Ajankohtaista​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.
Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet.     Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Kunnat hankkivat tietämättään lapsityöllä tehtyjä tuotteita 5532<h3>Järjestöiltä opas vastuullisten hankintojen tekemiseen&#160;</h3><p>&#160;Tänään julkaistaan julkisille hankkijoille suunnattu Vinkkejä vastuullisten kehitysmaahankintojen tekemiseen -opas. Taustalla on 15 eettistä kuluttamista sekä lasten ja työntekijöiden oikeuksia ajavaa suomalaisjärjestöä.</p><p>- Ihmisoikeudet jäävät julkisissa hankinnoissa hintakilpailun jalkoihin. Kunnat ostavat tietämättään kehitysmaista jopa pakkotyöllä ja lapsityöllä tuotettua ruokaa, elektroniikkaa, tekstiilejä, huonekaluja ja katukiviä, sanoo Reilu kauppa ry&#58;n vaikuttamistyön päällikkö <strong>Tytti Nahi</strong>.</p><p>Julkisiin hankintoihin käytetään noin 35 mrd. euroa vuosittain, joka on keskimäärin 16 prosenttia BKT&#58;sta. Hankinnoista 2/3 tehdään kuntasektorilla. Näin suuren ostajan ostokriteerit muokkaavat yritysten toimintatapoja hyvässä ja pahassa.</p><h3>Uusi hankintalaki mahdollistaa vastuullisuuden entistä selkeämmin</h3><p>Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen hankintalain myötä kunnilla on entistä vahvempi oikeus huomioida tarjouskilpailussa muutakin kuin hinta. Tuotteiden laatua määrittävät myös tuotteen sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset eli hankkijoilla on oikeus valita ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettuja tuotteita.</p><p>- Vastuullisilla hankinnoilla varmistetaan, että työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa. Se vaikuttaa suoraan myös lasten ja perheiden hyvinvointiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan, sanoo SASKin viestinnän suunnittelija <strong>Katri Blomster</strong>.</p><p>- Julkisissa hankinnoissa on tuotteita, joilla on pitkät tuotantoketjut. Suurimmat lastenoikeusloukkaukset tapahtuvat useimmiten ketjujen alkupäässä, joten ketjujen läpinäkyvyyden parantaminen on tärkeää, sanoo Plan International Suomen yritysyhteistyöpäällikkö <strong>Suvi Halttula</strong>.</p><p>Verovaroin hankittujen tuotteiden alkuperä askarruttaa varsinkin niitä kuluttajia, jotka ovat hyvin tarkkoja omienkin hankintojensa vastuullisuudesta.</p><p>- Kotitaloudet haluavat tehdä omiin arvoihinsa sopivia hankintoja päivittäistavarakaupassa. Samat ihmiset käyttävät myös julkisia palveluita ja haluavat, että yhteisillä rahoilla tehdään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviä valintoja, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö <strong>Terhi Lindqvist</strong>.</p><h3>Järjestöjen tavoitteena houkutella mukaan kiinnostuneita hankintayksiköitä</h3><p>Suomesta löytyy jo hankintayksiköitä, jotka ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa on kokeiltu vastuullisten työvaatteiden hankkimista. Hansel ja KL Kuntahankinnat kehittävät parhaillaan työkaluja sosiaalisesti vastuullisten elektroniikka- ja huonekaluhankintojen tekemiseen yritysvastuujärjestö Finnwatchin kanssa.</p><p>- Meidän tavoitteenamme on löytää yhteistyökumppaneiksi hankintayksiköitä, jotka haluavat kehittää kehitysmaahankintojensa vastuullisuutta. Tarjoamme esimerkkejä muiden hankintayksiköiden käytännöistä, tietoa vastuullisuusmerkeistä ja vinkkejä vastuullisuuden todentamiseen, Nahi sanoo.</p><p>Vinkkejä kehitysmaahankintojen tekemiseen&#58; <a href="https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00096/803a99d9-f76f-4121-bb1a-cfb65815894b.pdf">https&#58;//www.sttinfo.fi/data/attachments/00096/803a99d9-f76f-4121-bb1a-cfb65815894b.pdf</a></p><h3>Kampanjassa mukana&#58;</h3><p>Eettisen kaupan puolesta ry<br>Finnwatch<br>FSC Suomi<br>Ihmisoikeusliitto<br>Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa<br>KIOS – Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö<br>Kuluttajaliitto<br>Pelastakaa lapset<br>Plan International Suomi<br>Maailmankauppojen liitto ry<br>Marttaliitto<br>Reilu kauppa ry<br>Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK<br>Suomen UNICEF<br>Suomen World Vision</p>21.9.2017 21:00:00Ajankohtaista22.9.2017 6:39:47http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Anne Seino on vuoden luottamusmies5533 <p><strong>Anne Seino</strong> on valittu vuoden STTK-laiseksi luottamusmieheksi. Seino on toiminut vuodesta 2003 luottamusmiehenä Lappeenrannan seurakuntayhtymässä.</p><p>Häntä kiitetään luottamustehtävässään aktiivisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa. Seino on arvostettu neuvottelu- ja yhteistyökumppani myös työnantajapuolella.</p><p>Valintaperusteluissa todetaan, että hän on ”hyvällä tavalla suorapuheinen ja tunnollinen luottamusmies, jolla on myös kyky hallita jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä”.</p><p>Työpaikan toimiva yhteistyö on havaittu muuallakin. Lappeenrannan seurakuntayhtymä on mukana Kirkon työelämäohjelmassa. Yhdessä laadittu henkilöstöohjelma palkittiin toisella palkinnolla työelämäohjelman kilpailussa.</p><p>Seinoa kehutaan myös hyvästä ja monipuolisesta tiedottamisesta oman jäsenliiton toimiston eli Kirkon alojen suuntaan.</p><p> STTK valitsee vuorovuosin vuoden luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Palkinto ojennettiin tänään Uuden ajan henkilöstön edustajat -seminaarissa Helsingissä.</p><p><br></p>20.9.2017 21:00:00Ajankohtaista22.9.2017 6:40:40http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava5529<p>Työelämän muutos on rajua. Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu.<br><br>– Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia, STTK&#58;n johtaja Katarina Murto korostaa.<br> <br>Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja.<br>STTK&#58;n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt.<br><br>– Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa.<br> <br>STTK on aiemmin tehnyt aloitteen yhteistoimintalain uudistamiseksi. Nykyisestä irtisanomislaiksi muotoutuneesta lainsäädännöstä on päästävä eroon ja edistettävä aitoa yhteistoimintaa uudella lainsäädännöllä.<br><br>– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen lisätä. Se ei voi onnistua, jos työpaikoilla ei ole tasapainoisia neuvottelusuhteita. Siksi tarvitaan luottamusmiesjärjestelmän ja henkilöstön edustajien aseman vahvistamista.<br>Murto korostaa, että henkilöstön edustajat tarvitsevat työhönsä tukea.<br><br>– Kun tehtävät lisääntyvät ja vastuut kasvavat, henkilöstön edustajat tarvitsevat yhä enemmän liittonsa tukea. Myös edustajien työtapoja ja osaamista on kehitettävä, Murto esittää.<br> <br><em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.</em><br>&#160;<br> <em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>20.9.2017 21:00:00Ajankohtaista21.9.2017 7:42:09http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Ammattibarometri: Työvoimapula lisääntynyt - sihteerien ammateissa ylitarjontaa5527<p>Uusimmassa ammattibarometrissä työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on lisääntynyt keväästä ja vuoden takaisesta. Työvoiman ylitarjonta on samaan aikaan vähentynyt. Työvoimapulassa ja työvoiman ylitarjonnassa näkyy vahva alueellinen vaihtelu ammattien sisällä.</p><p>Valtakunnantasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin elo-syyskuussa 32 ammattia. Pula-ammattien kärjessä on edelleen terveys- ja sosiaalialan ja rakennusalan ammatteja.</p><p>Ylitarjontaa arvioitiin olevan enää 42 ammatissa, kun vuotta aikaisemmin ylitarjontaa oli noin 60 ammatissa. Paljon liikaa hakijoita on ainoastaan yleissihteerin ammatissa. Seuraavaksi eniten ylitarjontaa on johdon sihteereissä ja <span class="ms-rteForeColor-2">osastosihteereissä</span> (korjattu 20.9. klo 16.10&#160;osastonsihteeri osastosihteeriksi), kun uutena ammattina top 15 -listalla ovat sisustussuunnittelijat.</p><p>Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön elo-syyskuussa tekemään arvioon noin 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta lähitulevaisuudessa.</p><h3>Työvoimapula ei ole missään ammatissa erityisen suuri</h3><p>Vaikka työvoimapulaa esiintyy ammattitasolla enemmän kuin aikaisemmin, työvoimapula ei ole missään ammatissa erityisen suurta, kun tilannetta tarkastellaan koko maan tasolla. </p><p>Yksikään 200 tarkastellusta ammatista ei ole määritelty sellaiseksi, että siinä olisi suurta pulaa työvoimasta. Tilanne on muuttunut esimerkiksi muutaman vuoden takaisesta, jolloin lääkäreistä ja myyntiedustajista oli suuri pula lähes koko maassa, huomauttaa neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä.</p><p>Eniten pulaa on edelleen ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä. Listan kärkipäästä löytyy muitakin sosiaali- ja terveysalan ammatteja, mutta enenevästi myös rakennusalan ammatteja. Metalliteollisuudessakin pula työvoimasta on yleistymässä.</p><h3>Ammattien tilanne vaihtelee alueellisesti</h3><p>Useissa ammateissa arvioitu työmarkkinatilanne vaihtelee selvästi alueittain. Tyypillisiä tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi rakennussähköasentaja ja kuorma-auton kuljettaja, jotka molemmat ovat työvoimapula-ammatteja Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta ylitarjonta-ammatteja esimerkiksi Kainuussa.</p><p>Eri ammattien ylitarjonta on laajinta Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Keski-Suomessa arvioidusta 200 ammatista jopa 85 määriteltiin ylitarjonta-ammateiksi. Eniten työvoimapula-ammatteja taas on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.</p><p>Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään keväällä 2018. Viimeisimmät ammattibarometriarviot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta <a href="http&#58;//www.ammattibarometri.fi/">www.ammattibarometri.fi</a> .</p>19.9.2017 21:00:00Ajankohtaista20.9.2017 13:14:1493http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK:n hallitus: Työaikalakiesityksen lykkääminen sotkee työmarkkinaneuvotteluita5528 <p>STTK&#58;n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen.<br> - Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus.<br> - Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.</p><p>STTK&#58;n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt.<br> - Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.</p><p>STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta.<br> - Laki tarvitaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita, mutta sen on oltava tasapainoinen kokonaisuus niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta. Lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu. Nyt siitä ei ole varmuutta, sillä esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>19.9.2017 21:00:00Ajankohtaista20.9.2017 8:18:4919http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx