Poimintoja hallituksen kehysriihen (11.4.) määrärahoista ja hallituksen linjauksista

11.4.2018

Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden lisäämiseen osoitetaan 2 milj. euroa vuonna 2019 ja 3 milj. euroa vuosina 2020–2022.

Opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoja myös muualla kuin kansanopistoissa.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus siirtää vuodesta 2020 alkaen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) toimisi valtakunnallisena palvelujen tuottajana ja samalla sen toiminta laajenisi kattamaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat. YTHS:n toiminnan laajentumisesta aiheutuviin kertakustannuksiin osoitetaan 3 milj. euroa vuodelle 2019.

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa.

Kelan toimintakuluihin tehdään 8 milj. euron korotus, jolla vahvistetaan toimeentulotuen käsittelyä ja puhelinpalvelua sekä varaudutaan toimitilojen peruskorjauksiin.

Hallitus rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista kehyskaudella yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii kuitenkin erityisosaamista. Keskuksen avulla pystytään viemään akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja lääkekehityskaaren kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen edistää ja tukee myös terveysalan kasvustrategian tavoitteita.

Adoptioperheiden adoptiotuen tarkistamiseen osoitetaan 0,3 milj. euron vuosittainen määrärahalisäys.

Sotilastapaturmalain edellyttämiin korvauksiin osoitetaan 2,5 milj. euroa.

Uuden lupa- ja aluehallintoviraston (Luova) perustamiseen liittyen on huomioitu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toiminnan ja resurssien siirrot uuteen valvontavirastoon (Luova), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen (Fimea), sosiaali- ja terveysministeriöön ja Säteilyturvakeskukseen (STUK) vuodesta 2020 alkaen.

Team Finland -verkoston vahvistamiseen kaupallis-taloudellisilla erityisasiantuntijoilla 1,6 milj. euroa vuosittain kehyskaudella.
Hallitus on päättänyt selvittää muoviveron käyttöönottoa.

Puolustuksen määrärahoihin sisältyy HX-hävittäjähankkeen ensimmäisten vuosien arvioitua rahoitusta 1 mrd. euroa/vuosi kehyskauden loppuvuosina.

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja lisätään keskimäärin 46 milj. euroa vuosittain verrattuna edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200 kehyskaudella kohdennetaan 18 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2019 ja 16,4 milj. euron korotus vuosille 2020–2022.

Suojelupoliisin ydintoiminnan ja toimintakyvyn varmistamiseksi vahvistetaan rahoitusta pysyvästi 2,5 milj. eurolla. Myös siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus Supoon on huomioitu, mitä varten kohdennetaan 10 milj. euron vuosittainen lisärahoitus.

Hallitus helpottaa vaikean kannattavuustilanteen sekä epäonnistuneen satokauden johdosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden maatilojen asemaa. Luonnonhaittakorvauksen rahoittamiseen siirretään 10 miljoonaa euroa kertaluonteisesti vuodelle 2019.

Kiristetään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikkoja, jota varten lisätään oikeusministeriölle lainsäädäntömuutosten toimeenpanoon 0,87 milj. euroa.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan 2,2 milj. euroa.

Väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointiin sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen tarkentamiseen lisätään 1,34 milj. euroa.

Ensikertalaisuussääntelyn muuttamiseen lisätään 2,2 milj. euroa.

Varataan sakon muuntorangaistusmenettelyn uudistamiseen 10,8 milj. euroa. Poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin lisätään 10 milj. euroa käytettäväksi määräaikaishaastatteluja varten.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahassa on huomioitu 6 milj. euron lisäys kotouttamiskoulutukseen.

Maahanmuuttomenojen oletuksina on käytetty arviota 4 000 turvapaikanhakijasta vuodessa. Arvio vastaanoton piirissä olevista henkilöistä on noussut pitkittyneiden ja runsaiden valitusprosessien takia. Myös arvio oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määrästä on noussut, minkä johdosta kuntien kotouttamiskorvauksiin lisätään 22 milj. euroa vuonna 2019. Oletusmuutoksista johtuen maahanmuuttomenojen arviota nostetaan kehyskauden kolmena ensimmäisenä vuonna, mutta vuoden 2022 menoarviota alennetaan hieman.

METSO-ohjelman rahoitusta lisätään viidellä miljoonalla eurolla kehystasoon verrattuna. Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutoimiin perustuva METSO on yksi merkittävimpiä tapoja suojella metsäluonnon monimuotoisuutta.

Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta lisätään kehyskaudella vuosittain 1,1 milj. euroa Pohjois-Suomen metsäpuiden siemenhuoltoon ja varmuusvarastointiin liittyviin tehtäviin.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toimeenpanon tukemiseksi osoitetaan 6 milj. euroa vuosina 2019–2021 sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen.

Energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään energia- ja ilmastostrategiaan perustuen 5 milj. euroa 2019–2021. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään biojalostamoiden tukemista varten 40 milj. euroa vuosina 2019–2020 ja 60 milj. euroa vuosina 2021–2022. Tämä lisäys on ehdollinen sille, että valmisteilla oleva EU-regulaatio mahdollistaa biojalostamoinvestoinnit Suomessa.

Lue lisää: www.valtioneuvosto.fi