Blogi: Jakova(a)rasta

​Kari Hietamäki
Jytyn viestintäjohtaja ja päätoimittaja

Työmarkkinajärjestöt valmistautuvat täyttä häkää syksyn liittokohtaisiin neuvotteluihin. Työnantajaleiri puhuu maltista, jopa nollalinjasta, sillä korotuksilla – pienilläkin - vaarannetaan varoittelijoiden mukaan Suomen talouskasvu. Valtiovaraniministerin mielestä jakovaraa ei ole. Hän varoitteleekin jakovaarasta.

Joka tapauksessa on selvää, että liittokierros tulee olemaan julkisen sektorin työntekijöiden osalta harvinaisen haastava. Heiltä kun leikattiin kilpailukykysopimuksen seurauksena – hallituksen pakkolakiuhkailujen saattelemana - kolmannes lomarahoista kolmen vuoden määräajaksi. Kiky-vaatimusta hallitus perusteli sen vaikutuksilla julkiseen talouteen. Tavoitteena hallituksella oli tukea erityisesti vientisektoria.

Viennin elpymistä onkin ollut havaittavissa. Syitä siihen voidaan vain arvailla. Monet talousviisaat tulkitsevat sen johtuvan pääosin maailmantalouden elpymisestä.

Mene ja tiedä! Se kuitenkin tiedetään, että kiky leikkasi julkisen sektorin eli kuntien, valtion ja kirkon työntekijöiden ostovoimaa. Ei kuitenkaan niin paljon kuin mikä olisi ollut kikyn vaihtoehto. Pakkolakipaketti olisi lyhentänyt julkisen sektorin pisimpiä vuosilomapäiviä 38:sta 30:een, tuonut sairausajan karenssin, muuttanut arkipyhät palkattomiksi ja leikannut ylityökorvauksia.

Kun näistä kiky-lähtökohdista sopimusneuvotteluja ryhdytään vääntämään, tilanne on todella haasteellinen. Toukokuussa kokoontunut Jytyn valtuusto vaati kannanotossaan ( http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jytyn-liittovaltuusto-epatasa-arvoinen-palkkakehitys-pysaytettava.aspx ), että epätasa-arvoinen palkkakehitys naisvaltaisilla aloilla on saatava katkaistua ja palkankorotuksia on tultava.

Toivottavaa olisi, että vuoden 2007 liittokierroksesta oppia ottaneena poliittiset päättäjät eivät sotkeutuisi neuvotteluprosessiin . Toki neuvotteluosapuolten toive on, että hallitus kertoisi ennakkoon, millaisilla toimenpiteillä, esim. tuloveron kevennyksillä, palkkaratkaisua mahdollisesti tuettaisiin. Vai tuetaanko lainkaan? Selvää on, että ilman palkankorotuksia liittokierroksella sopimuksia ei synny.  

Vientiteollisuus on tällä kertaa sopimuspelin päänavaaja. Kokemukset aiemmilta liittokierroksilta kertovat, että nimenomaan liittokierroksilla nimelliskorotukset ovat aiemmin olleet kaikkein suurimpia.

Uusi vastaikään perustettu Teollisuusliitto on aiempaa vahvempi vastavoima neuvottelupöydän toisella puolella istuvalle työnantajaleirille. Se, mille vaatimustasolle vientiliitoissa korotuksissa päädytään, määrittää hyvin pitkälle tulevan palkkalinjan.

Kuntatyöantajaa edustavan KT:n työmarkkinajohtaja on puhunut "äärimaltillisesta" linjasta. Palkat ovat kuitenkin vain osa tulevaa sopimuspakettia. Tekstikysymykset, joilla vaikutetaan mm. työntekijöiden työelämäkysymyksiin laajemmin, ovat neuvottelupöydässä mukana. Tällaisia ovat mm. työntekijöiden osaamisen edistäminen koulutuksen avulla, työaikajoustot, paikalliseen sopimiseen sekä henkilöstön edustajien ajankäyttöön, tiedonsaantiin ja korvauksiin liittyvät kysymykset.

Teksti: Kari Hietamäki, Jytyn viestintäjohtaja, päätoimittaja