”Yhdistyneestä kunta-/maakuntaliitosta vahva vastapooli ja edunvalvoja valtion suuntaan”

1.3.2017

Kuntaliiton asettaman selvitystyöryhmän mielestä kuntien ja uusien maakuntien edunvalvonta, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut kannattaa valmistella yhden järjestön mallin mukaisesti siten, että sekä kunnat että maakunnat jatkossa olisivat liiton jäseniä.

Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien ja valtion tehtäviä aiotaan siirtää valmisteilla olevan uuden maakuntahallinnon järjestämisvastuun piiriin. Kuntaliiton rooli tulee tavalla tai toisella myös muuttumaan uudistuksen myötä. Tällä hetkellä Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit ja toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt.

Kuntaliitto asetti 4.11.2016 selvitysryhmän, jonka tehtävänä on ollut kartoittaa Kuntaliiton jäsenten, kumppaneiden ja keskeisten sidosryhmien näkemyksiä siitä, millä tavalla kuntien ja maakuntien edunvalvonta, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut tulisi järjestää maakuntauudistuksen toteuduttua. Kolmihenkisen selvitysryhmän puheenjohtajana toimi kaupunkineuvos Markku Andersson yhdessä maakuntaneuvos Olav Jernin ja tutkija Siv Sandbergin kanssa.

Selvityksessä on laajasti kartoitettu myös kansainvälisiä esimerkkejä kuntien ja maakuntien järjestöistä. Pohjoismaat ovat mielenkiintoisimmat verrokit. Ruotsissa ja Norjassa on kuntien ja maakuntien yhteinen liitto. Tanskassa puolestaan on erilliset kaksi järjestöä.

Yksi liitto tavoittelemisen arvoinen, mutta ei helppo ratkaisu

Selvitysryhmä kuuli marraskuun 2016 ja helmikuun 2017 välillä Kuntaliiton johtoa, Kuntaliiton nykyisten jäsenten edustajia, maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja sairaanhoitopiirien edustajia, kuntasektorin muiden kansallisten toimijoiden edustajia, kuten Kevaa, Kuntarahoitusta, Kuntien takauskeskusta, Kelan ja Valtiovarainministeriön edustajia sekä kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia ja Kuntaliittokonserniin kuuluvia KT Kuntatyönantajia ja FCG:tä.

- Keskeinen kysymys kaikissa haastatteluissa oli, tulisiko kuntien ja maakuntien edunvalvonta järjestää yhteisessä vai kahdessa erillisessä liitossa? Selkeä näkemys useimmilla kuulluilla asiantuntijoilla ja eri tahoilla on ollut eteneminen yhden kuntien ja maakuntien muodostaman järjestön valmistelun pohjalta, kuvaa työryhmän puheenjohtaja kaupunkineuvos Markku Andersson.

Yleisesti nähdään, että yksi liitto olisi vahva vastapooli ja edunvalvoja valtion suuntaan. Yhden liiton etu olisi merkittävä asiantuntijuus sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta. Kunnat ja maakunnat ovat hyvin tiiviissä yhteistyössä hoitaessaan tehtäviään. Jo tämän takia olisi luontevaa, että kunnilla ja maakunnilla olisi yhteinen valtakunnallinen järjestö, selvityksessä todetaan. Tärkeänä pidetään, että yhteinen liitto olisi toiminnaltaan ja organisoinniltaan aidosti uusiutunut.

Asiaan liittyy kuitenkin selvitysryhmän mukaan runsaasti myös varauksellisia näkemyksiä.

- Sote- ja maakuntauudistuksen keskeneräisyys vaikuttaa arvioihin. Erityisesti se, jääkö maakuntien lakiluonnoksissa kaavailtu riippuvuus valtiosta pysyväksi, vai kehittyvätkö maakunnat itsehallinnollisempaan suuntaan, vaikuttaa eri tahojen käsitykseen parhaasta etenemismallista, lisää Andersson.

Uuden sukupolven kuntien ja maakuntien liiton valmistelu edellyttää avointa, läpinäkyvää, tarkkaa ja huolellisesti suunniteltua prosessia, selvityksessä korostetaan.

Lue lisää liitteestä: https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00798/299d25a2-b38e-41a2-8513-039858808c2d.pdf