="293" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn nuoriso- ja opiskelijavastaavien vaalit: Sinustako alueesi kingi kaudelle 2019-2020?5774<p>​Ammattiliitto Jyty tarjoaa jäsenilleen työelämän turvaa ja apua ongelmatilanteissa. Jäsenyyden myötä ammattilliitto antaa paljon muutakin. Olet kenties ollut mukana Jytyn tapahtumissa ja koulutuksissa, saanut uusia ystäviä ja päässyt mukaan erilaisille reissuille. Liiton suurin voimavara onkin aktiiviset jäsenet, jotka pitävät huolen siitä, että liittomme on elinvoimainen ja tapahtumarikas. Jytyssä myös nuorten ääni on kuuluvilla ja nyt sinulla onkin oiva mahdollisuus lähteä vaikuttamaan oman alueesi toimintaa paikallisesti sekä ottaa kantaa laajemmin. <br><br><strong>Jytyn alueen nuoriso- ja opiskelijavastaavat valitaan alueellisella sitovalla jäsenäänestyksellä kahden vuoden välein (aluetoimintaohje). Nyt haetaan edustajia kaudelle 2019-2020. </strong></p><h3>Olisitko Sinä meidän etsimämme henkilö?</h3><p>Onko sinulla ideoita miten kehittää toimintaa paikallisesti ja mihin asioihin liiton tulisi ottaa kantaa nyt ja tulevaisuudessa? Jos tunsit pientäkään pistoa Jyty-sydämessäsi niin tämä on tilaisuutesi! Lue uutiskirjeemme huolella läpi ja asetu ehdolle.<br><br><strong>Jokaisella Jytyn alueella toimii kaksi nuorisovastaavaa ja yksi opiskelijavastaava, jotka järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia nuorille (alle 37v. jäsenet), kehittävät nuoriso- ja opiskelijatoimintaa alueellaan ja vaikuttavat Jytyyn esimerkiksi liittohallituksen alaisessa tulevaisuustyöryhmässä, joka kokoustaa säännöllisesti ja edustaa nuoria eri tilaisuuksissa.</strong><br></p><ul><li>&#160;&#160;&#160; Äänestysalueet muodostuvat Jytyn toiminnallisista alueista <strong>Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi.</strong></li><li>&#160;&#160;&#160; Jokaiselta alueelta valitaan <strong>kaksi (2) nuorta jäsentä ja yksi (1) opiskelijajäsen.</strong></li><li>&#160;&#160;&#160; Ehdolle voivat asettua ja vaaleissa äänestää alle 37-vuotiaat Jytyn jäsenet sekä Jytyn opiskelijajäsenet.<br><br></li></ul><h3>Alueen nuoriso- ja opiskelijavastaavan tehtävä</h3><p>Alueen nuoriso- ja opiskelijavastaavat toimivat tiiminä, jonka tehtävänä on ideoida ja järjestää nuoriso- ja opiskelijatoimintaa alueellaan sekä tuoda esiin nuorten ja opiskelijoiden mielipiteitä liiton sisällä.</p><h4>Tehtäviin kuuluu muun muassa&#58;<br></h4><p></p><ul><li>&#160;&#160;&#160; Alueen nuoriso- ja opiskelijatapahtumien ideoiminen ja järjestäminen</li><li>&#160;&#160;&#160; Koulutusten järjestäminen alueen nuoriso- ja opiskelijajäsenille</li><li>&#160;&#160;&#160; Alueen yhdistysten nuorisovastaavien toiminnan koordinointi ja innostaminen sekä paikallisen nuoriso- ja opiskelijatoiminnan tukena toimiminen</li><li>&#160;&#160;&#160; Alueen yhdistysten nuorisovastaavien koulutuksellisen tapaamisen järjestäminen vuosittain</li><li>&#160;&#160;&#160; Oppilaitos- ja opiskelijakuntayhteistyö sekä oppilaitosvierailut ja työelämäluennot</li><li>&#160;&#160;&#160; Osallistuminen Jytyn aluetapaamisiin (kts. aluetoimintaohje)</li><li>&#160;&#160;&#160; Osallistuminen Jytyn tulevaisuustoimikunnan toimintaan</li></ul><p><br>Apuna tehtävien hoitamisessa toimii Jytyn nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava suunnittelija sekä yksi (1) alueasiamies jokaisessa Jytyn aluetoimistossa. Jokaisen alueen nuoriso- ja opiskelijavastaavilla on käytössään 2000 - 2500 euron (vaihtelee vuosittain) vuosittainen toimintabudjetti.<br><br>Jokaisen neljän (4) alueen nuoriso- ja opiskelijavastaavat yhdessä muodostavat Jytyn tulevaisuustyöryhmän. Tulevaisuustyöryhmä on Jytyn liittohallituksen alainen toimielin, joka ideoi ja organisoi valtakunnallisesti Jytyn nuoriso- ja opiskelijatoimintaa. Tulevaisuustyöryhmä osallistuu liiton päätöksentekoon ilmaisemalla nuorten ja opiskelijoiden mielipiteitä käsittelyssä oleviin asioihin ja tehden myös uusia avauksia.<br>&#160; &#160;&#160; &#160;</p><h3>Tärkeät päivämäärät</h3><ul><li><strong>1.10.</strong> päivämäärään mennessä liittyneet Jytyn jäsenet ovat ehdolleasettumiskelpoisia ja äänioikeutettuja</li><li><strong>22.-31.10.</strong> Ehdolleasettumisaika nuoriso- tai opiskelijavastaavaksi</li><li><strong>5.-11.11.</strong> Sähköinen äänestys nuoriso- tai opiskelijavastaavista</li><li><strong>16.11.</strong> Vaalien tuloksen vahvistaminen ja julkistaminen<br><br></li></ul><h3>Ehdolleasettuminen nuorisovastaavaksi</h3><p>Ehdolle alueen nuorisovastaavaksi voi asettua kuka tahansa Jytyn alle 37-vuotias jäsen, jolla on jäsenmaksut asianmukaisesti maksettuna.<br>Ehdolle voi asettua vain omalla alueellaan. <strong>Huomioithan, että sama jäsen ei voi asettua ehdolle yhtä aikaa nuoriso- ja opiskelijavastaavaksi.</strong><br><br>Ehdolleasettuminen tapahtuu helposti sähköisen lomakkeen avulla. Lomake tulee täyttää kokonaisuudessaan. Jäsenen tiedot tarkistetaan ennen ehdokkuuden hyväksymistä. Kuittaus hyväksytystä ehdokkuudesta lähetetään sähköpostitse ehdokkaalle ehdolleasettumisajan jälkeen 2.11. mennessä.