Jyty: Pakkolakien toteutuminen lisäisi työmarkkinoiden levottomuutta

”Pakkolakien korvaavista toimista on päästävä ehdottomasti sopuun meneillään olevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Jos näin ei käy ja pakottava lakipaketti toteutuu, voidaan ensi vuoden työehtosopimusneuvotteluista odottaa äärimmäisen vaikeita. On mitä ilmeisintä, että levottomuus työmarkkinoilla lisääntyy ja työrauha on useilla aloilla koetuksella”, ennustaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Hän painottaa, että pakkolait ovat toteutuessaan raju loukkaus perinteistä länsimaista sopimusvapautta vastaan.

Jyty Tornion 70-vuotisjuhlassa lauantaina puhunut Pihlajamäki muistuttaa, että mikäli hallituksen esitys toteutuu, merkitsee se mm. pisimpien vuosilomien lyhentymistä, sairauskarenssin myötä sairausajan palkan selvää heikentymistä, leikkauksia lomarahoihin ja muutaman arkipyhän palkattomuutta.

Hallitus on sanonut pitävänsä aikatauluista kiinni ja sen esitys näistä ns. kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista lähti keskiviikkona lausuntokierrokselle.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa, että mahdollisesta pakkolainsäädännöstä uhkaa tulla monimutkainen ja tulkinnanvarainen, jossa on asiantuntijoiden mukaan useissa kohdissa perustuslaillisiakin ongelmia.

Pihlajamäki kummastelee sitä, että vaikka työntekijä ja –antajapuolta on lakeja valmistelleissa työryhmissä kuultu asiantuntijoina, ao. tahot eivät ole saaneet jättää lakiesitykseen eriäviä mielipiteitä. Kummastusta on herättänyt myös se, että kun lakien alun perin oli tarkoitus olla voimassa vain kolmen vuoden määräajan, niiden vaikutukset näyttäisivät nyt jäävän pysyviksi.

”Järjestöillä on edelleen mahdollisuus pyrkiä pakottavan lainsäädännön estävään korvaavaan sopimukseen. Työmarkkinaosapuolilta odotetaan esitystä lähiviikkoina. Liittona emme istu neuvottelupöydässä, siellä ovat keskusjärjestöt. Toki olemme neuvotteluissa taustalla mukana ja vaikutamme sopimuksen syntymiseen erilaisin keinoin”, Pihlajamäki huomauttaa.

Neuvottelutavoitteiden kartoittamiseksi ja tueksi Jyty teki jäsenistön keskuudessa kyselyn, johon vastasi lähes 12 000 jäsentä. ”Kyselyssä hallituksen pakkolakiesitys koskien 5 %:n kilpailukykyloikkaa sekä vuosilomien lyhentämistä sai jäsenistöltämme täystyrmäyksen. Työtaistelutoimenpiteisiin etujensa puolustamisessa jäsenistö on myös poikkeuksellisen valmis”, Pihlajamäki kertoo.

”Täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä kyselyn väittämästä ”Palkkoja alennetaan esimerkiksi 5 % nykytasosta” ovat Jytyn jäsenistöstä lähes kaikki. Yhtä suuren tyrmäyksen saa esitys, joka lyhentäisi pisimmät vuosilomat 30 päivään. ”

”Erityisen epäoikeudenmukaista tässä on se, että lomaleikkaukset kohdistuvat hyvin epätasaisesti eri työntekijäryhmiin, pääosin erityisesti kuntasektorin naisvaltaisiin aloihin, jossa vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa olevilla on 38 vuosilomapäivää. Jytyn puheenjohtaja tähdentää, että pelkästään lomarahan pienennys merkitsisi melkoista palkanalennusta vuositasolla pisintä lomaoikeutta nauttivilta.

Jyty puheenjohtaja painottaa, että osa palkankorotusvarasta on aikanaan työehtosopimusneuvotteluissa päätetty käyttää palkankorotusten sijaan hieman normaalia parempaan lomaetuun. Lomaetuus on ollut yksi houkutin hakeutua työhön julkisiin perus- ja hyvinvointipalveluihin, kun palkalla ei ole ollut mahdollista kilpailla.

Sairausloman ensimmäisen päivän karenssia Jytyn kyselyssä vastustaa suurin osa vastaajista samoin kuin sairauslomapäivien 2-8 palkan pudottamista 80 %:iin. Maltillisiin palkkaratkaisuihin Jytyn jäsenkentässä on sitä vastoin valmiutta.

* Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400537756