LISÄTIETOA JYTYN OSALLISTUMISESTA VARHAISKASVATUSLAIN VASTUSTAMISEEN LIITTYVÄÄN MIELENILMAUKSEEN KESKIVIIKKONA 25.4. 2018

23.4.2018

​Varhaiskasvatuslain vastustaminen – mielenosoitus 25.4.

Jakelu sähköpostitse: Jytyn pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla työskentelevät varhaiskasvatuksen työntekijät

Mitä ja ketkä?

Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. HUOM! Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja muun Uudenmaan varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18.

Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan. 

 Missä?

Mielenosoitus lakiesityksen pysäyttämiseksi järjestetään eduskuntatalon edessä keskiviikkona 25.4. klo 13–15.00. Mielenosoitukseen osallistuvat Jytyn, JHL:n, Tehyn, SuPerin ja Talentian jäsenet.

Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja Uudenmaan varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18.

Taustaa mielenilmaukselle

 Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin. Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.

Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi voimakkaasti alan henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Lakiesityksessä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta jo nyt.

Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, ei, päiväkoteihin saataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.

Varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.
Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat ristiriitaisia. Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000.

Ristiriitaisten tilastotietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.

Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.

Varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää mieluummin keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin. Tällaisia ovat mm. riittävän pienet ryhmäkoot, osaavan henkilöstön riittävä määrä lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentaminen. Lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.

Työntekijöiden oikeus osallistua mielenosoitukseen


Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Mielenosoituksella vastustamme uuden lain voimaantulemista nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.

Mielenosoitus ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko.

Työsuhteessa olevilla henkilöillä on Suomen lainsäädännön mukaisesti oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen omalla ajalla ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää palkan poissaoloajalta. Jyty ei korvaa ansiomenetystä.

Viranhaltijoilla ei ole oikeutta osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin. Virkasuhteessa oleva ei siis voi osallistua mielenosoitukseen työaikanaan ilman työnantajan erikseen myöntämää lupaa.

Jytyltä on lähtenyt keskitetysti ilmoitus työnantajille mielenosoitukseen osallistumisesta. Tämän lisäksi olisi hyvä, että jäsenyhdistykset sekä luottamusmiehet informoivat työnantajaa mielenosoituksesta. Jokaisen jäsenen tulee myös itse kertoa lähiesimiehelleen mielenosoitukseen osallistumisesta tiistaihin 24.4.2018 mennessä.

Paikallinen ilmoitus mielenosoitukseen osallistumisesta


Jytyn jäsenten on hyvä informoida paikallisesti työnantajia osallistumisesta mielenosoitukseen. Tämä koskee Helsingissä, eduskuntatalon edessä järjestettävään mielenosoitukseen osallistumista.

Työnantajalle tehtävään ilmoitukseen ei ole virallista muotoa, mutta se on järkevä tehdä kirjallisena. Jokainen jäsen itse ilmoittamaan omasta osallistumisestaan mielenosoitukseen suoraan lähiesimiehelle.

Jytyläisten kokoontuminen keskiviikkona


Me jytyläiset kokoonnumme yhteen ennen mielenosoituksen alkua klo 12:30, jolloin jaamme jytyläisille liivejä, rintanappeja, kylttejä, banderolleja ja muuta materiaalia. Kokoontumispaikaksi on suunniteltu eduskuntatalon edessä olevaa Kyösti Kallion patsasta. Kyseinen patsas sijaitsee Mannerheimin tieltä katsottuna eduskuntatalon oikealla puolella.

Tarkistathan viimeisimmät kokoontumisohjeet keskiviikko-aamupäivällä Jytyn nettisivuilta tai sosiaalisesta mediasta!

10 kysymystä ja vastausta mielenosoituksesta


Alla 10 kysymystä ja vastausta mielenosoituksesta. Tämä on hyvä jakaa esim. jäsenille, jotka pohtivat mielenosoitukseen liittyviä asioita. Kysymys- ja vastauspatteristoon on pyritty kokoamaan kaikki oleellisimmat tiedot mielenosoituksesta.

