Jyty: Sopimusyhteiskunnalla näytön paikka

”Pakolaiskriisi, työttömyysturvauudistus, paikallisen sopimisen lisääminen, budjettileikkaukset ja kaiken kukkuraksi kaatunut yhteiskuntasopimus. Siinä vain osa niistä hallituksen ”monikärkiohjuksista”, jotka odottavat ratkaisuaan lähiviikkoina ja kuukausina. Hankkeet ovat kaikkea muuta kuin helppoja, osa niistä voi äärimmilleen vietynä uhata jopa yhteiskuntarauhaa”, huomautti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki Jyty Hämeenlinnan 70-vuotisjuhlassa 26.9. lauantaina.

Ammattiliittojen mielenilmaukset viime viikolla eri puolilla maata olivat selvä osoitus palkansaajaliikkeen syvästä huolesta linjaan, jota hallitus aikoo pakolla viedä eteenpäin. Jyty pitää myönteisenä, että hallituksen esittämälle pakkolakipaketille etsitään parhaillaan palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajia edustavien tahojen välillä parhaillaan vaihtoehtoa. Nyt on sopimusyhteiskunnalla näytön paikka.

Pihlajamäen mukaan hallitus on lähtenyt työmarkkinoiden pelikentälle, jossa pahimmassa tapauksessa ei ole kuin häviäjiä. Yhteiskuntarauhan natistessa taloudelliset riskit ovat suuria. ”On hyvä muistaa, että Suomea on pidetty vakaana sopimusyhteiskuntana, ja se on näkynyt mm. luottoluokituksissa. Jopa normaalisti tiukkaa talouskuria ajava IMF on varoitellut päättäjiämme vaarantamasta talouden elpymistä liian kovilla leikkauksilla.”

Suomalaisen yhteiskunnan menestys on Pihlajamäen mukaan syntynyt vuosikymmenten kuluessa siitä, että työntekijät ja työnantajat ovat löytäneet kohtuullisen hyvin yhteisen maalin. ”Menestyksemme on perustunut myös koulutukseen ja sitä kautta osaamiseen, jota nyt ollaan valitettavasti rapauttamassa.”

Pihlajamäki korostaa, että Suomi ei lähde nousuun palkkoja leikkaamalla. ”Hallituksen esittämät toimenpiteet olisivat miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon edistämisen kannalta tuhoisia ja veisivät samapalkkaohjelman tavoitteet yhä kauemmaksi.”

”Suomi elää viennistä, sen me kaikki tiedämme”, Pihlajamäki tähdentää. ”Mutta Suomi elää myös kotimarkkinoiden kysynnästä, joka vääjäämättä hiipuu, jos kotitalouksien käytettävissä olevat eurot vähenevät. Ja se jos mikä iskee ensimmäisenä etenkin pk-yrityksiin ja niiden työllistämismahdollisuuksiin.”

Pihlajamäki korostaa, että Suomi tarvitsee valoisamman tulevaisuuden takaamiseksi uusia houkuttelevia tuotteita, tuloksellisuutta vahvistavia työelämän ratkaisuja ja kaikki kansalaiset huomioivaa hyvin toimivaa julkista sektoria.

Maatamme on yritetty Pihlajamäen mukaan nostaa talouden kurimuksesta viimeisten viiden vuoden aikana erilaisin työnantajien taakkaa helpottavin toimenpitein. ”Maltillisten palkkaratkaisujen lisäksi työnantajien kela-maksu poistettiin, yritysveroa alennettiin 4,5 %-yksiköllä ja muutama viikko sitten hallitus kertoi alentavansa yksityissektorin työnantajien sotu-maksuja. Viimeksi mainittu noin 800 miljoonan euron potti on suora siirto yrityksille erityisesti pieni- ja keskituloisten naisvaltaisten alojen työntekijöiden pussista.”

Tällä vuosikymmenellä tehdyt erityisesti suuryrityksiä suosivat päätökset on tehty Pihlajamäen mukaan sen uskon perusteella, että työpaikat lisääntyvät ja talous elpyy. Toisin on käynyt. Työttömyys on kasvanut ja eurot on jaettu yhä kasvaneina osinkoina yritysten omistajille.

Pihlajamäki korostaa, että ratkaisua ns. kilpailukykyloikan tekemiseksi on haettava kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. ”Nyt näyttää siltä, että työnantaja on kaivautunut poteroihin, joissa sen on hyvä olla. Sen ei tarvitse tehdä mitään, kun hallitus on tehnyt työnantajaa tyydyttävät pakkolakipäätökset.”

Tulevissa neuvottelupöydissä on lähiviikkoina ja kuukausina paljon vaikeita kysymyksiä. Niiden ratkaisua ei yhtään helpota se, jos hallitus ensi viikolla päättää viedä läpi pakkolainsäädäntöesityksensä.

Parhaillaan selvitetään mm. keinoja edistää paikallista sopimista työpaikoilla kolmikantaisissa työryhmissä. Valmista pitäisi olla lokakuun puolessa välissä. Niitä koskevat valmistelut ja lait halutaan voimaan ensi vuoden aikana.

Pihlajamäen mukaan on joka tapauksessa selvää, että työelämän sisällöistä sopiminen on muuttumassa merkittävästi lähivuosina, jos paikallista sopimista lisätään hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Jytyn puheenjohtaja kuitenkin tähdentää, että sopimusjärjestelmää ei pidä lähteä romuttamaan esimerkiksi yleissitovuuteen puuttumalla.

Pihlajamäki muistuttaa, että työttömyysturvauudistuksen linjaukset on tarkoitus saada maaliin ensi kuun loppuun mennessä ja mallia haetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus hakee työttömyysturvaan vähintään 200 miljoonan säästöjä ja on lähtenyt siitä, että ansiosidonnaisen kestoa ja tasoa joka tapauksessa leikataan.

Pihlajamäki valittelee sitä, että talouskeskustelumme on viime vuosina langennut ns. vaihtoehdottomuuden tilaan. ”Maassamme lymyää näköalattomuuden tila, joka konkretisoituu taloudessamme investointilamana. Siitä olisi päästävä mitä pikimmiten eroon. ”

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.