Tutkimus: Työttömät muuttavat rivakammin - omistusasuminen ja asuntomarkkinat keskeisiä pullonkauloja

28.6.2018

Alueellisen työttömyyden ja muuttoliikkeen välillä on selvä yhteys. Työntekijän jouduttua työttömäksi hänen muuttoalttiutensa kasvaa jopa 70 prosenttia. Toisaalta muuttopäätöksiä ei aina tehdä pelkästään taloudellisten kannustimien ajamina.

Nämä tulokset ilmenevät Terhi Maczulskij´n (Palkansaajien tutkimuslaitos), Petri Böckermanin (Palkansaajien tutkimuslaitos ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Tuomas Kososen (Palkansaajien tutkimuslaitos) tutkimuksesta, joka ilmestyy Palkansaajien tutkimuslaitoksen Työpaperina. Tutkimusta on rahoittanut Palkansaajasäätiö.

Tutkimuksen mukaan omistusasuminen, sukulaisuussuhteet ja alueen pitkä asuntojen myyntiaika jarruttavat työttömien muuttohalukkuutta. Vaikka asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät uudelleen todennäköisemmin kuin alueelle jäävät, se ei välttämättä takaa parempaa palkkatason kehitystä, ainakaan naisilla. Miesten palkkakehitys on pitkällä aikavälillä nopeampaa muuttaneilla kuin ei-muuttaneilla.

Tutkimuksessa tarkastellaan toimipaikan sulkimisten ja joukkoirtisanomisten vaikutuksia alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja sitä, kuinka palkat kehittyvät työttömyysshokin jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen yhdistettyä työntekijä-työnantaja -aineistoa, joka sisältää rekisteriaineistoa kaikista 15-70 -vuotiaista suomalaisista vuosina 1995-2014.

Työttömyysshokki on mitattu siten, että henkilö on joutunut työttömäksi joko toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen vuoksi. Näiden henkilöiden muuttopäätöstä tarkastellaan kaksi vuotta työpaikan menetyksen jälkeen ja heidän palkkakehitystään jopa 17 vuoden ajan.