Ministeri Orpo väläytti pientä verokevennystä

​Ensi vuonna uutta velkaa vain 3,4 miljardia

 UP/Birgitta Suorsa
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kiisti keksiviikkona epäilyn, että todella suurituloisten ns. raippaveroa oltaisiin keventämässä.

– Ei tule kuuloonkaan, että esittäisin sellaista veroratkaisua, joka keventäisi vain suurituloisimpien verotusta. Valmistellaan tasapainoinen, oikeudenmukainen ratkaisu.

Ensi vuoden veroratkaisusta sovitaan hallituksen kesken budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei esitetä korotuksia eikä helpotuksia verotukseen.

Palkansaajien verotus on kiristymässä kiky-sopimuksessa sovittujen työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotusten takia. Orpo lupasi, että näin ei pääse käymään.

Hän viittasi hallitusohjelman kirjauksiin, että kenenkään veroaste ei saa nousta ja että verokevennykset ohjataan ensisijaisesti pien- ja keskituloisille.

Kokonaisveroaste laskee ensi vuonna 42,4 prosenttiin. Se oli hallituskauden alkaessa 44 prosenttia.

Päivähoito ja asuntotuotanto avittamaan työllistymistä

 Kestävyysvajeen lisäksi Orpo mainitsi Suomen talouden ongelmiksi osaamisvajeen ja työllisyysvajeen.
Työllisyyden helpottamiseksi valtiovarainministeriö esittää päiväkotimaksun poistamista noin 6 700 perheeltä ja alennuksia kymmenille tuhansille perheille.

Työttömien kolmen kuukauden välein tehtäviin haastatteluihin osoitetaan lisävaroja, koska se on Orpon mukaan tuottanut jo nyt tulosta.

Myös kasvukeskusten asuntorakentamisen ARA-määrärahat pidetään ennallaan, vaikka rakentaminen on jo vauhdissa. Tarkoituksena on jouduttaa muuttoliikettä.

Orpon mukaan ensi vuodeksi arvioitu 70,2 prosentin työllisyysaste on liian vähän. Aktiivimalli otetaan käyttöön. Orpon mukaan rakenteellisia uudistuksia tarvitaan edelleen.

Osaamisvajeeseen eli heikosti koulutettujen työttömien ja vahvaa osaamista vaativien työpaikkojen väliseen ongelmaan Orpo ei esittänyt suoraa ratkaisua. Lisärahaa on luvassa ongelmallisilla alueilla toimiville peruskouluille ja ammattikoulureformiin.

Maanpuolustus ja poliisi saavat lisärahaa

 Maanpuolustukseen, rajavartiolaitokseen ja poliisiin satsataan. Maanpuolustuksen toimintamenoihin lisätään 27 miljoonaa, poliisitoimeen 14 miljoonaa.

Oikeusministeriölle myönnetään lisärahaa, jotta turvapaikkapäätösten valitukset voidaan käsitellä nykyistä nopeammin.
Ensi vuonna Suomi varautuu noin 7 000 turvapaikan hakijaan. Orpon mukaan koko Euroopan tasolla pitää saada aikaiseksi pysyvä päätös lähtömaiden tukemisesta ja kiinteistöpakolaisten vastaanotosta, jotta vapaaehtoisesti turvapaikkaa hakevien määrä saadaan pudotettua.

"Velkaantuminen taittuu ensi vuonna"


Budjetin loppusumma on 55,4 miljardia, eli 400 miljoonaa tämän vuoden budjettia vähemmän.

Uutta velkaa otetaan 3,4 miljardia. Laina on pienin 2008 - 2009 alkaneen taloustaantuman jälkeen. Valtiovelka kasvaa 111 miljardiin.
Ministeri Orpo oli selvästi tyytyväinen siihen, että velkaantumisen osuus bruttokansantuotteesta ei ensi vuonna enää kasva. Suhteellinen velkaantuminen on tuolloin 63,8 prosenttia. Seuraavaksi se pitää saada EU:n asettamaan 60 prosenttiin.

Myös velan määrä pitää Orpon mukaan saada kutistumaan ennen vuotta 2021, koska väestön ikääntymisestä johtuvat kulut kasvavat 2020-luvulla.