Työllisyysryhmä riiteli karenssista

UP/Mika Peltonen
Työllisyystoimista ei päästy yksimielisyyteen viikonloppunakaan. Hallituksen asettama kolmikantainen työryhmä päätti viime torstaina hakea lisäaikaa sovun saamiseksi.

Työnantajat ja työntekijät jättivät raporttiin omia näkemyksiään. Työnantajien mielestä esimerkiksi esitys työttömyyden karenssipäivistä on löysä. Palkansaajien mielestä esitys on liian tiukka.
Työryhmän puheenjohtaja Martti Hetemäki luovutti raportin valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) maanantaina.

Karenssipeli kasvattaa byrokratiaa


Raportissa työttömyyden alun karenssipäiviä päätettiin vähentää seitsemästä viiteen, kuten eduskunnassa vireillä olevassa hallituksen esityksessä mainitaan.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei pidä järkevänä suuntaa, jossa työttömyyteen liittyvää byrokratiaa lisätään. SAK on esittänyt byrokratialoukkujen purkamiseksi karenssijärjestelmän uudistamista.

– On ongelmallista, että työryhmässä ei ollut mahdollista tarkastella nykyistä karenssijärjestelmää. Nyt rakennetaan olemassa olevan rinnalle toista järjestelmää. Tämä monimutkaistaa työttömyysturvaa entisestään.

Hallitus on jo päättänyt, että jatkossa jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein. Jos työtön ei ole ollut aktiivinen, seuraavaan kolmen työttömyyskuukauden jaksoon tulee kolmen päivän karenssi.

– Työttömyysturvan ja karenssien yksinkertaistamiseen olisi nyt erinomainen tilaisuus, kun työttömien palvelujen järjestämistä valmistellaan osana maakuntauudistusta, Eloranta huomauttaa.

Työttömien koulutusta pitäisi lisätä


Eloranta totesi SAK:n maanantaisen hallituksen jälkeen työryhmän toimeksiannon olleen alun perinkin liian ankara työttömille.
– Olemme toistuvasti painottaneet, ettei SAK lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä. Ehdotettu työttömyysturvan uudistus heikentäisi merkittävästi työttömien toimeentuloa.

Eloranta harmitteli myös, ettei työryhmässä löydetty uusia avauksia työttömien palvelujen lisäämiseksi.

– Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien parantamisesta ei päästy yksimielisyyteen. Tämä on huolestuttavaa, koska työmarkkinoiden muutos hävittää ammatteja ja synnyttää tilalle uusia.

Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo huomanneensa, etteivät työnantajat salli työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan käyttämistä koulutustukeen.

– Palkansaajia harmittaa, ettei työttömän oikeutta kouluttautua työttömyysturvalla lisätty. Onneksi tätä ollaan nyt laittamassa jatkoselvitykseen, Palola kiitteli.