Jyty: Sopimusyhteiskuntaa ei pidä haudata

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki pitää myönteisenä torstaina uudelleen käynnistyneiden yhteiskuntasopimusneuvottelujen jatkumista, joiden yhtenä tavoitteena on välttää eri palkansaajaryhmiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevan pakottavan lainsäädännön toteutuminen. ”Neuvotteluista ei tule helpot ja niiden vaikeuskerrointa lisää lisäksi se, että niissä etsitään ratkaisuja myös työsopimuslain muutosvaateisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin sekä tulevaan palkkakierrokseen. Työntekijäpuoli on valmis neuvotteluihin myös paikallisesta sopimisen laajentamiskysymyksistä, EK ei.

Pihlajamäki pitää erinomaisena asiana, että hallitus on pakkolaeista tehdyn lausuntokierroksen jälkeen myöntänyt EK:n tavoin, ainakin julkisuudelta piilossa, että yritysten kilpailukykyä kohentavaksi aiottu pakkolakipaketti on kaikilta osiltaan erittäin huono ja epävarma vaihtoehto.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn seminaarissa Kuusamossa lauantaina 30.1. puhunut Pihlajamäki toivoo, että sopimusyhteiskunnan hautajaisia ei nyt eikä tulevaisuudessakaan tarvitsisi viettää. ”Jos, ja toivon myös kun, neuvotteluratkaisu syntyy, että se kohtelee eri palkansaajatahoja tasa-arvoisesti. Nythän pakkolakiosuus kohdistuisi äärimmäisen kipeästi ja epäoikeudenmukaisesti juuri naisvaltaiseen julkiseen sektoriin.”

Pakottavan lainsäädännön ohella valmistelussa on useita muitakin työelämäkysymyksiä, mm. määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottaminen. Hallituksen linjausten mukaan muutoksia on tulossa mm. työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja työterveyshuoltolakiin. Linjauksia valmistelee parhaillaan kolmikantainen työryhmä, jonka määräaika päättyy 31.1. eli huomenna.

Pihlajamäki huomauttaa, että kunta-sektorin työntekijöistä on tällä hetkellä hieman yli viidennes määräaikaisia ja nuorten naisten keskuudessa määräaikaisuudet ovat vieläkin yleisempiä.

”Hallituksen tavoitteet väljentää määräaikaisten työsuhteiden ehtoja tai lisätä koeaikojen pituutta johtavat eittämättä määräaikaisten työsuhteiden kasvuun sekä epävarmuuden ja taloudellisen turvattomuuden lisääntymiseen työmarkkinoilla.”

Kuntatyönantajien torstaina julkistaman selvityksen mukaan viime vuonna kunta-alalla lomautettiin noin 4 900 henkilöä. Pihlajamäki korostaa, etteivät lomautukset ja irtisanomiset voi olla se ensisijainen keino, joilla kunnissa ja kuntayhtymissä haetaan ja on haettu säästöjä. ”Muitakin keinoja säästöjen hakemiseksi on. Paikallisen sopimisen keinovalikoima on laaja. ”

Jytyn puheenjohtaja pitää tärkeänä, että sellaisia paikallisen sopimisen toimia, joilla annettaisiin työantajille mahdollisuus yksipuolisesti päättää työehtosopimuksia huonommista työehdoista, ei tule hyväksyä. Olennaista on, että yleissitovuuden ehtoja noudatetaan aina niissä tapauksissa, joissa paikallisessa sopimisessa yhteisymmärrystä ei ole syntynyt.

”Yleissitovuudesta poikkeaminen tai sopimisen ulottaminen työpaikoilla ohi työehtosopimusten johtaa eittämättä jollain aikataululla halpatyömarkkinoihin. Koordinaatio eri työehtosopimusten kesken voi lisäksi vaikeutua ja riskinä on myös, että viime vuosina lisääntynyt tes-shoppailu laajenee merkittävästi – myös kuntasektorille. Vain työehtosopimusten vähimmäisehdot turvaamalla voidaan taata, että palkkoja ei poljeta ja eri sopimusaloilla noudatetaan minimiehtoja.”

Pihlajamäen mukaan työpaikoille – ovat ne sitten julkisella tai yksityisellä sektorilla – aitoon sopimisen tarvitaan aina vähintään kaksi osapuolta. Ja luottamusta. Luottamusta lisää se, että henkilöstöllä on riittävästi tietoa työpaikkansa asioista, esim. taloustilanteesta. Tärkeää on tiedonsaannin varmistaminen henkilöstön edustajille.

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

 * Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.