Selvitysmies ehdottaa paikallisen sopimisen lisäämistä

​Työpaikkojen paikallista sopimista tulee lisätä. Se tarkoittaisi, että työpaikat voisivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta. Järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksia sopia paikallisesti pitää laajentaa. Myös henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa tulee vahvistaa.

Yllä olevat suositukset käyvät ilmi paikallisen sopimisen edistämistä käsittelevästä selvityksestä. Selvitysmies Harri Hietala luovutti raporttinsa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille 15.10.2015.

Selvitysmiehen mukaan paikallisen sopimisen lisääminen olisi teknisesti helpointa toteuttaa siten, että työehtosopimusten osapuolet sopisivat paikallisen sopimisen mahdollistamisesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä. Jos tähän ei löydy yhteistä tahtoa, on toinen vaihtoehto muuttaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen on mahdollista.

Selvitysmies korostaa, että yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luottamusta, jota ei voida luoda laeilla. Lait voivat kuitenkin tukea luottamuksen rakentamista. Pitkäjänteinen yhteistoiminta ja avoin tiedonkulku mahdollistavat henkilöstön ja työnantajan tarpeet tasapuolisesti huomioivan paikallisen sopimisen.

Järjestäytymättömien yritysten paikallista sopimista laajennetaan

 Selvitysmies ehdottaa, että työnantajaliittoon kuulumattoman eli järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuuksia sopia paikallisesti laajennetaan. Tällä hetkellä järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää työehtosopimusten lakia väljempiä määräyksiä, jos ne edellyttävät paikallista sopimista tai koskevat vain järjestäytyneitä yrityksiä.

Selvityksessä esitetään, että työaikaa muutetaan myös lainsäädännöllä joustavammaksi. Työajan liukumaa tulisi korottaa ja työaikapankki tehdä lailla mahdolliseksi. Paikallisesti voitaisiin sopia myös keskimääräisestä työajasta, joka on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

Henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa esitetään vahvistettavaksi. Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää.

Yhteistoimintalakiin selvitysmies ehdottaa useita muutoksia, jotka edistävät yhteistoimintaa ja paikallista sopimista. Lakimuutokset vahvistavat esimerkiksi viestintää henkilöstölle ja sitovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osaksi liiketoiminnan suunnittelua. 

Hallitus arvioi ehdotuksia

 Seuraavaksi hallitus arvioi selvitysmiehen ehdotuksia ja päättää jatkovalmistelusta. Selvitys perustuu hallitusohjelmaan. Selvityksen valmistelussa on kuultu työmarkkinajärjestöjä.

Työsuhteen ehtojen määräytymisessä keskeisimmät välineet ovat lakien säännökset, työehtosopimukset ja työsopimus. Jotkut lain säännökset sallivat laista poikkeavan sopimisen työsopimuksella. Työehtosopimuksia väljentävät määräykset paikallisesta sopimisesta. Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on mahdollista lähinnä työajasta.

Lue lisää: TEM:n Paikallista sopimista koskeva selvitys (pdf)

Lisätiedot:
selvitysmies, yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala, puh. 029 504 8273
oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, puh. 029 506 0066