Toimihenkilöammattien tasa-arvotyöstä on valmistunut tutkimusraportti

​Toimihenkilöliikkeen historiahanke on tuottanut Tasa-arvotyön toimintatavat ja rakenteet toimihenkilöliikkeessä -raportin.
Raportti tuo esiin, miten tasa-arvon edistämiseen toimihenkilöliikkeessä vaikuttaa paljon yleinen yhteiskunnallinen suhtautuminen sukupuolten tasa-arvoon.

Ammattijärjestöissä toiminta tasa-arvon ja erityisesti palkkatasa-arvon eteen on ollut enemmän projektimaista ja naisvaltaisille aloille keskittynyttä. Raportin tutkimusajanjakso ulottuu 1960-luvulta 2010-luvulle.

Naisten työllistymisestä huolimatta ihanteena nähtiin silti monesti perhepalkka-ajattelu, jonka mukaan mies pääasiassa elätti perheensä ja verotuskin oli perhekohtainen.

Työelämän tasa-arvokehityksen taustalla erottuu kolme isompaa yhteiskunnallista linjaa: työmarkkinoiden sukupuolittuminen, perhepalkkamallin ihanne sekä naisten kaksoistaakka eli miehiä suurempi hoitovastuu kodista ja lapsista. Suomen, kuten monen muunkin maan, työmarkkinat ovat varsin vahvasti jakautuneet naisten ja miesten ammatteihin.

Miesten ammatit sijoittuvat useammin vientialoille, sekä tehtäviin, joissa palkka voidaan sitoa urakkaan tai suorituksiin. Naiset puolestaan tulivat suuressa määrin työmarkkinoille 1960-luvulla, jolloin Suomeen alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota. Naiset hakivatkin avautuneita julkisen sektorin sosiaali-, terveyshuolto- ja opetustehtäviä. Naisten työllistymisestä huolimatta ihanteena nähtiin silti monesti perhepalkka-ajattelu, jonka mukaan mies pääasiassa elätti perheensä ja verotuskin oli perhekohtainen. Naiselle ei siis tarvinnut maksaa yhtä paljon.

Miesten ja naisten väliseen palkkatasa-arvoon painetta asetti Kansainvälinen työjärjestö ILO, jonka sopimus vuodelta 1951 kielsi erilliset naispalkat ja vaati saman palkan samasta työstä. Suomessa tämä sopimus ratifioitiin vasta vuonna 1962 ja voimaan sopimus tuli tammikuusta 1964 alkaen. Tasa-arvolaki Suomeen säädettiin puolestaan parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1987.

Toimihenkilökentän ammattiliitot tasa-arvotyön tekijöinä

Tasa-arvon edistäminen myös usein henkilöityy – se on jonkun vahvan toimijan intressi.

Naisten palkkatasa-arvon vajetta ei toimihenkilöliikkeessä kiistetä, mikä ilmeni tasa-arvotyön raporttia varten tehdyissä henkilöhaastatteluissa. Sen sijaan tasa-arvoa edistäneet toimintatavat eivät aina ole läpäisseet koko kenttää. Tasa-arvo on jäänyt tavoitteellisesti epäyhtenäiseksi pyrkimykseksi: eri tasojen ammattiyhdistystoimijat eivät ole aina tai yhdenvertaisesti allekirjoittaneet sukupuolten yhdenvertaisuuteen liittyvää tasa-arvon käsitettä ja edistäneet toimissaan tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon edistäminen myös usein henkilöityy – se on jonkun vahvan toimijan intressi.

Toimihenkilökeskusjärjestöistä tasa-arvon edistäjänä aktiivisin oli TVK. Järjestö kuitenkin lopetettiin 1990-luvun alussa. Keskeisiä vaikuttamisen työkaluja ovat olleet myös keskusjärjestöjen tasa-arvotoimikunnat sekä käydyt pyöreän pöydän keskustelut.

Tasa-arvotyön toimintatavat ja rakenteet toimihenkilöliikkeessä -raportti (pdf), linkki http://www.tjs-opintokeskus.fi/julkaisut-ja-aineistot/verkkoaineistot/tasa-arvotyon-toimintatavat-ja-rakenteet

Toimihenkilöliikkeen historiantutkimushanketta koordinoi Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio TJS Opintokeskus.