Jyty siirtyy yhtenäiseen jäsenmaksuun ensi vuoden alusta

​ (HUOM! tekstiä korjattu 30.5. klo 14.30) Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty siirtyy yhtenäiseen jäsenmaksuun ensi vuoden alusta. Asiasta päätti Jytyn korkein päättävä elin liittovaltuusto 23.-24.5. Kuntatalolla Helsingissä pitämässään sääntömääräisessä kevätkokouksessa. Asiasta käytiin laaja, erilaisia näkemyksiä sisältänyt, mutta rakentavassa hengessä sujunut keskustelu, jonka pohjalta kompromissi löydettiin.

Yhdistyksiä Jytyllä on tällä hetkellä hieman yli 200 ja jäsenmaksuprosentit ovat olleet hyvin vaihtelevat ja kirjavat. Muissa ammattiliitoissa on suurimmalta osin jo nyt yhtenäinen jäsenmaksu.

Yhdistyksille palautetaan heidän oma osuutensa jäsenmaksusta. Yhdistysten osuuden ja liittojäsenmaksun suuruuden liittovaltuusto päättää vuosittain sääntömääräisessä liittovaltuuston syyskokouksessa.

Alustavana talousarviovalmistelun 2018 pohjana yhtenäinen jäsenmaksu on 1,32 %. Jos yhdistyksen toiminnan kannalta on välttämätöntä, voi yhdistys poikkeuksellisesti periä korkeampaa jäsenmaksua.

Olennaista uudistuksessa on myös se, että kaikki yhdistykset ovat jatkossa liittoperinnässä.

Yhtenäisen jäsenmaksun hyötyjä ovat mm. jäsenistön tasavertaisuus alueellisesti ja toiminnallisesti, tasavertaiset jäsenpalvelut, nykyistä hyvin kirjavaa ja vaihtelevaa järjestelmää kustannuksia säästävä jäsenmaksuperintä sekä mahdollisuus helpommin markkinoida liiton jäsenyyttä, kun jäsenmaksukirjo on selvästi aiempaa suppeampi.

Valtuuston päätöksen mukaan Jytyn yhdistysten kannatusjäsenmaksu on vähintään 36 euroa/vuosi. Varusmies- ja siviilipalvelusajalta jäsenmaksua on nolla euroa. Euromääräinen jäsenmaksu on 5 euroa/kk.

Jäsenmaksun euromääräinen yläraja vuodessa (katto) ja sen vaikutukset liiton budjettiin selvitetään budjettikokoukseen mennessä ja ehdotus tuodaan valtuuston syyskokoukselle marraskuussa.

Koska yhtenäiseen jäsenmaksuun siirtyminen aiheuttaa muutoksia myös Jytyn sääntöihin 1.1.2018 alkaen, valmistellaan sääntömuutokset niinikään syysvaltuustolle.

Liittovaltuusto hyväksyi sääntömääräisinä kevätkokousasioina mm. liiton vuosikertomuksen vuodelta 2016 sekä vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille Jytyn hallinnosta ja tileistä vuodelta 2016.

Liiton 100-vuotisjuhlavuoden 2018 tapahtumille hyväksyttiin lisäksi alustava budjettiraami 200 000 euroa, jonka summan valtuusto sitoutui samalla varaamaan vuoden 2018 talousarvioon.

Epätasa-arvoiselle palkkakehitykselle stoppi

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi virka ja työehtosopimusasioita mm. syksyn liittokierrosta varten ja valtuusto vahvisti alustavat sopimustavoitteet.

Liittovaltuusto antoi kannanoton, jossa se vaatii epätasa-arvoisen palkkakehityksen pysäyttämistä syksyn sopimusneuvottelukierroksella perus- ja hyvinvointipalveluja tuottavilla naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla.

Liiton jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina.

”Mm. kunta-alan matalapalkkaisten työntekijöiden palkkakehitys on negatiivinen, kun otetaan huomioon inflaatio ja kuluttajahintojen nousu. Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaukset ja muut työehtojen heikennykset ovat vain lisänneet eriarvoistumista”, valltuusto korosti.

Liittovaltuusto vaatii myös, että kunta-alan, Jytyn yksityisalojen, kirkon ja kolmannen sektorin työaikojen joustavuutta esimerkiksi liukumilla tulee lisätä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää monen alan toimintaan sopivaan etätyöhön, jonka mahdollisuuksia tulee lisätä. Parannuksia tulisi saada myös matka-ajan korvaamiseen.

Työntekijät tarvitsevat jatkuvaa koulutusta työtehtävien vaihtuessa ja osaamistarpeiden muuttuessa esimerkiksi digitalisaation myötä. Koulutus on erityisen tärkeää muutostilanteissa, kuten sote- ja maakuntauudistuksessa. Liittovaltuusto pitää selvänä, että koulutuksen tulee tapahtua työajalla, jos työtehtäviin tulee muutoksia tai jos työtehtävät vaihtuvat uudelleen sijoittamisen myötä.

Liittovaltuuston mielestä myös yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajan välillä tulee kehittää jatkuvalla vuorovaikutuksella, avoimuudella ja yhteistyöllä. Myös henkilöstön vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia tulee lisätä päätöksenteossa. Luottamuksellinen yhteistyö synnyttää eniten tuottavuutta.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön, tiedonsaantiin ja korvauksiin tulee liittovaltuuston mielestä saada parannuksia. Henkilöstön edustajien on saatava vapautus omasta työstä luottamusmiestehtävän hoitamiseen sekä asianmukaiset korvaukset. Lisäksi tulisi olla mahdollisuus useamman työnantajan yhteiseen päätoimiseen pääluottamusmieheen tai luottamusmieheen.

Edustajat STTK:n hallitukseen ja edustajistoon nimettiin

Liittovaltuusto nimesi Jytyn edustajat Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajistoon ja hallitukseen, jotka valitaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kokouksessa loppuvuodesta, jolloin myös valitaan STTK:n puheenjohtaja. STTK:n edustajistoon nimettiin Jytystä kuusi varsinaista edustajaa ja 12 yleisvaraedustajaa.

Varsinaisia edustajia ovat Riitta Antikainen-Lapveteläinen, Lauri Erma, Anne-Mari Kauppinen, Riitta Kärnä, Heli Rautanen ja Kaisa Soininen. Yleisvaraedustajat ovat kutsumisjärjestyksessä Päivi Heikkinen, Tarja Mäkitalo, Virpi Kiviniemi, Jani Loponen, Ritva Perälä, Marianna Gripenberg, Marita Minkkinen, Kirsi Kuukkanen, Ritva Ainonen, Satu Härkönen, Kaarina Salminen ja Niina Kankaanpää.

STTK:n hallitukseen nimettiin Jytyn varsinaisiksi edustajiksi liiton pj. Maija Pihlajamäki ja vpj. Päivi Alho sekä heidän henkilökohtaisiksi varaedustajiksi Anne Hiltunen ja Olli-Pekka Kulju. 

Lisätietoja yhtenäisestä jäsenmaksuasiasta: talousjohtaja Vesa-Matti Mäkinen,
vesa-matti.makinen@jytyliitto.fi