<br></p><ul><li> <a href="https&#58;//link.webropolsurveys.com/S/2D06D5A4EDAF600C" target="_blank"><strong>Ehdolleasettumislomake NUORISOVASTAAVAKSI</strong></a><br><br></li></ul><h3>Ehdolleasettuminen opiskelijavastaavaksi<br></h3><p>Ehdolle alueen opiskelijavastaavaksi voi asettua kuka tahansa Jytyn opiskelijajäsen,jolla on jäsenmaksut asianmukaisesti maksettuna.<br>Ehdolle voi asettua vain omalla alueellaan. <strong>Huomioithan, että sama henkilö ei voi asettua ehdolle yhtä aikaa nuoriso- ja opiskelijavastaavaksi.</strong><br><br>Ehdolleasettuminen tapahtuu helposti sähköisen lomakkeen avulla. Lomake tulee täyttää kokonaisuudessaan. Jäsenen tiedot tarkistetaan ennen ehdokkuuden hyväksymistä. Kuittaus hyväksytystä ehdokkuudesta lähetetään sähköpostitse ehdokkaalle ehdolleasettumisajan jälkeen 2.11. mennessä.<br></p><ul><li><a href="https&#58;//link.webropolsurveys.com/S/E071BDA556136A1A"><strong>Ehdolleasettumislomake OPISKELIJAVASTAAVAKSI</strong></a><br><br></li></ul><h3>Nuoriso- ja opiskelijavastaavien vaali<br></h3><p>Mikäli alueella ehdolle asettuu enemmän henkilöitä kuin mitä täytettäviä paikkoja on, järjestetään vaalit. Vaalit toimitetaan sähköisenä vaalina alueittain, nuoriso- ja opiskelijavastaavat erikseen.<br><br>Nuorisovastaavien valinnassa äänioikeutettuja ovat 1.10. mennessä Jytyn jäseneksi liittyneet alle 37-vuotiaat jäsenet. Jokainen äänioikeutettu jäsen saa äänestää vain oman alueensa vaalissa. Jokaisella äänioikeutetulla on käytössään yksi ääni.<br><br>Opiskelijavastaavan valinnassa äänioikeutettuja ovat 1.10. mennessä Jytyn opiskelijajäseneksi liittyneet. Jokainen äänioikeutettu jäsen saa äänestää vain oman alueensa vaalissa. Jokaisella äänioikeutetulla on käytössään yksi ääni.<br><br>Vaalit toimitetaan enemmistövaalina. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle alueella kaksi eniten ääniä saanutta nuorisovastaavaksi ehdolleasettunutta tulevat valituksi. Samalla periaatteella jokaisella alueella eniten ääniä saanut opiskelijavastaavaksi ehdolleasettunut tulee valituksi.<br></p><h3>Äänestäminen vaalissa</h3><p>Äänestysaika alkaa 5.11.2018 klo 8&#58;00 ja päättyy 11.11. klo 20&#58;00. Äänestäminen tapahtuu sähköisessä vaalijärjestelmässä, josta tiedotetaan ehdokasasettelun jälkeen äänioikeutetuille.</p><h4>Lisätietoja&#58;</h4><p>Suunnittelija&#58; Pekka Laukkanen<br>Etelä-Suomi&#58; Satu-Maarit Urtti<br>Itä-Suomi&#58; Heli Merta<br>Länsi-Suomi&#58; Olli Järvelä<br>Pohjois-Suomi&#58; Minna Eskelinen<br><br>Lisätietoja sähköpostitse (etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi)<br></p>18.10.2018 21:00:00Ajankohtaista19.10.2018 8:44:05171http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Jytyn%20uudet%20ilmekuvat/Jyty_nuotiokuva.jpg" width="369" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn tulevat toimenpiteet irtisanomislakikiistassa selviävät torstaina 25.10.5763<p>Jyty ja muut ammattiliitot vastustavat voimakkaasti maan hallituksen työsopimuslain muutosesitystä, joka heikentäisi työsuhdeturvaa alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Keskiviikkona 17.10. muutamat liitot ovat tiedottaneet lakosta tai vuoronvaihtokiellosta. </p><p><span class="ms-rteForeColor-2">Jytyn liittohallitus päättää omista mahdollisista painostustoimista kokouksessaan torstaina 25.10.2018. Tiedotamme liittohallituksen päätöksistä kokouksen jälkeen. Muiden liittojen painostustoimien osalta korostamme, että Jytyn jäsenet eivät osallistu muiden ammattiliittojen jäsenten ylityö- ja/tai vuoronvaihtokiellon sekä lakonalaisen työn tekemiseen, vaan tekevät ainoastaan omat työnsä ja työtehtävänsä. On myös muistettava, että vuoronvaihtoon ja ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus.</span></p><p>Keskiviikkona 17.10. ammattiliitto JHL ilmoitti kaksi päivää kestävästä lakosta 22.-23.10.2018 siivous- ja kiinteistöhuollossa, ruokapalveluissa ja liikunta-, urheilu- ja kulttuuritoimessa, joissa noudatetaan kunta-alan sopimuksia sekä avaintes-sopimusta. Ammattiliitot Tehy ja Super ovat puolestaan ilmoittaneet kaikkia jäseniään koskevasta vuoronvaihtokiellosta 22.10.-4.11.2018.</p><p><strong>Lue lisää&#58; </strong><a href="http&#58;//uutiskirje.jytyliitto.fi/go/17589361-1168830-49679960" target="_blank"><strong>Ohjeet Jytyn jäsenille toisen liiton työtaistelun varalle (2.10.2018)</strong></a></p><p><strong>Lue lisää Jytyn ja STTK&#58;n kannanotoista&#58;</strong></p><ul style="list-style-type&#58;square;list-style-position&#58;outside;padding-left&#58;17px;"><li><p><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-jarki-kateen-hallitus-perukaa-irtisanomisesitys.aspx" target="_blank">Jyty&#58; Järki käteen hallitus – perukaa irtisanomisesitys! (6.10.2018)</a></p></li><li><p><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/sttk-ei-hyvaksy-korjailtua-hallituksen-esitysta-irtisanomisen-helpottamiseksi.aspx" target="_blank">STTK ei hyväksy korjailtua hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamiseksi (2.10.2018)</a></p></li><li><p><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-vastustaa-irtisanomislakia-mm-ylityo-ja-vuoronvaihtokielloilla.aspx" target="_blank">Jyty vastustaa irtisanomislakia mm. ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla (19.9.2018)</a><br> </p></li><li><p><a href="https&#58;//www.sttk.fi/2018/09/10/mista-on-kyse-irtisanomisen-helpottamisessa/" target="_blank">Q&amp;A&#58; Mistä on kyse irtisanomissuojan heikentämisessä? (10.9.2018)</a></p></li><li><p><a href="https&#58;//www.sttk.fi/2018/09/10/sttkn-liitot-eivat-seuraa-sivusta-irtisanomissuojan-heikentamista/" target="_blank">STTK&#58;n liitot eivät seuraa sivusta irtisanomissuojan heikentämistä (10.9.2018)</a> <br> &#160;</p></li></ul><p><strong>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn omat luottamusmiehet, </strong><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank"><strong>alueelliset toimipisteet</strong></a><strong> tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse </strong><a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi"><strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai </strong><a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" target="_blank"><strong>palvelunumeroista</strong></a><strong>.</strong></p>16.10.2018 21:00:00Ajankohtaista17.10.2018 12:32:371529http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="284" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Luottamusäänestys ei vaikuta STTK:n vaatimukseen luopua irtisanomisesityksestä5762 <p>Pääministerin eduskunnalle antaman tiedonannon jälkeinen äänestystulos irtisanomiskiistassa osoittaa, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. STTK&#58;n näkökulmasta itse asiassa mikään ei ole silti muuttunut äänestyksen myötä.</p><p>- STTK ei edelleenkään hyväksy irtisanomisperusteen helpottamista ja työntekijöiden jakamista työsuhdeturvan osalta eri leireihin yrityksen koon perusteella, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.</p><p>STTK&#58;n hallitus on vaatinut maan hallitusta vetämään lakiesityksensä pois.</p><p>- STTK on valmis puhtaalta pöydältä aloittamaan kolmikantaiset valmistelut työllisyyttä ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä. Puhdas pöytä tarkoittaa, että hallitus vetää irtisanomisen helpottamiseen liittyvän lakihankkeen kokonaan pois.</p><p>Antti Palola on tällä hetkellä erittäin huolestunut yhteiskunnallisen keskustelun sävystä ja jyrkistä asenteista suomalaista ammattiyhdistysliikettä kohtaan.</p><p>- Irtisanomiskiistan ympärillä käyty puhe viestii kovuudesta ja vastakkainasettelusta. Tyyli ei ennakoi hyvää tulevaisuuden työmarkkinaneuvotteluiden näkökulmasta. Päivä on huomennakin, siksi työmarkkinoita pitäisi kehittää neuvotellen eikä nokitellen. Nyt jotkut tahot polttavat siltoja ja niiden uudelleen rakentaminen voi osoittautua tuskaisen hitaaksi.</p><p>Palola korostaa, että STTK&#58;n jäsenliitot päättävät mahdollisista järjestöllisistä toimista täysin itsenäisesti.</p><p>- STTK&#58;n hallitus keskustelee ja koordinoi, mutta toimenpiteet ovat jäsenjärjestöjen ja liittojen käsissä.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>16.10.2018 21:00:00Ajankohtaista17.10.2018 11:32:3289http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Palkka-avoimuus etenee sanoista tekoihin5756<p>Ministeri <strong>Annika Saarikko</strong> asetti maaliskuussa tasa-arvovaltuutettu <strong>Jukka Maarianvaaran</strong> selvittämään palkka-avoimuutta. Selvitys julkaistiin tänään. STTK kiittää kattavasta selvityksestä ja on tyytyväinen ministerin esitykseen perustaa kolmikantainen työryhmä.</p><p>STTK kannattaa palkka-avoimuutta ja on jo aiemmin esittänyt palkkasalaisuuden osittaista purkamista palkkatasa-arvon edistämiseksi.<br><br>- Selvitystyö antaa hyvät lähtökohdat kolmikantaiseen valmisteluun. Palkkatietojen avoimuudella on tärkeä merkitys palkkatasa-arvon edistäjänä ja sukupuolten välisen palkkaeron umpeen kuromisessa, johtaja <strong>Katarina Murto</strong> arvioi.</p><p><br></p><h3>STTK&#58;lle on tärkeää, että palkka-avoimuuden edistäminen etenee</h3><p> - Suomella on vielä paljon tehtävää samapalkkaisuuden saavuttamiseksi. Aivan keskeinen tavoite on perusteettomien palkkaerojen poistaminen, mikä onnistuu vain palkkojen avoimuutta lisäämällä. Kannustamme avoimuuteen ja keskusteluun palkoista. Avoimuus vie tasa-arvoa eteenpäin - myös palkka-asioissa. Palkka-avoimuuteen liittyy myös yleinen tietämys palkoista ja palkitsemisesta. On tärkeää tietää, mistä esimerkiksi oma palkka muodostuu ja millainen palkkausjärjestelmä työpaikalla on käytössä, Murto toteaa.</p><p>STTK toivoo kolmikantaiselta valmistelulta konkreettisia esityksiä lainsäädännöllisistä muutoksista, joita palkka-avoimuuden vahvistaminen edellyttää.</p><p>-&#160;Toimenpiteitä tarvitaan jatkossa sekä lainsäädännön tasolla että asenteiden muokkaamisessa. Palkkatasa-arvo pitäisi kytkeä yrityksen arvoihin. Vaikka palkkatietojen avaamiseen liittyy haasteita, avoimuus lisäisi oikeudenmukaisuutta ja poistaisi epäluuloja työpaikkatasolla, Murto uskoo.</p><h3>Kansa kannattaa palkkasalaisuuden avaamista palkkatasa-arvon edistämiseksi</h3><p> STTK&#58;n vuonna 2016 teettämästä selvityksestä ilmenee, että enemmistö suomalaisista (58 %) olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden, jotta palkkatasa-arvo etenee. Naiset ovat miehiä valmiimpia salaisuuden purkamiseen.