"Yhtiöittämisvelvoite sosiaalisiin lähtökohtiin perustuvissa palveluissa ei ole tarkoituksenmukainen"

​Maakuntauudistuksen myötä työllisyyspalvelut tuotetaan jatkossa markkinoilla, mikä avaa kilpailun yksityisille palveluntuottajille. Suuri osa tukea työllistymiseen tarvitsevien työllisyyspalveluista tuotetaan tällä hetkellä kuntien ylläpitämissä työpajoissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä on huolissaan näiden palveluntuottajien edellytyksistä kilpailla markkinaehtoisesti toimivilla palvelumarkkinoilla. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä järjestää yhteistyössä Kuntaliiton ja SOSTE:n kanssa keskiviikkona 15.3. klo 11.30−13.30 Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin Helsingissä eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa.

Yhtiöittämisvelvoite sosiaalisiin lähtökohtiin perustuvissa palveluissa ei ole tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi kuntien nuorisotoimen yhteyteen sijoittuva nuorten työpajatoiminta tulisi jatkossa yhtiöittää, jotta siellä voitaisi tuottaa maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja. Vaikka yhtiöittämisvelvoite ei koskisi järjestöjä ja säätiöitä, onko niillä aidosti mahdollisuutta kilpailla avoimilla markkinoilla?

Maakuntauudistuksessa nykyiset TE-palvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi maakuntiin. Keskustelu maakuntauudistuksen ympärillä on keskittynyt sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka samaan aikaan valmistellaan myös työllisyyspalvelujen siirtoa maakuntiin. Laki julkisista kasvupalveluista on lähtenyt lausuntokierrokselle maaliskuun alussa. Valmistelussa on yhä useita avoimia kysymyksiä. Huolestuttavaa on, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut tulevaisuudessa sekä kyseisen ryhmän kannalta olennainen työllisyys- ja sosiaalipalvelujen integraatio ovat ratkaisematta.

Yhdenvertaisuutta palvelun saamiseen

Välityömarkkinatoimijat peräänkuuluttavat yhdenvertaisuutta palvelun saannissa. Maakuntauudistuksen myötä valtion ohjausta ja viranomaistehtäviä karsitaan. Miten asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä palvelun taso ja laatu voidaan varmistaa niin, ettei se vaihtele maakunnasta toiseen ja maakunnan sisällä? Miten varmistetaan kasvokkainen palvelu niille, joilla ei ole valmiuksia käyttää verkkopalveluja?

Vaikeasti työllistyvät ja esimerkiksi vastavalmistuneet nuoret tarvitsevat työllistymiseensä kokonaisvaltaista tukea, jota välityömarkkinat voivat tarjota pitkäjänteisellä, yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyllä valmennuksellaan. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä huomauttaa, että tämän kohderyhmän palveluja on ajettu viime vuosien aikana rajusti alas leikkaamalla työllisyysmäärärahoja.

Palkkatukea on suunnattu lähes yksinomaan yrityksiin, ja järjestöjen 100-prosenttiseen palkkatukeen on asetettu valtion budjetissa katto. Maakuntauudistuksessa tulee huolehtia siitä, että järjestöjen ja työpajojen mahdollisuudet saada palkkatukea ovat yhdenvertaiset muiden toimijoiden kanssa.

Uudistusten puutteellisesta valmistelusta vaikeasti työllistyvien palvelujen osalta kielii se, että lausunnoille lähteneeseen kasvupalvelulakiluonnokseen ei ole pyydetty lausuntoa palveluiden käyttäjiltä eikä välityömarkkinoilla toimivilta tahoilta. Uudistusta valmistelevat ovat myöntäneet tämän ryhmän palvelujen odottavan vielä ratkaisua, joten on tärkeää varmistaa, että ryhmä tulee huomioiduksi valmistelussa.

Varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys kasvussa

Vaikeasti työllistyviin luettavia pitkäaikaistyöttömiä ja osa-työkykyisiä on arviolta pitkälle yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja esimerkiksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys vuonna 2016 oli 20 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän, Kuntaliiton ja SOSTE:n yhteisessä keskiviikon 15.3. Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarissa  pohditaan maakuntauudistuksen vaikutuksia tukea työllistymiseen tarvitsevien palveluihin. Tilaisuutta on mahdollista seurata verkossa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Facebook-sivulla sekä suorana että tilaisuuden jälkeen.

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmään kuuluvat Valtakunnallinen työpajayhdistys, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, Vates-säätiö, SPR Kontti-toiminta, Mielenterveyden keskusliitto MTKL, Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ja Sininauhaliitto.