Pahimmat pelot työaikalaista eivät toteutuneet - eduskunnalle jää kuitenkin viilaamista

Palkansaajajärjestöjen pahimmat pelot työaikalain uudistuksesta eivät toteutuneet arviointineuvostolle viime viikolla jätetyssä lakiluonnoksessa. Järjestöt ovat arvioineet hallituksen lakiluonnosta melko myötäsukaisesti. Kuitenkin eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle katsotaan jäävän vielä yhtä ja toista säädettävää, kunhan lakiesitys eduskuntaan asti etenee.

Lainsäädännön arviointineuvoston arvio hallituksen työaikalakiesityksestä valmistuu juhannukseen mennessä. Lain on määrä uudistaa 20 vuotta vanha työaikalaki vastaamaan 2020-luvun työelämän vaatimuksia.

Vuosi sitten kolmikantainen työaikalakityöryhmä jätti mietintönsä pahasti eripuraisena. Siihen eivät olleet tyytyväisiä sen paremmin työntekijä- kuin työnantajajärjestötkään.

Hallitus otti työaikalain jatkovalmistelun omiin hoteisiinsa ja palkansaajajärjestöjen pelot olivat suuret. Aiempien näyttöjen perusteella luottamus hallitukseen ei ollut kummoista.

Työaikalaissa tasapainoillaan joustavuuden ja työntekijöiden työaikasuojelun välillä. Kehittyvä teknologia tarjoaa mahdollisuuksia paiskia töitä joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla kuitenkin tulee ottaa huomioon työaikasuojelun näkökohdat.

- Kokonaisuutena arvioiden joustavuus on hallituksen esityksessä painokkaammin esillä kuin työaikasuojelu, arvioi SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Laaja työaikasuojelu OK

 STTK:n edunvalvontajohtajan Katarina Murron mukaan suurimmat pelot liittyivät lain soveltamisalaan.

Pelättiin, että suuri joukko mm. asiantuntijatyötä jää lain soveltamisalan ulkopuolelle ja ilman työaikasuojelua. Murron mukaan lakiesitys lähtee aivan oikein lain laajasta soveltamisesta.

- Työaikojen joustavuus on tärkeää myös työntekijöille. Sitä voidaan hakea laajan työaikasuojelun puitteissa eri säännöksillä.
Murron mukaan kysymys työaikojen paikallisesta sopimisesta on ratkaistu hallituksen lakiluonnoksessa hyvin. Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta ilman ohituskaistoja.

- Tämä on oikea kehityssuunta. Paikallista sopimista työajoista ei lähdetä toteuttamaan työpaikkatasolla ohi TES:n ja VES:n.
Myös ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset säilyvät ennallaan. Se on mieleen STTK:lle, kuten muillekin palkansaajajärjestöille. 

Ongelmakohtana jaksotyö

 Lakiesityksen joustoelementtejä ovat uusi joustotyö ja liukuvan työajan tuntimäärien kasvattaminen.

Erityisesti asiantuntijatyöhön soveltuvassa joustotyössä vähintään puolet työajasta voi olla sellaista, jonka sijoittelusta ja tekopaikasta työntekijä voi itse päättää.

Joustotyöaika voitaisiin ottaa käyttöön työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella.

Lakiesityksen hankalin kysymys STTK:n näkökulmasta on jaksotyön laajentaminen.

- Tähän suhtaudumme tosi kriittisesti. Jaksotyöstä on voitu tähänkin asti sopia työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Sen ottaminen lakiin aiheuttaa ongelmia.

Murto epäilee, että jaksotyöllä voidaan korvata ylitöitä, mikä näkyisi palkkapussissa ylityökorvausten puuttumisena.
Lakiesityksen pluspuolelle Murto lukee työaikapankin. Se voitaisiin lain perusteella ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla. Tähän asti toteutetut työaikapankit ovat perustuneet työ- ja virkaehtosopimuksiin.

 Työaikapankin tarkoitus on sovittaa yhteen työtä ja vapaa-aikaa tarjoamalla työntekijälle mahdollisuuden kerryttää vapaita.

Silpputyö jäi vaille huomiota

 SAK:n Anu-Tuija Lehto arvostelee lakiesityksen ylityömääräyksiä. Niitä voitaisiin teettää alasta riippuen nykyistä enemmän.

Lakimuutos pidentää vuotuista enimmäistyöaikaa nykyisestä 2 250 tunnista 2 300 tuntiin. Työaika voisi olla keskimäärin 48 tuntia neljän viikon aikana.

Nykyistä työaikalakia on arvosteltu siitä, että se suojelee huonosti pätkä, vuokra- ja silpputyötä tekeviä. Lehdon mukaan arvostelu jää voimaan uudenkin lain suhteen.

- Näitä näkökohtia ei lakiesityksessä ole otettu lainkaan huomioon. 

Lakiuudistuksen lähtökohtana on uudistaa työaikalaki muuttuvan työelämän tarpeisiin.

- Toivottavasti uusi laki kantaa seuraavat parikymmentä vuotta eteenpäin. Toivon, että työpaikoilla löytyy hyvää tahtoa ja luottamusta joustaa puolin ja toisin. 

Torjuntavoitto

 Myös Akava on pääosin tyytyväinen lakiesitykseen. Koulutetun väen keskusjärjestö pitää torjuntavoittona, että asiantuntijat ja keskijohto säilyivät työaikalain piirissä.

Pahana Akava pitää sitä, ettei matkatöiden työmatkoja lueta jatkossakaan työaikaan. Joustotyöaikojen käyttöä tulee Akavan mielestä seurata ja korjata mahdolliset valuviat.

Keskusjärjestö pelkää, että joustotyöstä tulee keino kiertää asiantuntijoiden ylityökorvauksia.

Teksti: UP/Kari Leppänen