Ajankohtaista​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.
Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet.     Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen rahoituksessa otetaan huomioon aikataulumuutos5134<p>Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotus tähtää talouskasvun jatkumiseen ja työllisyyden kohenemiseen. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla torstaina 9. elokuuta.</p><p>Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ehdotetaan 213 miljoonan euron määrärahaa. Määrä tarkentuu, kun ministeriöt käyvät aikataulumuutoksen vaikutuksia läpi kahdenvälisissä neuvotteluissaan. Nämä määrärahat on tarkoitettu maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen.</p><p>Lue lisää&#58;<br><a href="https&#58;//alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunta-ja-sote-uudistuksen-rahoituksessa-otetaan-huomioon-aikataulumuutos">https&#58;//alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunta-ja-sote-uudistuksen-rahoituksessa-otetaan-huomioon-aikataulumuutos</a></p>10.8.2018 8:53:38Ajankohtaista10.8.2018 8:53:3942http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Budjetilla irti irtisanomisten tieltä 5905<p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> varoittaa vuoden 2019 budjetin valmisteluun kokoontunutta maan hallitusta toimista, joilla leikataan kuntien valtionosuuksista ja sitä kautta myös mm. tukipalveluita tuottavien naisvaltaisten alojen työntekijöiltä. Viimeisimpänä esimerkkinä Lahden ammattikorkeakoulu (LamK), jossa henkilöstölle ilmoitettiin 7.8. elokuun 20. päivä alkavista yt-neuvotteluista, joilla haetaan kolmen miljoonan säästöjä ensi vuodelle. Se tarkoittaisi henkilöstömenoissa noin 50 henkilötyövuoden suuruista euromäärää. Tällä hetkellä Lamkissa on 364 kokoaikaista työntekijää.<br> <br>Hallitus on leikannut ammattikorkeakoulujen rahoitusta noin neljänneksellä viime vuosina. Tästä syystä vastaavia yt-neuvotteluja eri puolilla Suomea toimivissa ammattikorkeakouluissa on käyty viime vuosina runsaasti.<br> <br>Valtiovarainministeriö on tällä viikolla alkaneiden budjettivalmistelujen yhteydessä puhunut myös ansiotuloverotuksen alentamisesta. Pihlajamäen mukaan tuloverokevennykset ovat yksi mahdollisuus lisätä kansalaisten ostovoimaa, mutta jos näin menetellään, valtion on kompensoitava täysimääräisesti kevennyksistä koituvat verotulojen menetykset kunnille. Muussa tapauksessa uhkana on, että kunnat hakevat säästöjä – jälleen kerran - mm. henkilöstömenoista. ”Ensi vuoden budjettipäätöksillä on päästävä irti irtisanomisten tieltä.” <br> <br>Pihlajamäki painottaa, että Suomen talous on vahvistunut parin vuoden aikana enemmän kuin kukaan uskoi lähinnä hyvän kansainvälisen talouskehityksen seurauksena. <br> <br>Pihlajamäki muistuttaa, että kilpailukykysopimukseen liittyvistä vain julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvista epäoikeudenmukaisista leikkauksista päätettiin täysin vääriin talousennusteisiin vedoten. Kaiken lisäksi ne aiheuttivat kunnille melkoiset verotulomenetykset.<br> <br>”Nyt, hyvässä taloustilanteessa, olisi hallituksellakin korjausliikkeen paikka, jolla lomarahaleikkaukset peruttaisiin kikyn viimeisen vuoden 2019 osalta. ” <br> <br><em>Lisätietoja&#58; pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi </em><br><em> </em><br><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em><br> </p>7.8.2018 21:00:00Tiedote8.8.2018 9:50:29238http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
