Blogi

 

 

Kadonneen työhyvinvoinnin jäljillä5681 <p>Otsikko voisi liittyä suoraan uuteen suomalaiseen television sarjajännäriin. Mutta valitettavasti se on totta monella suomalaisella työpaikalla. On toki suuria eroja työpaikkakohtaisesti. Paljon puhutaan johtamisesta ja lähiesimiestyöstä ja sen laadusta. Hyvä johtaminen on tietenkin kaiken perusta. Jos johtamisessa on ongelma, heijastuu se koko työyhteisössä aika nopeasti. Myös lähiesimiehen toiminta, esim. työntekijöiden tasavertainen kohtelu on avainasemassa työpaikalla. &#160;Kaikki lähtee toisen kunnioituksesta. Ketään ei kiusata, eikä ketään jätetä yksin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, toistemme erilaisuus ja persoonallisuus huomioiden. Työpaikalla pitää olla avoimen keskustelun kulttuuri, jossa yhdessä kehitetään hyvää työelämää, löydetään kadonneen työhyvinvoinnin idea. Tämä vaatii kaikkien yhteisiä ponnisteluja ja sitoutumista.</p><p>Johtamisesta puhutaan suomessa paljon nykypäivänä. Johtamiskoulutukseen satsataan myös paljon. Hyvästä koulutuksesta saa varmasti hyvät eväät. Mutta pitää olla myös luontaista lahjakkuutta johtaa joukkoja, ilman sitä ei välttämättä menesty. </p><p>Lähiesimiestyö on ratkaisevassa asemassa. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lähiesimies itse olisi tehnyt sitä työtä, jota työntekijät tekevät. Näin hänellä olisi hyvät eväät työhönsä. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, nostaa se heti kapinamieltä työpaikalla. Pitää myös huomioida jokaisen vahvuudet ja miksei myös heikkoudet. Tätä kautta voi kohdentaa voimavaroja työnsuunnitteluun. Myös joku fyysinen hidaste voi vaikuttaa työn tekemiseen ja silloin tarvitaan &#160;asiantuntevan esimiehen kykyä suunnitella työtä. </p><p>Työyhteisöissä on käytössä myös työkyvyn tukemisen periaatteet, ns. varhaisen tuen malli. Se on hyvä työkalu ottaa keskusteluun asioita mahdollisissa ongelmatilanteissa. Voiko työntekijä muuttaa toimintatapojaan tai onko työsuunnittelussa jotakin huomioitavaa. Tähän liittyy myös hyvät ja kattavat työterveyspalvelut. Kun ollaan ongelmien äärellä, on toimivilla työterveyspalveluilla avaimet työtekijän työkyvyn palauttamiseen ja työelämässä pysymiseen. Joskus se vaatii työn keventämistä tai jopa työkokeilua uuteen ammattiin. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen pystyy tekemään työtä mahdollisimman pitkään ja vielä niin, että jaksaa työssään.</p><p>Työyhteisöissä on myös &#160;työsuojelutoimikunnat. Kulmakivinä ovat työsuojeluvaltuutetut, &#160;joiden tehtävänä on perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin. Monesti ongelmatilanteissa on järkevää tehdä yhteistyötä työpaikan luottamusmiehen kanssa. Asiat kun usein limittyvät toisiinsa, tarvitaan molempia ratkaisemaan asia.</p><p>Ylläolevan perusteella kaikki liittyy kaikkeen. Hyvä työhyvinvointi on monen tekijän summa. Ei saa myöskään unohtaa vapaa-ajan merkitystä, eikä työn ja perheen yhteensovittamista kiireisessä maailmassamme. Kaukana ovat ne ajat, kun perhe keskenään ruokaili kaikki yhtä aikaa saman ruokapöydän ääressä koulun- ja työpäivän päätteeksi.</p><p>Jotta hyvä työhyvinvointi työpaikalla toteutuu, tarvitaan kaikkia siihen mukaan. Yhteiset ponnistelut paremmasta kantavat hedelmää eteenpäin. Voidaankin kysyä, löydämmekö uudelleen kadonneen työhyvinvoinnin jäljille?!</p><p>Ismo Hoskari</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Alavuden kaupunki</p>3.10.2018 21:00:00Blogi4.10.2018 9:04:46239http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Ismo_Hoskari_002.jpg" width="282" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Vain työelämää3333 <p>Nyt kun kesälomastani on jo reilu kuukausi ja töitä pakerrettu innolla, uskallan kääntää mietteet uudelleen lomiin ja vapaa-aikaan. Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut epäsuhta työantajapuolen halussa työajan pidennyksiin ja vuosilomien lyhentämiseen, samalla kun digitalisoimme yhteiskuntaamme ja vailla työtä olevat yrittävät epätoivon vimmalla työllistyä aktiivimallin kautta. </p><p>Robotit ja tekoäly pystytään valjastamaan mitä moninaisimpien työtehtävien suorittamiseen ympärivuorokautisesti. Ihmiselle tehtäväksi jäävien töiden luonne muuttuu entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä ja luovaa ratkaisua vaativiin asiantuntijatehtäviin. Työn ja vapaa-ajan raja on muuttunut yhä häilyvämmäksi ja työnteostamme on tullut hektistä ja stressaavaa tietototulvan ja sähköisten viestimien aiheuttamien jatkuvien keskeytysten vuoksi. Muutokset ja jatkuvan oppimisen moodi on tullut jäädäkseen.</p><p>Elämme ajassa, jolloin kaikkea työelämään liittyvää tulee tarkastella aivan uusin silmin. Tarkasteluun nousevat mm. käsitteet työaika ja työpaikka, työn tekemisen muodot, palkkaus sekä työn verotus. Robotiikan ja tekoälyn tuomasta tuottavuuden lisäyksestä voisimme osin hyötyä kaikilla tasoilla. </p><p>Tällä hetkellä osa väestöstä tekee pitkiä työpäiviä selvitäkseen työkuormastaan ja vastaavasti osa on vailla työtä. Työtä ja vapaa-aikaa olisi jaettavissa tasaisemmin kaikille tuottavuuden lisäyksen turvin luotavilla uusilla työpaikoilla.&#160; &#160;</p><p>Säilyttääksemme itsemme työkykyisinä ja energisinä, henkisesti kuormittavammaksi muuttunut työelämä vaatii entistä enemmän aikaa työstä palautumiseen. Maailmalla ja Suomessakin on tehty yrityksissä kokeiluja nelipäiväisestä työviikosta. Tulokset kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kokeilujen aikana yritysten tuottavuus on kasvanut ja työntekijöiden työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet. Vastaavanlaisia tuloksia on saavutettu kokeiluissa, joissa työpäivää on lyhennetty kuusi tuntiseksi. Pidemmillä vuosilomilla saavutetaan vastaavat hyödyt työntekijän palautumisen ja motivoitumisen kautta. </p><p>Vaikka suomalaiset ovat tunnetusti olleet työkeskeistä kansaa, uudet sukupolvet osaavat arvostaa entistä enemmän myös työn mielekkyyttä ja vapaa-aikaa. Työn ja vapaa-ajan oikealla rytmittämisellä on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Perhe, koti, harrastukset ja vapaa-aika ovat ihmiselle tärkeitä ja voimavaroja tulisi jäädä myös tähän omaan elämään. </p><p>Anne Hiltunen<br><br>Liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Taitoa</p>27.8.2018 21:00:00Blogi28.8.2018 13:24:0633http://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Anne_Hiltunen_001.jpg" width="245" style="BORDER&#58;0px solid;" />