Ulosmarssi ja mielenilmaus varhaiskasvatuslakia vastaan 25.4. – lakiesityksessä suuria ongelmia

20.4.2018

​Varhaiskasvatusta koskevan lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. Mielenilmaus lakiesityksen pysäyttämiseksi järjestetään eduskuntatalon edessä klo 13–15.00. Mielenilmaukseen osallistuvat JHL:n, Jytyn, Tehyn, Superin ja Talentian jäsenet.

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin. Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.
Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi voimakkaasti alan henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Lakiesityksessä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta jo nyt.

Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, ei, päiväkoteihin saataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.

Varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.

Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat ristiriitaisia.Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000. Ristiriitaisten tilastotietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.

Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.
Varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää mieluummin keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin. Tällaisia ovat mm. riittävän pienet ryhmäkoot, osaavan henkilöstön riittävä määrä lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentaminen. Lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.

Lisätietoja:
Julkisen alan unioni JAU
- Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, JHL, 040 702 4772
- Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, Jyty, 040 594 5872
- Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi, JHL,  050 361 1019

Lisätietoja ulosmarssista ja mielenilmauksesta:
- järjestöpäällikkö Pekka Soini, JHL, 040 048 4265
- järjestöjohtaja Ari Sauros, Jyty, 0400 343 424