"Valtion huolehdittava soten palkkaharmonisoinnista"5899<p>UP/Birgitta Suorsa<br>Maakuntauudistuksessa palkkojen harmonisointiin tulee osoittaa riittävästi rahaa, sanoo Uudenmaan liiton muutosjohtaja <strong>Markus Sovala</strong>.</p><p>&#160;– Tämä on ollut selvää jo viime vuoden syksystä. Palkkakustannukset nousevat, sillä maakunnissa ei voida maksaa samasta työstä erisuuruisia palkkoja, Sovala sanoo.</p><p>&#160;– Meille on olennaista, että valtio maksaa palkkaharmonisoinnista tulevat lisäkustannukset. Niin kauan kuin maakunnilla ei ole verotusoikeutta, valtion on vastattava kuluista.</p><p>&#160;Työtuomioistuimen päätös keväällä osoitti, että palkkojen harmonisointiin ei saa kulua vuosikaupalla aikaa. Kainuun sote-kuntayhtymän palkkaharmonisointi oli jäänyt kesken, ja kuntayhtymä oli maksanut yli viisi vuotta erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja samaa työtä tehneille fysioterapeuteilleen.</p><p>&#160;Kainuun sote-kuntayhtymä joutuu korottamaan fysioterapeuttien tehtäväkohtaiset palkat korkeimman tehtäväkohtaisen palkan mukaisiksi.<br> </p><h3>Syrjäaluelisät nostavat tavoitetasoa</h3><p>&#160;Kuntien väliset palkkaerot vaihtelevat suuresti ammattiryhmittäin ja alueittain.&#160;Harvaan asutuille alueille on voitu houkutella pätevää ammattikuntaa, mm. lääkäreitä, selvästi ruuhka-alueita suuremmilla palkoilla. Kun nämä työntekijät siirtyvät maakuntien palvelukseen, heidän palkkansa pysyy entisellään liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti.</p><p>&#160;Alustavien arvioiden mukaan maakuntauudistuksessa palkkojen harmonisointiin tarvittiin vähintään 70 miljoonaa euroa, sittemmin arvio nousi 700 miljoonaan ja työtuomioistuimen päätöksen myötä miljardiin euroon.<br> </p><h3>Harmonisointi käyntiin pikaisesti</h3><p>&#160;Sovalan mukaan maakuntien palkkaharmonisointi ja sen vaatimat selvitykset pitää aloittaa nopeasti. Se ei voi jäädä odottamaan sote-keskusten käynnistymistä. Näillä näkymin sote-keskukset aloittaisivat toimintansa vuoden 2022 alussa, Sovalan mukaan Uudellamaalla ehkä myöhemmin.</p><p>&#160;Lain mukaan samaa työtä tekevien työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat pitää harmonisoida &quot;kohtuullisen ajan&quot; kuluessa. Tähän saakka on luotettu siihen, että palkkaharmonisointi voi kestää hyvin pitkään.</p><p>&#160;Työtuomioistuimen päätöksen mukaan kohtuullinen aika ei voi olla paljoa viittä vuotta pidempi. Tuomioistuin huomauttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan palkkaharmonisointia ei voi viivästyttää työnantajan maksukyvyn heikkenemisen takia.<br> </p><h3>Yksityistäminen ei vähennä kuluja</h3><p>&#160;Kuntatyönantajat KT katsoo, että palkkaharmisoinnin taso tulee määrätä etukäteen lailla. KT&#58;n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on esittänyt sopivaksi tasoksi työn vaativuuden arvioinnin mukaista mediaanitasoa. Mediaani on suuruusjärjestyksessä palkoista keskimmäinen. Sen ylittävä osuus muuttuisi henkilökohtaiseksi palkanlisäksi, jolloin kenenkään henkilökohtainen palkka ei laskisi.</p><p><br>&#160;Muun muassa Lääkäriliitto on ilmoittanut, ettei tämä käy, sillä tehtäväkohtaiset palkat on sovittu työn vaativuuden perusteella.<br> Sote-palvelujen siirtämisellä yksityisille tai julkisille yhtiöille ei voi välttää palkkaharmonisointia, Sovala sanoo.</p><p>&#160;– Yhtiöiden perustaminen tapahtuu sen verran myöhemmin, ettei se ole mikään ratkaisu.</p>6.8.2018 13:23:44Ajankohtaista6.8.2018 13:23:44645http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita5898<p>​Suomalaisista vain reilu neljännes (27 %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Noin viidennes (18 %) suhtautuu neutraalisti (ei hyvä eikä huono). Joka toinen (50 %) epäilee hallituksen kykyä hoitaa asioita. Usko hallituksen pätevyyteen on pysynyt muuttumattomana viimeksi kuluneen vuoden aikana.