Hallitus päätti puoliväliriihessään mm. sote- ja maakuntauudistusta tukevista lisätoimista

Hallitus arvioi 24.-25.4. pitämässään puoliväliriihessään hallitusohjelmansa toteutumista ja sopi ohjelmaa tukevista lisätoimista tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hallituksen keskeiset teemat puoliväliriihessä olivat mm. kasvu ja työllisyys ja turvallisuus. Mm. näihin kokonaisuuksiin kohdennettiin lisätoimia ja -panostuksia. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus päättää uusista kasvua ja työllisyyttä edistävistä toimista sekä verotukseen liittyvistä kokonaisuuksista syksyn budjettiriihessä.

Sote- ja maakuntauudistuksen edistämiseksi päätettiin myös uusista toimenpiteistä. Uudistusta koskien hallitus päätti perustaa SoteDigi-kehitysyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen sekä muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden ja -tehokkuuden lisääminen siten, jotta maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen.

Hallitus varautuu kehyksessä SOTE- ICT:n kehittämismenoihin. Tarkemmin asiaa käsitellään kesäkuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.

Lisäksi hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen.

Kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennetään

Hallitus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita pitkällä aikavälillä, eli vuoteen 2029 mennessä. Säästötavoitteen arvioinnissa huomioidaan koko julkinen talous ja tarkentanut toimenpidekokonaisuudet, joiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali yltää 1 miljardiin euroon. Merkittävä muutos valtion verotuottoihin seuraa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä verouudistuksesta, joka kasvattaa budjetin verotuloja vuositasolla noin 13,4 miljardia euroa. Pois lukien sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus tulot kasvaisivat keskimäärin 1,9 % vuodessa.

Kehysriihessä työllisyys- ja yrittäjyyslinjauksissa nousivat esille mm. työttömien aktivointi, palkkatuen käytön tehostaminen, yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen sekä itsensä työllistäjien työttömyysturvan parantaminen. Työvoimapalvelujen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla.

Hallitus päätti aloittaa selvityshenkilöiden ehdotuksen valmistelun työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Tavoitteena on rahoituspäätöksen tekeminen budjettiriihessä. Myös yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa aletaan valmistella.

Työttömyysturvaa hallitus ehdottaa uudistettavaksi ottamalla käyttöön malli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa. Uudistus vähentää valtionosuutta noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla.

Hallitus yhdistää nuorten työllistämiseen käytetyn Sanssi-kortin sekä yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortin yhdeksi palkkatukikortiksi. Tarkoituksena on, että jo työhaastattelussa työnantajalla on tieto mahdollisuudesta käyttää palkkatukea kyseisen työttömän kohdalla.

Harmaan talouden osalta selvitetään, miten työ- ja elinkeinoministeriön ohjausvaltaa voidaan maakuntauudistuksen yhteydessä vahvistaa liittyen työvoiman tarveharkintaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Vinjetti otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti.

Työllistämisen kannustinloukkuja puretaan

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti pienentää kannustinloukkuja. Yhteensä toimilla saavutetaan noin 5000 työllisen lisäys. Työllisyysvaikutusarvio perustuu valtiovarainministeriön laskelmiin.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta. Arviolta 6 700 perhettä tulee maksuttomuuden piiriin, ja maksukertymä alenee vuonna 2018 arviolta 90 miljoonalla eurolla. Toimien kuntataloutta heikentävä vaikutus kompensoidaan peruspalveluiden valtionosuuksia, kuntien yhteisöveron jako-osuutta sekä kiinteistöveron alarajoja korottamalla.

Asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto. Asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi.

Ulosottoon lisätään huojennus, joka ulosottomiehen tulisi myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle, jos velallinen sitä pyytää.

Alueellista liikkuvuutta parannetaan muun muassa verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidentämällä ja liikkuvuusavustusta laajentamalla.

Hallitus suuntaa rahaa yritysten tuotekehitykseen, uudistumiseen, huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen osoittamalla Tekesille määrärahoja yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemialle varataan vastaavasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.

Hallitus hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.

Yritysten vientitoimintaa ja matkailun edistämistä tuetaan yhteensä 50 miljoonan euron lisärahoituksella vuosina 2018 ja 2019.
Talent Boost -ohjelmalla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Yritysten viranomaispalvelut mahdollistetaan jatkossa myös englannin kielellä. Työllisyyttä ja kasvua tuetaan erityisellä startup -yrittäjän oleskeluluvalla.

Lukiouudistus toteutetaan

Hallitus toteuttaa lukiouudistuksen. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Lasten ja nuorten sektorille lisätään toimia mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Uutta rahaa näihin toimiin kohdistetaan 45 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.

Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tukea kohdennetaan haasteellisempien alueiden kouluille esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa polkuja koulutukseen ja työelämään.

Turvallisuuteen lähes 100 miljoonaa

Turvallisuuteen lisätään 98 miljoonaa euroa vuonna 2018, puolustusministeriön hallinnonalalla 52 miljoonaa ja sisäministeriön hallinnonalalla 46 miljoonaa.

Hallitus vahvistaa mm. hybridiuhkien tunnistamis- ja analyysikykyä. Hallitus toteuttaa lainsäädäntöhankkeita hybridiuhkiin, terrorismiin, ääriliikkeisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen varautumiseksi. Hallitus jatkaa turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toimeenpanoa. Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan muun muassa seuraavissa kokonaisuuksissa: valmiuden parantaminen, materiaalihankinnat ja strategiset hankkeet.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistetään

Hallitus käynnistää valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet.

Lisäksi selvitetään kustannus-, työllisyys-, tulonjako- ynnä muut vaikutukset, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta. Eri vaihtoehtoja käsittelevä valmistelu työ koordinoidaan Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa ja on valmiina helmikuussa 2019. Valmistelusta vastaavat STM, TEM ja VM.