<br> Linkki STTK&#58;n <a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/sttkn-kysely-palkka-avoimuudesta/" target="_blank">kyselyyn</a>.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; johtaja Katarina Murto, puhelin 050&#160;568 9188</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>15.10.2018 21:00:00Ajankohtaista16.10.2018 11:22:22108http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_peukku_rgb.jpg" width="346" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STM: Palkkatasa-arvon saavuttaminen vaatii tehokkaampia keinoja5757<span> <p>Selvitys palkka-avoimuudesta luovutettiin tänään 16.10. tasa-arvoasioista vastaavalle perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Selvityshenkilö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvityksen mukaan ennen kaikkea yksittäisen työntekijän oikeutta saada palkkatietoa on parannettava. Tietoa tarvitaan, jotta työntekijä voisi havaita mahdollisen palkkasyrjinnän ja hakea oikeussuojaa. Jotta perusteettomat palkkaerot saataisiin esille, tulee myös tasa-arvolain palkkakartoitusta koskevia säännöksiä tarkentaa, toteaa Maarianvaara. Palkkakartoituksella selvitetään, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasa-arvoisesti.</p> <p>Selvityshenkilö korostaa, että palkka-avoimuutta tulee edistää erityisesti lainsäädännöllä. Näin voidaan ottaa huomioon tasapuolisesti työnantajien ja kaikkien työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet, muun muassa henkilötietojen suoja. Työmarkkinajärjestöjen ja työpaikkojen toimenpiteet täydentävät lainsäädäntöä.</p> <p>Oikeus samaan palkkaan samasta ja samanarvoisesta työstä ja oikeus syrjimättömyyteen ovat perusoikeuksia. Palkkatietojen avoimuuden lisääminen on välttämätöntä perusoikeuden toteutumiselle. Muut perus- ja ihmisoikeudet eivät estä nykyistä laajempaa palkka-avoimuutta, korostaa professori Kevät Nousiainen.</p> <h3>Miten edetään?</h3> <p>Maarianvaaran perusteellinen selvitys tuo esiin palkka-avoimuuteen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. Palkkasyrjintää on vaikea todentaa, jos käytettävissä ei ole riittäviä palkkatietoja, toteaa ministeri Annika Saarikko. Myös työpaikan palkkakartoitukset tehdään usein liian karkealla tasolla eivätkä henkilöstön edustajat saa riittäviä palkkatietoja palkkojen vertailuun.</p> <p>Tehokkaampia keinoja tarvitaan, jotta sukupuolten palkkaeroja voidaan kaventaa. Palkka-avoimuus on tässä yksi keino. Maarianvaaran ansiokas työ ansaitsee konkreettista jatkoa.</p> <p>”Aion kutsua koolle kolmikantaisen työryhmän tekemään esityksen niistä lainsäädännöllisistä muutoksista, joita palkka-avoimuuden vahvistaminen edellyttää. Työryhmän toimikausi mitoitetaan niin, että sen esitykset ovat käytettävissä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Työryhmä voi hyödyntää Jukka Maarianvaaran tekemää selvitystä, mutta se voi ottaa käsittelyynsä muitakin keinoja”, sanoo ministeri Saarikko.</p> <p>Ministeri Saarikko nimitti Maarianvaaran selvitystehtävään huhtikuussa 2018.</p> <ul><li><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-00-3995-0" target="_blank">Selvitys palkka-avoimuudesta (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 41/2018)</a></p></li></ul> <p><a href="https&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/palkkatasa-arvon-saavuttaminen-vaatii-tehokkaampia-keinoja" target="_blank">Lue uutinen STM&#58;n sivuilta</a><br></p> </span> 15.10.2018 21:00:00Ajankohtaista16.10.2018 7:23:3141http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Haku talvella 2019 alkaville PHT:n hyvinvointikursseille käynnistyi 15.10.5748<p>​Aloita uusi vuosi uusin kujein ja aloita matka kohti pysyvää hyvinvointia keväällä 2019! Tammi-maaliskuussa alkavien Pysyvään muutokseen -hyvinvointikurssien lähijaksoja tullaan järjestämään myös viikonloppuisin. Näin työssäkäyvien on yhä helpompaa löytää kurssitarjonnasta itselle sopivat kokonaisuudet. Psykologiaan perustuvaa hyvinvointikonseptia noudattavat kurssit koostuvat kolmesta erimittaisesta lähijaksosta, joiden ajankohtiin tulee sitoutua jo hakuvaiheessa.<br><br>Perheiden hyvinvointijaksoja on vuoden alusta järjestämässä uusi kohde, Sokos Hotel Bomba Nurmeksessa. Perhejaksoja toteutetaan koulujen lomaviikoilla liikunnallisissa ja luonnonläheisissä kohteissa ympäri Suomen.</p><p><strong>Lue lisää&#58; </strong><a href="/fi/jasenyys/pht/Sivut/default.aspx"><strong>PHT&#58;n hyvinvointijaksot 2019</strong></a><br></p>14.10.2018 21:00:00Ajankohtaista15.10.2018 13:39:35176http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jasenyys/pht/PublishingImages/PHT-perhe-2019.jpg" width="384" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Liiallinen joustavuus työajoissa ei palvele työn ja perhe-elämän yhteensovittamista5740<p><strong>Hallituksen työaikalakiesityksessä liukuvan työajan työaikasaldoa kasvatetaan 40 tunnista 60 tuntiin 4 kk&#58;n seurantajakson aikana. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki varoittaa, että liukuvan työajan enimmäissaldon voimakkaalla kasvattamisella voi olla täysin arvaamattomia seurauksia. </strong></p><p>– Liiallinen joustavuus työajoissa ei palvele työntekijän etua, varsinkin jos työntekijällä ei ole tosiallista mahdollisuutta itse päättää liukuvan työajan käytöstä, niin kuin liukuvassa työajassa on tarkoitus, Pihlajamäki korostaa.</p><p>– Lähtökohtana on oltava, että liukuvan työajan käytöstä päättää työntekijä itse. Työsuojelunäkökulma unohdetaan täysin, mikäli työnantaja edellyttää työntekijää tekemään ylityötä liukuman puitteissa. Sinänsä lakiesityksen hyvä tavoite työn ja perhe-elämän yhdistämisestä voi muutoksessa vesittyä ja vaikuttaa jopa heikentävästi, Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>– Jytyn edustamilla ammattialoilla ongelma koskee jo tällä hetkellä esimerkiksi kirjanpitäjiä ja taloushallintoa tilinpäätösaikaan tai sosiaalitoimen työntekijöitä ruuhka-aikoina. Tällöin&#160; työntekijällä ei useinkaan ole tosiallista mahdollisuutta itse päättää liukuman käytöstä. On tärkeätä muistaa, että liukuvan työajan käyttö on nimenomaan työntekijän päätettävissä oleva asia, Pihlajamäki täsmentää.</p><p>Jytyn edustamilla aloilla työaikasaldon enimmäismäärää on viime aikoina nostettu kunta-alan sopimuksissa. Nykyisellään työaikasaldon enimmäismäärää nostettiin kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa 40 tuntiin, kun se vielä viime vuonna 2017 oli 20 tuntia. </p><h3>Joustojen hyödyntäminen edellyttää osaamista</h3><p>– Työelämän joustot ovat esityksessä keskeisessä asemassa. Lainsäädäntö on parhaimmillaan silloin, kun se tukee työelämää, ja ideaalitilanteessa joustoista hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Esimerkiksi työaikapankki voi aidosti lisätä työn tekemisen joustavuutta ja antaa työntekijälle mahdollisuuden pitää rauhallisempina aikoina vapaata. Ensisijaisesti kuitenkin lähdemme siitä, että työaikapankki on työehtosopimuksella sovittava asia, Pihlajamäki sanoo.</p><p>– Välttämätöntä on, että liukuvan työajan ja työaikapankin käytössä kuunnellaan henkilöstöä ja henkilöstön edustajia eli luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Käytännössä joustojen hyödyntäminen edellyttää hyvää työelämän ymmärrystä ja osaamista työpaikoilla, Pihlajamäki päättää.</p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki puhui Jytyn perustajayhdistyksiin kuuluvan Jyty Vaasa ry&#58;n 100-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10. </p><p><em>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</em><br><em><br>Lisätietoja työaikalakiasiassa&#58; johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 050&#160;591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</em></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>12.10.2018 21:00:00Tiedote13.10.2018 9:00:40906http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_kalenteri_rgb.jpg" width="311" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kunta-ala valmistautuu työn murrokseen5730 <p><strong>Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistävät työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Tavoitteena on pitää huolta julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä.</strong></p><p>KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo sopivat yhteisestä linjauksesta työn murroksen seurantaan kunta-alan pääneuvotteluryhmässä 11. lokakuuta. </p><p>Pääneuvotteluryhmän linjauksen mukaan pitkäjänteinen seuranta ohjataan osapuolten työryhmien tehtäväksi. Tämän lisäksi kuunnellaan työpaikkojen edustajia, johtoa ja henkilöstöä sekä muita asiantuntijoita. Työn organisoinnin ja toiminnan suuntaviivat yhteisille toimille hyväksyttiin vuosille 2019–2020.</p><h3>Työn murroksesta yhteinen kuva</h3><p>Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteinen kuva ja vahvempi tietopohja, jota hyödynnetään kunta-alan ja sen työmarkkinoiden kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen ja osaavan henkilöstön saaminen kunta-alalle on turvattava myös tulevaisuudessa.&#160; Vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomelle ja kansalaisille yhtä tärkeä kuin vientisektorin menestys. &#160;Julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä on pidettävä jatkuvasti huolta.</p><p>Työn murroksen seurannassa keskitytään työn muutosten tarkasteluun kunta-alan ammateissa, toimialoilla ja työpaikoilla. Seurannassa hyödynnetään myös muiden toimialojen ja maiden kokemuksia, sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia. </p><h3>Yhteistyötä työelämän kehittämiseksi</h3><p>KT ja pääsopijajärjestöt jatkavat näin yhteistyötä työelämän kehittämiseksi ja palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi. Käynnissä on muun muassa yhteinen kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämishanke Kunteko2020, jonka Tekojen torilla nostetaan myös tulevina vuosina hyviä käytäntöjä ja kiinnostavia ratkaisuja esiin. </p><p>Kunta-alan työmarkkinaosapuolet haluavat olla aktiivisesti mukana edistämässä työn sisältöjen, toimintatapojen ja organisointitapojen kehittämistä. Tavoitteena on, että tuloksellisesti toimivat ja kehittyvät julkiset palvelut säilyvät myös jatkossa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä.</p><p>Lisätietoja&#58;</p><p>Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat, 040 547 7710<br>Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, JHL/JAU, 040 702 4772<br>Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, Jyty/JAU, 0400 537 756<br>Puheenjohtaja Olli Luukkainen, JUKO, 020 748 9601<br>Puheenjohtaja Silja Paavola, SuPer/Koho, 050 527 5085<br>Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy/Koho, 040 8210028</p>10.10.2018 21:00:00Tiedote11.10.2018 6:46:121084http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Anna Kaarina Piepponen kirkon työmarkkinajohtajaksi5715<p>​Kirkkohallituksen työmarkkinajohtajaksi kirkkoneuvoksen virkaan on valittu oikeustieteen kandidaatti <strong>Anna Kaarina Piepponen</strong>. </p><p>49-vuotias Piepponen työskentelee tällä hetkellä hallitusneuvoksena Valtion työmarkkinalaitoksella. </p><p>Hän on toiminut työurallaan 1990-luvulla mm. <strong>Riitta Uosukaisen </strong>avustajana. Kirkkohallituksen työmarkkinajohtajana toimi aiemmin <strong>Vuokko Piekkala</strong>, joka valittiin valtakunnansovittelijaksi kesäkuussa.</p>9.10.2018 6:48:10Ajankohtaista9.10.2018 6:48:10211http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Nuorisotyön viikko käynnissä: Ammattilaisena nuoriso- ja järjestötyössä5717 <p><strong>Nuorisotyön viikkoa vietetään 8.–14.10. Jyty on myös nuorisotyöntekijöiden liitto. Jytyläinen Laura Vuola kertoo omasta työstään ja sen merkityksestä.</strong></p><p>Nuorisotyön viikolla 8.-14.10. nostetaan esille nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi. Lue lisää <a href="https&#58;//www.alli.fi/vaikuttaminen/nuorisotyon-puolesta/nuorisotyon-viikko-8-14102018" target="_blank">Nuorisotyön viikosta</a>.</p><p>Nuoriso- ja järjestötyö on myös yksi Jytyn keskeisistä ammattialoista. Jytyläinen <strong>Laura Vuola</strong> kertoo urapolustaan nuoriso-ohjaajasta 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajaksi.</p><p><br></p><h3>Järjestötyön ammattilainen 4h-toiminnassa</h3><p>Olen Laura Vuola, Laitila-Pyhäranta 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja. Työhöni kuuluu yhdistyksemme toiminnan ja talouden käytännön järjestelyistä vastaaminen. Työpäiväni vaihtelevat suuresti päivittäin. Tällä hetkellä valmistelen lasten kesäleirejä ja organisoin nuorten kesätyöllistämistä. Yhdistyksemme omistaa myös 18 lammasta ja ponin, joita itse en käytännössä hoida, mutta ne värittävät yhdistyksen arkea vahvasti.</p><p>Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi (amk) ja siirryin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajaksi Laitilan kaupungin nuorisotoimesta, jossa olin työskennellyt muutaman vuoden nuoriso-ohjaajana. Vaikka taustaorganisaatio vaihtui ja työtehtävät monipuolistuivat, koen edelleen olevani nuorisotyöntekijä. Tehtäväni on järjestää kivaa ja virikkeellistä vapaa-ajantoimintaa lapsille ja nuorille. Erityisesti 4H&#58;ssa tavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia ja tarjota turvallinen ympäristö kokeilla yrittäjyyttä. Työssäni pääsen tutustumaan ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Erityistä onnistumista koen, kun huomaan lapsen tai nuoren oppineen jotain uutta ja saaneen lisää itsevarmuutta.</p><p>Jytyyn päädyin, kun tuttuni rekrysi minut Nuori2017-tapahtumassa Jytyn ständillä. Osallistuin uusille jäsenille suunnattuihin koulutuksiin ja tapahtumiin, kuten Enemmän irti Jytystä -koulutukseen. Tapahtumissa ja koulutuksissa oli mukavia ihmisiä ja kiva tunnelma. Päädyin agenttikoulutukseen ja samassa koulutuksessa oli mukana myös yhdistysten ja alueiden nuorisovastaavia. Kiinnostuin nuorisovastaavana toimimisesta, koska pidän tapahtumien järjestelystä ja mikä sen mukavampaa, kuin järjestää kivaa tekemistä itselle ja muille nuorille jytyläisille. Toimin Jytyn nuorisovastaavana Etelä-Suomen alueella.</p><p>Laura Vuola<br>Toiminnanjohtaja, Laitila-Pyhäranta 4H-yhdistys ry</p><p><em>Tämä teksti on julkaistu Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialakirjeessä </em><a href="http&#58;//uutiskirje.jytyliitto.fi/archive/show/2539841" target="_blank"><em>2/2018</em></a><em>.</em></p><p><em>Tutustu myös Jytyn nuoriso- ja järjestötyön </em><a href="/fi/jyty/ammatillisuusjytyssa/nuorisojajarjestotyo/Sivut/default.aspx" target="_blank"><em>ammatillisiin sivuihin</em></a><em>.</em></p>8.10.2018 21:00:00Ajankohtaista9.10.2018 14:03:22381http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Laura.jpg" width="339" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan5707 <p>Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK&#58;n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 36 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle.<br> <br> - Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> arvioi. <br> <br> Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivittämistä. <br> <br> - Globaali kilpailu edellyttää Suomelta uudenlaista asennoitumista osaamisen kehittämiseen. Suomen on uudistettava seuraavalla hallituskaudella aikuiskoulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, Palola toteaa.