<br><br>Enemmistö hallituspuolueiden kannattajista (64 %) arvioi hallituksen kyvyn hyväksi. Vahvimmin siihen luottavat keskustan (77 %) kannattajat. Oppositiopuolueiden kannattajista enemmistö (72 %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko huono. Kriittisimpiä ovat perussuomalaisten (83 %) ja vasemmistoliiton (82 %) kannattajat.</p><h3>Neljännes uskoo opposition kykyyn haastaa hallitus</h3><p>Vain neljännes (26%) uskoo opposition pätevyyden haastaa hallitusta erittäin tai melko hyväksi. Kaksi viidestä (41 %) epäilee opposition taitoja. Luottamus oppositioon on kuitenkin hieman lisääntynyt viime vuoden kesästä. Vain vajaa puolet (48 %) oppositiopuolueiden kannattajista luottaa opposition kykyyn tarjota vaihtoehtoja maan hallitukselle.</p><h3>Lähes puolet uskoo hallituksen toimivan vaalikauden loppuun saakka</h3><p>Lähes puolet (45 %) uskoo hallituksen toimivan vaalikauden loppuun saakka. Yli neljännes (28 %) arvioi hallituksen hajoavan ennen aikojaan. Huomattava osa (27 %) ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa lainkaan.</p><p>Kaksi viidestä (42 %) uskoo, että päätökset parantuisivat, jos oppositiopuolueet tai osa niistä olisi mukana hallituksessa. Kolmannes (32 %) tyrmäsi ajatuksen. Usko opposition kykyihin tarjota apua on lisääntynyt viime vuoden kesästä (33 % à 42 %).</p><h3>Puolueiden kerrottava tavoittelemansa hallituspohja ennen vaaleja</h3><p>Kaksi kolmesta (65 %) toivoo, että puolueet kertovat tavoittelemansa hallituspohjan jo ennen vaaleja. Vähintään kolme viidestä kaikkien puolueiden kannattajista on tällä kannalla, voimakkaimmin SDP&#58;n (78 %) ja perussuomalaisten (76 %) kannattajat. Vain reilu kymmenesosa (13 %) torjuu ajatuksen ns. ”blokkivaaleista”.</p><p>Enemmistö (58 %) suomalaisista arvioi, että eduskunnan vaikutusvallan kannalta olisi hyvä, jos hallitus joutuisi hakemaan ehdotuksilleen tukea opposition puolelta. Tätä mieltä on kolme neljästä (76 %) opposition, mutta vain kaksi viidestä (38 %) hallituksen kannattajasta.<br>Vain neljännes (26 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan ”vähemmistöhallitus olisi maassamme toimivampi ratkaisu kuin hajanainen monen puolueen enemmistöhallitus”. Kaksi viidestä (42 %) ei osaa ottaa lainkaan kantaa kysymykseen.</p><p>Puolet (47 %) suomalaisista katsoo, että oppositio on hajanainen eikä kykene esittämään järkeviä vaihtoehtoja poliittisiksi linjauksiksi. Neljännes (27 %) torjuu ajatuksen opposition kyvyttömyydestä rakentaa harkittuja poliittisia linjauksia.</p><h3>Tutkimuksen toteutus</h3><p>KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.6 2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.004. Vastaajat edustavat maamme 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.</p><p>Lisätietoja <a href="http&#58;//www.kaks.fi/">www.kaks.fi</a></p>6.8.2018 12:28:54Ajankohtaista6.8.2018 12:28:5524http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Näin talousarvion 2019 valmistelu etenee5895<p>Vuoden 2019 talousarvion valmistelu alkaa valtiovarainministeriön sisäisellä budjettineuvottelulla 7. - 8. elokuuta. Hallituksen esitys vuoden 2019 talousarvioksi julkistetaan 17. syyskuuta.</p><p>Talousarvioesityksen valmistelun alustava aikataulu (muutokset mahdollisia)&#58;</p><p>ti 7.8. – ke 8.8. VM&#58;n sisäinen budjettineuvottelu</p><p>to 9.8. VM&#58;n ehdotus talousarvioksi lähetetään ministeriöille ja julkaistaan verkossa osoitteessa budjetti.vm.fi.</p><p>ke 15. – to 16.8. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset talousarvioneuvottelut</p><p>ti 28.8 – ke 29.8. Hallituksen talousarvioneuvottelu (budjettiriihi)</p><p>ma 17.9. Talousarvioesityksen käsittely ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa sekä julkaisu verkossa osoitteessa budjetti.vm.fi<br><br> </p>6.8.2018 12:19:13Ajankohtaista6.8.2018 12:19:1422http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx