Sirpaleinen työelämä lisää turvattomuutta ja sukupuolten epätasa-arvoa

​Itsensä työllistäjien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomessa oli noin 150 000 itsensä työllistäjää. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja apurahansaajia.

STTK:n mielestä itsensä työllistämisessä on myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.
- On hyvä, että yrittäjyys vahvistuu ja työllisyys paranee. Myös joustavuus työajoissa sopii monille. Kielteisiä vaikutuksia ovat turvaton asema työmarkkinoilla sekä epäselvä ja epävarma toimeentulo ja sosiaaliturva, johtaja Katarina Murto arvioi.

Erilaiset työnteon muodot todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa työn murroksen myötä.
- Vastentahtoisesti nollasopimuksella työskentelevät ja vaihtelevaa työaikaa tekevät ovat erittäin hankalassa asemassa. Työtuntien ja tulojen määrää ei voi ennakoida ja tuntien määrät voivat tippua yllättäen ilman syytä, mikä vaikeuttaa arjessa selviämistä. Näihin liittyvät ongelmat on korjattava lainsäädännöllä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

Naisten asema sirpaletyössä miehiä huonompi

Työsuhteen ja yrittäjyyden rajapinnassa työskentelevät ovat usein väliinputoajia muun muassa työttömyysturvan, työterveyshuollon ja työturvallisuuden suhteen. Naisten asema silpputyön markkinoilla on miehiäkin turvattomampi.
- Naisia on miehiä enemmän osa-aikaisina, määräaikaisina ja perhevapailla. Tämän vuoksi myös eläkekertymät jäävät naisilla huomattavasti miehiä pienemmiksi. Työeläke riippuu työuran pituudesta ja eheydestä. Naisilla on enemmän katkoja työurissa muun muassa pitkien perhevapaiden ja määräaikaisten työsuhteiden takia.

Eläketurvakeskuksen selvityksen perusteella työeläkkeellä olevan naisen euro vuonna 2013 oli keskimäärin 66 prosenttia työeläkkeellä olevan miehen eurosta. Eläkeläismiehen tulot ovat 2 000 - 6 500 euroa korkeammat kuin eläkeläisnaisen. Vuonna 2013 naisen kokonaiseläke oli keskimäärin 16 500 euroa ja miehen 20 700 euroa.
STTK pitää huolestuttavana naisen eläke-euron kehitystä jos ja kun sirpaleinen työ tulevaisuudessa lisääntyy.
- Tästä syystä esimerkiksi pitkien perhevapaiden aiheuttamat katkokset ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen edellyttävät perhevapaajärjestelmän uudistamista, Katarina Murto esittää.

Teemana #sirpaletyö

 STTK:n edunvalvonnan visio on reilumpi työelämä. Kesäkuun teema on nostaa esiin sirpaletyöhön liittyviä ongelmia ja pohtia ratkaisuja niihin. Teeman puitteissa aihetta käsitellään monipuolisesti muun muassa STTK:n edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä sekä viestintävälineissä. Materiaaleja löytyy osoitteesta www.sttk.fi - Teemaan liittyvä hashtag somessa on #sirpaletyö

STTK:n esitykset sirpaleisen työelämän jäntevöittämiseksi ovat tiivistettynä seuraavat:

1. Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden työajan tulee vakiintua käytännössä toteutuneen työajan tasolle.
2. Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistöä on laajennettava siten, että henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävää sopimusta on pidettävä työsopimuksena, ellei muuta osoiteta.
3. Päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden rajapintaa työttömyysturvalaissa on selkiytettävä.
4. Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä siten, että sirpaletyöntekijöiden työn ja perheen yhteensovittaminen huomioidaan paremmin.

Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.