Budjettiehdotuksen loppusumma 55,7 miljardia euroa, sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun 180,5 miljoonaa euroa

​Budjettiehdotuksen loppusumma 55,7 miljardia euroa, sote ja maakuntauudistuksen valmisteluun 180,5 miljoonaa euroa
Valtion talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2017. Määrärahatasoa nostavat muun muassa kasvavat panostukset kärkihankkeisiin sekä nousevat eläkemenot. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset, jo aiemmin sovitut sopeutustoimet sekä alenevat maahanmuuttomenot ja työttömyysturvamenot.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tuloarvioita on vuoden aikana korotettu odotettua myönteisemmin kehittyneen taloudellisen aktiviteetin seurauksena.

Ensi vuoden talousarvioesitys on 2,96 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Kevään lisätalousarvion mukaan vuoden 2017 alijäämän arvioitiin olevan 5,4 miljardia euroa.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ehdotetaan 180,5 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahasta 130 miljoonaa euroa kohdennetaan maakuntien ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin. Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisille valmisteluelimille osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen rahoitus.

Sote-valinnanvapauspilottien toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntien kustannuksiin sekä valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon tarkastellaan vuosina 2020–2022 kuntien valtionosuuksien tarkistusten yhteydessä.

Työn verotus säilyy lähes ennallaan

Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Tällä päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus päätti korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018 - 2019, vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.

Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.

Uusia keinoja nuorisotyöttömyyteen

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille. Määrärahojen lisäys on 9,4 miljoonaa euroa.

Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia. Muutoksella tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja etenemistä työllistymispolulla. Samalla palveluita uudistetaan henkilökohtaisen tuen ja valmennuksen suuntaan.

Hallitus päätti puoliväliriihessä nuorten matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamo-toiminnan lisärahoituksesta ja vakiinnuttamisesta. Lisäksi hallitus osoittaa 3 miljoonaa eurolla nuorten psykososiaalisen tukipalvelun rakentamiseen Ohjaamoiden yhteyteen.

Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille määräaikaishaastattelujen yhteydessä lisätään. Lisäksi nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön. Tulosperustaisen hankinnan tavoite asetetaan 10 000 alle 30-vuotiaaseen nuoreen, jolloin kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan

Työllisyyden parantamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla 1.1.2018 alkaen. Alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille.

Työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja.

Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen mahdollistetaan. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi 4 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Muutoksen johdosta työttömyysturvamäärärahoja lisätään yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuoden 2018 talousarvioesityksessä.

Työttömien mahdollisuutta päivittää osaamistaan helpotetaan mahdollistamalla työttömyysturvan käyttö lyhytkestoiseen opiskeluun.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta. Hallitus on myös päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun.

Kehysriihen päätöksen mukaisesti työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapautta selkeytetään ja laajennetaan vuoden 2018 alusta.

Perhevapaauudistus toteutetaan

Hallitus toteuttaa perhevapaauudistuksen, jossa tarkastellaan perhevapaiden ja siihen laajasti liittyvien perhepoliittisten sekä varhaiskasvatus- ja työelämäkysymysten kehittämistä. Uudistus valmistellaan lapsi- ja perhelähtöisesti. Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. Tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään.

Perhevapaajärjestelmän etuudet uudistetaan hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa. Uudistuksella tulee olla VM:n todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia.

Hallitus asettaa hallituspuolueiden ministereistä koostuvan työryhmän valmistelemaan perhevapaamallin yksityiskohdat vuoden 2017 loppuun mennessä.

Varhaiskasvatuksen maksuton kokeilu

Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan esimerkiksi uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Näin tuetaan 1.1.2018 voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistetaan uusi 5 miljoonan euron määräraha.
Hallitus on päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun. Lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on muutettu väliaikaisesti siten, että työvoimakoulutuksena voidaan hankkia uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Kokeilun pysyväksi tekeminen valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä.

Poliisitoimelle lisää rahaa

Hallitus lisäsi määrärahoja poliisitoimelle ja Suojelupoliisille sekä kehysriihessä että nyt budjettiriihessä. Yhteensä vuodelle 2018 poliisille on osoitettu 44 miljoonaa euroa ja Suojelupoliisille 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.

Rajavartiolaitokselle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa jo kehysriihessä sisäisen turvallisuuden parantamiseen.
Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta, mukaan lukien ruotsinkielistä koulutusta, lisätään. Siviilikriisinhallinnan määrärahoja lisätään kotimaan valmiuksien vahvistamiseksi.

Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseksi puolustukseen kohdistetaan 50 miljoonaan euron lisäys.
Hallitus lisää rahoitusta oikeusministeriölle radikalisoitumisen ehkäisyyn vankiloissa ja terrorististen rikosten torjuntaan syyttäjälaitoksessa.

Maahanmuuton kustannukset on mitoitettu sen mukaan, että Suomeen tulee 7 000 uutta turvapaikanhakijaa, kuten aiemmin on arvioitu. Menojen vähenemistä rajoittaa se, että turvapaikkahakemusten käsittely kestää pitempään. Tämän vuoksi oikeuslaitos saa lisää resursseja valitusten käsittelyn vauhdittamiseksi.

Hallituksen syksyllä 2015 laatiman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteutusta tehostetaan.

Oikeusministeriölle kohdistetaan lisärahoitusta turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisätään 1,49 miljoonaa ja hallinto-oikeuksille 2,2 miljoonaa turvapaikkavalitusten käsittelyjonojen purkamiseen. Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun myönnetään lisärahoitusta 0,5 miljoonaa euroa, jolla lisätään oikeusaputoimistojen henkilöstöresursseja ja julkisten oikeusavustajien koulutusta.

Lue lisää: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tyollisyyden-valittamisen-osaamisen-ja-turvallisuuden-budjetti