"Jos tahdotte laatua, lain pitää kaatua"

Jopa 9 000 lastenhoitajan työ vaarassa​

Iskulausein ja kyltein varustautuneet varhaiskasvatuksen mielenosoittajat lämmittelivät SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilisen johdolla "Jos haluatte laatua, lain täytyy kaatua", "Arvon mekin ansaitsemme" ja "Yhteistyötä ei syrjitä". Eduskuntatalon edessä partioiva poliisi odotti paikalle 300 mielenosoittajaa. Paikalle saapui noin 2 000. Kylteissä oltiin "Kurahousukansan puolella".

Uusi varhaiskasvatuslaki saattaa johtaa jopa 9 000 lastenhoitajan työpaikan menetykseen, arvioi Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Uusi lakiesitys ei ota huomioon päiväkotien ryhmäkokoja ja jakaa päiväkodissa työskenteleviä ammattikuntia.

Mielenosoituksen järjestivät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehy, Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, sekä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. 

Rahat mieluummin palkankorotuksiin

On pidettävä huoli, että tämä lakiesitys kaatuu ja nykyinen moniammatillinen osaaminen säilyy! julisti JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki nosti esiin lakimuutoksen kustannukset.

 – Hallitus on laskenut, että tähän käsittämättömään henkilöstömuutokseen kuluisi 40 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kustannukset ovat ainakin kolminkertaiset.

 Hän ehdotti rahamäärää sijoitettavaksi ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatuksessa työskentelevien palkankorotuksiin.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola moitti lakiesityksen hajottavan päiväkotiammattilaisten yhteistyötä ja jakavan heidät eri leireihin.

 – Suurin ongelma tässä laissa on, ettei meillä olisi edes niin paljon koulutettuja lastentarhaopettajia kuin tämä laki määräisi, Paavola muistuttaa.

 Lisäksi hän muistutti, että Suomen päivähoitojärjestelmä on maailman parhaita ja se on sellaiseksi rakennettu juuri tällaisella henkilöstörakenteella. 

 – Käsittämätöntä, että nyt on suututettu Suomen kilteimmät ammattiryhmät, Tehyn Millariikka Rytkönen, itsekin lastenhoitajana työskennellyt, hämmästeli.

Päiväkoteihin yliopistokoulutettua henkilökuntaa

 Hallituksen esityksen mukaan muutos kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja vahvistaa pedagogista osaamista. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneita halutaan palkata lisää, sosionomin tutkinnon suorittaneiden sekä toisen asteen koulutuksen saaneiden lastenhoitajien kustannuksella.

 Tehyn mukaan lakiesityksessä ei ole arvioitu, miten lapsen etu toteutuu henkilöstörakennetta muutettaessa.

Opetusala kannattaa lakiesitystä

Opetusalan ammattijärjestö OAJ puoltaa ehdotusta varhaiskasvatuslaiksi. Puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kukaan ei menetä työpaikkaansa, sillä lain siirtymäaika on pitkä. Laki tulee voimaan elokuun alusta, mutta siirtymäaikaa on vuoteen 2030, jolloin laki tulee voimaan täysimääräisenä.

Luukkaisen mukaan lakiesitys paikkaa tilannetta ennen lamaa, sillä lama-aikana lastentarhaopettajien paikkoja korvattiin muun muassa lastenhoitajilla.

 Lastenhoitajina työskentelee muun muassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita lähihoitajia, jotka ovat valinneet opintojensa suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen. (UP/TT)

Teksti: UP/Tiina Tenkanen

Kuva: Pekka Sipola