&#160;&#160;&#160; <br> <br> Suomen koulutusmenojen osuus julkisista menoista on 2010-luvulla tehtyjen leikkausten jälkeen jäänyt jälkeen OECD-maiden keskiarvosta. Tilastokeskuksen ja TEM&#58;n aineiston mukaan myös aikuiskoulutuspäivien määrä ja osallistumisaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Luvut pitävät sisällään työnantajan maksaman koulutuksen. Samaan aikaan aikuiskoulutus kasaantuu ennestään hyvin koulutetuille suomalaisille.&#160; <br> <br> - Koulutettujen ja kouluttamattomien välinen kuilu syvenee. Vääränlainen ja riittämätön osaaminen on muodostanut pullonkaulan, joka estää työllisyyden kasvun. Aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtäävät ratkaisut ovat Suomelta pitkän tähtäimen arvovalintoja. Niiden avulla luodaan tulevaisuuden kilpailu­kyky, Palola painottaa. <br> <br> Palola korostaa, että Suomen tulee arvioida panostuksiaan suhteessa muiden korkean osaamistason maiden tekemiin panostuksiin. <br> <br> - Esimerkiksi Singapore on onnistuneesti ottanut käyttöön henkilökohtaisen osaamistilin kaikille 25 vuotta täyttäneille kansalaisilleen. Järjestelmän tavoitteena on tukea ja kannustaa kouluttautumaan omaehtoisesti. Singaporen valtio on tallettanut tileille 88 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia palkansaajista on kahden ensimmäisen vuoden aikana aktivoitunut tilinsä käyttäjiksi, Palola kuvaa. <br> <br> Lisätietoja&#58; STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030. <br> <br> Linkki STTK&#58;n <a href="https&#58;//www.sttk.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kansalaistutkimus-osaamisen-ja-ammattitaidon-kehitt%c3%a4misesta.pdf" target="_blank">kyselyn tiivistelmään</a> ja <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=K3_Yqd8aOXs" target="_blank">animaatioon.</a></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>7.10.2018 21:00:00Ajankohtaista8.10.2018 11:34:3549http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Järki käteen hallitus – perukaa irtisanomisesitys!5691<p><strong>Hallitus on unohtanut työlainsäädännön valmistelussa täysin työmarkkinaosapuolet eli ne, joita muutokset varsinaisesti koskettavat. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ihmettelee, miksi maan hallitus kuuntelee mieluummin Suomen Yrittäjät -järjestön vaatimuksia kuin työmarkkinaosapuolia.</strong></p><p>Jytyn järjestöjohtaja <strong>Ari Sauros</strong> kehotti Jyty Kuopio ry&#58;n 100-vuotisjuhlassa 6.10. Sipilän hallitusta palaamaan neuvottelupöytään yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa sekä kunnioittamaan sopimus- ja kansalaisyhteiskunnan periaatteita. Maan hallituksen harjoittama yksipuolinen sanelupolitiikka ja yhdenvertaisuutta loukkaava irtisanomishanke uhkaa käydä hyvin kalliiksi niin yritysten taloudelle kuin sopimusyhteiskunnan luottamukselle.</p><p>Maan hallituksella alkaa olla viimeinen hetki ottaa järki käteen, jotta tilanne ei laajene hallitsemattomaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen (Iltalehti 1.10.) sanoin&#58; &quot;Uuden asennon ottaminen riidassa ei olisi hallitukselle arvovaltatappio, vaan valtiomiesteko eskaloituvassa konfliktissa&quot;. </p><h3>Vähäinen työvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa kohtuuttomiin irtisanomisiin</h3><p>– Työntekijän kannalta työnantajan madallettu irtisanomiskynnys on lakiehdotuksessa hyvin ongelmallinen. Lakiehdotuksen vähäinen työvelvoitteen laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa täysin kohtuuttomiin irtisanomisiin, Jytyn järjestöjohtaja korostaa.</p><p>Kaikkiaan lakiedotuksen toteutuminen merkitsisi palkansaajille epämääräistä irtisanomissuojaa, joka on työntekijöitä edustavalle ammattiyhdistysliikkeelle täysin mahdoton hyväksyä. Irtisanomisperusteiden rajaaminen alle 20 työntekijän organisaatiosta alle 10 työntekijään ei muuta eriarvoistavaa lakiesitystä yhtään paremmaksi.</p><p>Jyty muistuttaa myös, että työnantajien asemaa on viime aikoina jo helpotettu voimakkaasti esimerkiksi koeaikaa pidentämällä 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Myös takaisinottovelvoiteaikaa on lyhennetty 9 kuukaudesta 4 kuukauteen, kun irtisanomisen perusteena on taloudellinen ja tuotannollinen syy.</p><p>Lauantaina 6.10. asiaan on ottamassa kantaa myös lainsäädännön arviointineuvosto, jonka tehtävänä on lisätä hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Hallitus perustelee esitystä työllisyyden parantamisella. Jo tähän mennessä useat johtavat asiantuntijat ja tutkimuslaitokset ovat tyrmänneet esityksen lähes täysin ja todenneet, ettei työllisyysvaikutuksia ole. Kaikkien kannalta olisi hyvin toivottavaa, että hallitus peruisi irtisanomishankkeensa mahdollisimman pian.</p><p><em>Lisätietoja&#58; Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424, ari.sauros@jytyliitto.fi</em></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>5.10.2018 21:00:00Tiedote6.10.2018 9:05:501272http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_sitaatti_rgb.jpg" width="345" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työvoitto: Työsuhteen irtisanominen maksoi työnantajalle yli 40 000 euroa5682<p>​Jäsen otti Jytyyn yhteyttä, kun halusi selvittää irtisanomisensa laillisuuden. Jäsenen työsuhde oli kestänyt yli 20 vuotta. Hänet irtisanottiin henkilöön liittyvällä perusteella. Jäsen oli saanut varoituksen epäasiallisesta käytöksestä ja työtehtävien laiminlyönneistä. Alle kolme kuukautta tästä jäsenen työsuhde irtisanottiin kokonaisarvioon perustuen.