Jyty: Kannustava työttömyysturva parempi vaihtoehto kuin leikkaukset

​Hallitus kokoontuu budjettiriiheensä 31.8.-1.9 käsittelemään talousarvioesitystään. Riihen kuumimmat väännöt tullaan käymään ns. työllisyyspaketista. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo, että työmarkkinoillamme saataisiin aikaan sellaisia päätöksiä, joissa leikkausten sijaan työttömyysturva voisi toimia nykyistä kannustavammin ja joustavammin tilanteessa, jossa työtön haluaa esimerkiksi kouluttautua työttömyysaikana. ”Harkinnan arvoinen asia on myös se, että ansiosidonnaista voitaisiin käyttää aktiivisemmin vaikkapa palkkatukeen. Peruspäivärahaahan voidaan tehtyjen päätösten mukaan jo ensi vuonna käyttää paitsi palkkatukena myös ns. starttirahana.”

Pihlajamäki korostaa, että hallituksen tavoite kasvattaa työllisten määrää hallituskauden aikana 110 000 henkilöllä on haasteena erittäin suuri.

Ehdotuksia siitä, miten työttömien kasvava joukko saataisiin töihin, on heitelty useita. TEM:in kansliapäällikkö mm. esitti, että pitkäaikaistyöttömiä pitäisi voida palkata työehtosopimuksia halvemmalla ja lyhentää jo päätettyjen lyhennysten lisäksi entisestään työttömyysturvan kestoa.

Jytyn puheenjohtaja painottaa, että halpatyömarkkinat ja työehtojen polkeminen eivät tule ratkaisemaan maamme talous- ja vientiongelmia. ”Pikemminkin vaarana on, että matalapalkka-aloilla ongelmat vain kasvaisivat ja poikisivat uusia sosiaalisia ongelmia. Luultavaa on, että aiempaa useamman askeleet kävisivät kohti toimeentuloluukkua.”

Pihlajamäki painottaa, että työllisyyskehitys on saatava pikaisesti nousu-uralle ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hälyttävä trendi poikki. Työttömyyden hoidon kustannukset ovat Suomessa vuositasolla noin 5 miljardia euroa. Se on lähes saman verran, kuin mitä Suomi ottaa uutta lainaa ensi vuonna.

”Työntekijä on palkkansa ansainnut ja palkalla olisi pystyttävä myös elämään. Työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat ovat nykyisin noin 1500-1600 euroa kuukaudessa.” Sillä rahalla ei Pihlajamäen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eletä. Hyvä, että asunnon vuokra saadaan maksettua. Halpatyömarkkinat johtaisivat suurella varmuudella entisestään kasvaviin sosiaalietuusmenoihin.

”Sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu turvaverkoksi mm. työttömyyden, sairauden tai väliaikaisten itsestä riippumattomien ongelmatilanteiden varalle. On selvää, että erilaisia tukia, mm. asumistukia tarvitaan, koska työssä käyvät ihmisetkään eivät selviä ilman niitä asumismenoistaan.”

Viime vuonna Kela maksoi erilaisia asumistukia noin 1,7 miljardia. Asumistukien piirissä oli vuoden vaihteessa yli 800000 ihmistä. Vuokra-asunnoissa asuvista reilut 60 % sai asumistukea. Ja kun asumistuet eivät riittäneet esim. pääkaupunkiseuduilla, asumismenoja katettiin toimeentulotuella.

Jytyn viesti budjettineuvotteluihin on, että hallitus sitoutuu kesällä kilpailukyysopimuksessa sovittuihin linjauksiin. ”Edellytämme, että hallitus pitää sovitusta kiinni ja kikystä aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.”

”Leikkaukset koulutuksesta, mm. ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, eivät saa kuulua niihin keinovalikoimiin, joita talouden tasapainottamiseen käytetään. Tällaisia viitteitä saatiin 12.8. julkistetussa talousarviossa. Mielestämme kyseessä olisi aiemman kehyspäätöksen vastainen ylimääräinen leikkaus ammattikorkeakouluilta, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta. Ylipäänsä työntekijöiden harteille ei tule enää kasata lisätaakkaa, joita jo kiky aiheutti aivan riittämiin, erityisesti julkiselle sektorille.”

Valtiovarainministeriön mukaan lomituskorvauksiin on tulossa kuluvan vuoden arvioon verrattuna 19,3 miljoonan euron pienennykset 149,3 miljoonan tasolle. ”Leikkaustahti on käsittämätön siitäkin huolimatta, että lomituspalvelujen kysyntä on pienentynyt. Hallitusohjelmassa puhuttiin noin 20 miljoonan vähennyksistä 190 miljoonan tasosta, nyt summat ovat jo kaksinkertaiset”, Pihlajamäki huomauttaa.

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.