Yhdessä voimme vaikuttaa


Hallitus aikoo yksipuolisesti heikentää ammattialamme tulevaisuutta. Järjestäydytään siis mielenosoitukseen keskiviikkona ja näytetään, että emme hyväksy ehtojen polkemista. Tule mukaan ja tuo työkaveritkin! Mitä enemmän meitä on, sitä vahvemmin vaikutamme.

10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KESKIVIIKON 25.4. MIELENOSOITUKSESTA


Askarruttaako sinua jokin asia liittyen keskiviikon mielenosoitukseen? Tältä sivulta löydät kysymyksiä ja vastauksia, joissa käydään läpi sinun kannaltasi tärkeimmät asiat. Mikäli jokin asia jäi edelleen askarruttamaan, ole yhteydessä.

1. Mistä keskiviikon 25.4. mielenosoituksessa on kyse?

Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on Jytyn mielestä otettava aikalisä.

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä muun Uudenmaan alueen varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18.

Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.

2. Onko Jyty mukana mielenosoituksessa?

Jyty on mukana mielenilmauksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueella varhaiskasvatuksen alalla, julkisella tai yksityisellä sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.

3. Miksi Jyty on mukana mielenosoituksessa?

Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia.

4. Onko kyseessä lakko?

Kyseessä ei ole lakko. Kyse on mielenosoituksesta, joka on suunnattu hallituksen esittämiä työehtojen heikennyksiä ja sopimusoikeuden rajaamista vastaan. Jytyläiset osallistuvat mielenosoitukseen omalla ajallaan.

5. Onko Jytyn jäsenillä oikeus osallistua?

Mielenosoitus ei miltään osin kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko.

Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää työntekijän palkan poissaoloajalta.

Viranhaltijoilta oikeus osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin on lainsäädännöllä poistettu. Virkasuhteessa oleva ei siis voi mielenosoitukseen työaikanaan osallistua.

6. Onko jokaisen jäsenen pakko osallistua mielenosoitukseen?

Ei ole. Osallistuminen on vapaaehtoista ja jokainen voi itse päättää osallistumisestaan (pl. virkasuhteessa olevat). Suomen lainsäädäntö takaa työntekijälle oikeuden osallistua mielenosoitukseen, mutta osallistuminen ei ole pakollista.

7. Tuleeko jäsenelle vaikeuksia mielenosoitukseen osallistumisesta?

Ei tule. Työntekijöillä on oikeus osallistua mielenosoitukseen (pl. virkasuhteessa olevat). Jyty on ilmoittanut keskitetysti työnantajille osallistumisesta mielenosoitukseen ja tämän lisäksi yhdistykset ja luottamusmiehet ovat olleet paikallisesti yhteydessä työnantajiin. Työntekijän tulee kuitenkin myös itse ilmoittaa lähiesimiehelleen olevansa poissa töistä mielenosoituksen ajan.

8. Korvaako Jyty jäsenilleen ansiomenetystä mielenosoitukseen osallistumisen ajalta?

Ei korvaa. Jytyläisillä (pl. virkasuhteessa olevat) on oikeus osallistua mielenosoitukseen omalla ajallaan.

9. Miten pääsen Helsingin mielenosoitukseen keskiviikkona?

Jyty suosittelee saapumaan paikalle mielenilmaukseen julkisilla kulkuneuvoilla. Emme korvaa tapahtumaan osallistuneiden matkakuluja.

10. Mistä saa parhaiten ajantasaista tieto mielenosoituksesta?

Jyty lähettää jäsenilleen tietoa sähköpostitse, mutta ajantasaisin tieto löytyy Jytyn nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Seuraa Jytyn tiedottamista nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä, jotta saat tiedon muun muassa tarkasta kokoontumispaikasta eduskuntatalon edustalla.

Lisätiedot

 Mikäli sinulla on kysyttävää mielenosoituksesta tai siihen liittyvästä asiasta, ole yhteydessä
· Jytyn Etelä-Suomen aluetoimiston alueasiamies Jarmo Raappanaan, p. 0500 584496
· Jytyn suunnittelija Pekka Laukkanen, p. 040 575 9565
· Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, p. 0400 343424