</p><h3>&quot;Niin varoituksen kuin irtisanomisperusteenkin pitää täyttää asiallisen ja painavan syyn vaatimus&quot;<br></h3><p>Irtisanominen henkilöperusteella lähtökohtaisesti edellyttää, että työntekijä on saanut aiemmin varoituksen samasta tai samankaltaisesta rikkeestä ja sama rike toistuu. Niin varoituksen kuin irtisanomisperusteenkin pitää täyttää asiallisen ja painavan syyn vaatimus.</p><p>Liitossa tutkimme irtisanomisperusteet. Katsoimme, ettei irtisanomisperustetta ole. Asia sovittiin työnantajan kanssa oikeudenkäynnin välttämiseksi, ja työnantaja maksoi työsuhteen päättymisen jälkeen yli 40 000 euron korvaukset.</p><p>Tämä juttu on julkaistu myös 4.10 ilmestyneessä Jyty-lehdestä. Lue&#160;juttu&#160;<a href="http&#58;//digilehti.jytyliitto.fi/digilehti/62018/12-ty-voitto-jyty-kysyy-3">digilehdestä.</a><br><em><br></em><a href="http&#58;//digilehti.jytyliitto.fi/digilehti/62018/12-ty-voitto-jyty-kysyy-3"><em></em> </a><br></p>3.10.2018 21:00:00Ajankohtaista4.10.2018 9:19:471092http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_puhekuplat_rgb.jpg" width="351" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kadonneen työhyvinvoinnin jäljillä5681 <p>Otsikko voisi liittyä suoraan uuteen suomalaiseen television sarjajännäriin. Mutta valitettavasti se on totta monella suomalaisella työpaikalla. On toki suuria eroja työpaikkakohtaisesti. Paljon puhutaan johtamisesta ja lähiesimiestyöstä ja sen laadusta. Hyvä johtaminen on tietenkin kaiken perusta. Jos johtamisessa on ongelma, heijastuu se koko työyhteisössä aika nopeasti. Myös lähiesimiehen toiminta, esim. työntekijöiden tasavertainen kohtelu on avainasemassa työpaikalla. &#160;Kaikki lähtee toisen kunnioituksesta. Ketään ei kiusata, eikä ketään jätetä yksin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, toistemme erilaisuus ja persoonallisuus huomioiden. Työpaikalla pitää olla avoimen keskustelun kulttuuri, jossa yhdessä kehitetään hyvää työelämää, löydetään kadonneen työhyvinvoinnin idea. Tämä vaatii kaikkien yhteisiä ponnisteluja ja sitoutumista.</p><p>Johtamisesta puhutaan suomessa paljon nykypäivänä. Johtamiskoulutukseen satsataan myös paljon. Hyvästä koulutuksesta saa varmasti hyvät eväät. Mutta pitää olla myös luontaista lahjakkuutta johtaa joukkoja, ilman sitä ei välttämättä menesty. </p><p>Lähiesimiestyö on ratkaisevassa asemassa. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lähiesimies itse olisi tehnyt sitä työtä, jota työntekijät tekevät. Näin hänellä olisi hyvät eväät työhönsä. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, nostaa se heti kapinamieltä työpaikalla. Pitää myös huomioida jokaisen vahvuudet ja miksei myös heikkoudet. Tätä kautta voi kohdentaa voimavaroja työnsuunnitteluun. Myös joku fyysinen hidaste voi vaikuttaa työn tekemiseen ja silloin tarvitaan &#160;asiantuntevan esimiehen kykyä suunnitella työtä. </p><p>Työyhteisöissä on käytössä myös työkyvyn tukemisen periaatteet, ns. varhaisen tuen malli. Se on hyvä työkalu ottaa keskusteluun asioita mahdollisissa ongelmatilanteissa. Voiko työntekijä muuttaa toimintatapojaan tai onko työsuunnittelussa jotakin huomioitavaa. Tähän liittyy myös hyvät ja kattavat työterveyspalvelut. Kun ollaan ongelmien äärellä, on toimivilla työterveyspalveluilla avaimet työtekijän työkyvyn palauttamiseen ja työelämässä pysymiseen. Joskus se vaatii työn keventämistä tai jopa työkokeilua uuteen ammattiin. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen pystyy tekemään työtä mahdollisimman pitkään ja vielä niin, että jaksaa työssään.</p><p>Työyhteisöissä on myös &#160;työsuojelutoimikunnat. Kulmakivinä ovat työsuojeluvaltuutetut, &#160;joiden tehtävänä on perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin. Monesti ongelmatilanteissa on järkevää tehdä yhteistyötä työpaikan luottamusmiehen kanssa. Asiat kun usein limittyvät toisiinsa, tarvitaan molempia ratkaisemaan asia.</p><p>Ylläolevan perusteella kaikki liittyy kaikkeen. Hyvä työhyvinvointi on monen tekijän summa. Ei saa myöskään unohtaa vapaa-ajan merkitystä, eikä työn ja perheen yhteensovittamista kiireisessä maailmassamme. Kaukana ovat ne ajat, kun perhe keskenään ruokaili kaikki yhtä aikaa saman ruokapöydän ääressä koulun- ja työpäivän päätteeksi.</p><p>Jotta hyvä työhyvinvointi työpaikalla toteutuu, tarvitaan kaikkia siihen mukaan. Yhteiset ponnistelut paremmasta kantavat hedelmää eteenpäin. Voidaankin kysyä, löydämmekö uudelleen kadonneen työhyvinvoinnin jäljille?!</p><p>Ismo Hoskari</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Alavuden kaupunki</p>3.10.2018 21:00:00Blogi4.10.2018 9:04:46200http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Ismo_Hoskari_002.jpg" width="282" style="BORDER&#58;0px solid;" />