Työaikalaista tuli hallitukselle kuuma peruna

4.4.2018

Norminpurkua vai työaikasuojelua?

Hallituspuolueiden puheenjohtajien piti päästä sopuun työaikalain uudistuksesta pääsiäisen alla. Eivät päässeet.
Esitys työaikalaista kuitenkin valmistunee annettavaksi eduskunnalle viimeistään kesäkuussa.

Työaikalain valmistelupohjana toimii viime heinäkuussa työnsä päättäneen kolmikantaisen työryhmän mietintö ja siitä annetut lausunnot.
Kolmikantaisen työryhmän mietintö oli erimielinen. Siihen ei ollut tyytyväinen oikein kukaan. Sipilän hallitukselle tyypilliseen tapaan uudistusta ei annettu työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi, vaan hallitus valmistelee lakiesityksen oman päänsä mukaan.

Kesken syksyllä käynnistyneen työmarkkinakierroksen hallitus ei kuitenkaan tohtinut viedä uudistusta eteenpäin. Esitys aikataulutettiin kuluvalle keväälle. Nyt, kun työmarkkinakierros on viimeistä pistettä vaille valmis, hallitus on palannut työaikalain äärelle.

"Luottamusmieslukko"

 Muiden ongelmien lisäksi hallitukselle tuottaa päänvaivaa se, kuinka pitkälle voidaan mennä Suomen yrittäjien vaatimusten myötäilyssä.
Työryhmän esityksen mukaan työajoista voi sopia paikallisesti työehtosopimuksen sallimissa rajoissa luottamusmiehen kanssa sopimalla.
Säännöllisestä työajasta voisi sopia luottamusmies tai, jos sellaista ei ole, joku muu työntekijöiden edustaja.
Suomen yrittäjien mielestä "luottamusmieslukko" olisi uudessa laissa purettava.

Palkansaajajärjestöt muistuttavat, että kilpailukykysopimuksessa sitouduttiin edistämään paikallista sopimista työehtosopimusten puitteissa. Myös työaikalain uudistuksessa sopimusta olisi kunnioitettava.

– Paikallisesti työajoista sopimisen tulee tapahtua nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on todennut.

Fjäderin näkemys vastaa muidenkin palkansaajakeskusjärjestöjen kantaa.

"Kyse on työaikasuojelusta"

Palkansaajajärjestöille työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen säädös. Vaikka työelämässä tapahtuu paljon muutosta, se ei poista työntekijöiden työaikasuojelun tarvetta.

Palkansaajat huomauttavat, että työaikasääntelyllä voidaan vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen ja palautumiseen ja sitä kautta työurien pituuteen.

SAK on kannanotoissaan vaatinut työaikalain päivittämistä 2020-luvun työelämän tarpeisiin. Moderni työaikalainsäädäntö huomioi SAK:n mukaan silppu- ja vuokratyöntekijät ja nollatuntisopimuksilla työskentelevät. He ovat SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan heikossa asemassa työaikalain suhteen.

Eloranta on todennut työelämän tarvitsevan joustavuutta, mutta työajat eivät voi joustaa vain työnantajan näkökulmasta.
SAK:n mukaan suomalaiset työajat eivät ole nykyiselläänkään erityisen joustamattomia. TEM:n selvityksen mukaan noin 70 prosenttia palkansaajista työskenteli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä vuonna 2016.

- Ongelmana on pikemminkin työaikojen riittämätön valvonta kuin joustavuus, Eloranta toteaa.

"Ei työvoiman halpuuttamiselle"

 Eriävässä mielipiteessään työaikatyöryhmän mietintöön STTK piti lakiesityksen suurimpana heikkoutena soveltamisalan tulkinnanvaraisuutta.
Se voisi keskusjärjestön mukaan johtaa yhä useamman jäävän työaikalain soveltamisen ulkopuolelle.

Toiseksi ongelmaksi STTK näkee jaksotyön laajentamisen. Järjestö huomauttaa, että siitä voidaan sopia jo nyt työ- ja virkaehtosopimuksilla.
Ylityökorvaukset eivät jouda STTK:n mielestä romukoppaan. Työnteon "halpuuttaminen" ei voi olla työaikalain tavoite, STTK:n lakimies Inka Douglas on todennut.

Soveltamisala laajaksi

 Akavalle on tärkeää, että työaikalain soveltamisalan tulee olla mahdollisimman laaja. Lain pitää järjestön mielestä kattaa keskijohto ja asiantuntijatyö.

Akavan mukaan yli miljoona palkansaajaa työskentelee asiantuntijoina ja erityisasiantuntijoina. Järjestön mielestä ei ole laitaa, että tällainen joukko palkansaajia jätetään työaikasuojelun ulkopuolelle.

Akavan mielestä yli 20 vuotta vanha työaikalaki ei vastaa nykyisen asiantuntijatyön joustavuuden vaatimuksia. Työajaksi tulisi lukea kaikki työnantajan käytettävissä oleva aika riippumatta siitä, missä ja milloin työtä tehdään.
Myös matka-aika tulisi Akavan mielestä lukea työajaksi.

Teksti: UP/Kari Leppänen