​Enemmistö luottaa tasavallan presidenttiin, suhtautuminen työnantajiin ja ay-liikkeeseen jakaa kansaa

​​Enemmistö suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon tasavallan presidenttiin (78 %). Luottamus eduskuntaan (38 %) ja hallitukseen (35 %) on alle puolet siitä ja oppositioon (21 %) vain reilu neljännes, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa Ilmapuntari-tutkimuksessa.
Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen sekä yrityksiin ja työnantajajärjestöihin jakaa kansan kahtia. Kaksi viidesosaa väestöstä luottaa erittäin tai melko paljon ammattiyhdistysliikkeeseen (41 %) sekä yrityksiin ja työnantajajärjestöihin (38 %). Noin puolet väestöstä ei luota työmarkkinaosapuoliin.

Tasavallan presidenttiin luottavat vahvimmin kokoomuksen (98 %), keskustan (89 %), ylemmän keskiluokan edustajat (89 %) ja eläkeläiset (86 %). Heikointa luottamus on työttömien ja vasemmistoliittolaisten (49 %) keskuudessa.

Toiseksi vahvinta kansalaisten luottamus on tiedotusvälineisiin (56 %). Tiedotusvälineitä ei kansalaisten kannan perusteella voi epäillä hallituksen äänitorveksi. Luottamus on suurempaa oppositio- (61 %), kuin hallituspuolueiden (57 %) keskuudessa. Suurinta luottamus mediaan on vihreiden (75 %), SAK:n (68 %) jäsenten ja 51–60 -vuotiaiden (65 %) keskuudessa. Kriittisimpiä ovat perussuomalaiset (30 %).

Kannattamaansa puolueeseen luottaa reilu puolet (55 %) suomalaisista. Valtaosa vasemmistoliiton (83 %), keskustan (76 %), kokoomuksen (73 %), vihreiden (72 %) ja tukijoista luottaa ainakin melko paljon kannattamaansa puolueeseen. SDP:n (31 %) ja perussuomalaisten (31 %) kannattajien keskuudessa on eniten niitä, joiden luottamus kannattamaansa puoluetta kohtaan rakoilee.

Enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) luottaa erittäin tai ainakin melko paljon kirkkoon. Suurinta luottamus on keskustan kannattajien (68 %), yrittäjien (65 %) ja akavalaisten (60 %) sekä heikointa vasemmistoliiton (23 %) keskuudessa.

Ay-liikkeeseen luottavat eniten SDP:n (74 %), SAK:n (65 %) ja vasemmistoliiton (62 %) sekä vähiten kokoomuksen (16 %) kannattajat. Yrityksiin ja työnantajajärjestöihin puolestaan luottavat eniten kokoomuksen (62 %) ja keskustan (54 %) kannattajat sekä opiskelijat (59 %). Heikointa luottamus on vasemmistoliiton kannattajien (14 %) keskuudessa.

Kotikunnan päättäjiin luottaa neljä kymmenestä (41 %). Luottamus on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Erityisesti luottamusta on keskustan (65 %), akavalaisten (55 %) ja vihreiden (51 %) keskuudessa. Vähiten paikallispäättäjiin luottavat työttömät (29 %) ja perussuomalaiset (33 %).

Eduskuntaan luottavat eniten keskustan (73 %) ja kokoomuksen (62 %) kannattajat sekä akavalaiset (53 %). Heikointa luottamus on perussuomalaisten (17 %) keskuudessa.

Maan hallitukseen luottavia on reilu kolmannes (35 %). Erityisen vahvaa luottamus on keskustan (77 %), kokoomuksen (69 %) ja ylemmän keskiluokan (56 %) piirissä. Iän ja koulutustason lisääntyminen lisäävät hallituksen suosiota. Vähiten hallitukseen luottavat vasemmiston (15 %) ja SDP:n (18%) kannattajat.

Luottamuslistan tyveen asettuvat oppositiopuolueet. Oppositioon luottaa väestöstä erittäin tai melko paljon ainoastaan noin viidesosa (21 %) kansalaisista. Oppositiopuolueiden kannattajistakaan puolet (50 %) ei juurikaan luota oppositioon.

KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten luottamusta yhteiskunnan eräisiin keskeisiin instituutioihin. Arvioitavia tahoja oli kaikkiaan kymmenen. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.016. Vastaajat edustavat maamme 18 - 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiahenkilö Antti Mykkänen, 040 057 0087.

Koko tutkimus netissä www.kaks.fi