Ajankohtaista​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.
Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet.     Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

10 kysymystä ja vastausta keskiviikon 25.4. varhaiskasvatuksen mielenosoituksesta5016<p>Askarruttaako sinua jokin asia liittyen keskiviikon mielenosoitukseen? Tältä sivulta löydät kysymyksiä ja vastauksia, joissa käydään läpi sinun kannaltasi tärkeimmät asiat. Mikäli jokin asia jäi edelleen askarruttamaan, ole yhteydessä.&#160; </p><h3>1. Mistä keskiviikon 25.4. mielenosoituksessa on kyse?</h3><p>&#160;Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on Jytyn mielestä otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä muun Uudenmaan alueen varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. </p><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.&#160;</p><h3>2. Onko Jyty mukana mielenosoituksessa?</h3><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueella varhaiskasvatuksen alalla, julkisella tai yksityisellä sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.&#160;</p><h3>3. Miksi Jyty on mukana mielenosoituksessa?</h3><p>Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia.</p><h3>4. Onko kyseessä lakko?</h3><p>Kyseessä ei ole lakko. Kyse on mielenosoituksesta, joka on suunnattu hallituksen esittämiä työehtojen heikennyksiä ja sopimusoikeuden rajaamista vastaan. Jytyläiset osallistuvat mielenosoitukseen omalla ajallaan.</p><h3>5. Onko Jytyn jäsenillä oikeus osallistua?</h3><p>Mielenosoitus ei miltään osin kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko. </p><p>Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää työntekijän palkan poissaoloajalta. </p><p>Viranhaltijoilta oikeus osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin on lainsäädännöllä poistettu. Virkasuhteessa oleva ei siis voi mielenosoitukseen työaikanaan osallistua.&#160;</p><h3>6. Onko jokaisen jäsenen pakko osallistua mielenosoitukseen?</h3><p>Ei ole. Osallistuminen on vapaaehtoista ja jokainen voi itse päättää osallistumisestaan (pl. virkasuhteessa olevat). Suomen lainsäädäntö takaa työntekijälle oikeuden osallistua mielenosoitukseen, mutta osallistuminen ei ole pakollista.</p><h3>7. Tuleeko jäsenelle vaikeuksia mielenosoitukseen osallistumisesta?</h3><p>Ei tule. Työntekijöillä on oikeus osallistua mielenosoitukseen (pl. virkasuhteessa olevat). Jyty on ilmoittanut keskitetysti työnantajille osallistumisesta mielenosoitukseen ja tämän lisäksi yhdistykset ja luottamusmiehet ovat olleet paikallisesti yhteydessä työnantajiin. Työntekijän tulee kuitenkin myös itse ilmoittaa lähiesimiehelleen olevansa poissa töistä mielenosoituksen ajan.<br> </p><h3>8. Korvaako Jyty jäsenilleen ansiomenetystä mielenosoitukseen osallistumisen ajalta?</h3><p>Ei korvaa. Jytyläisillä (pl. virkasuhteessa olevat) on oikeus osallistua mielenosoitukseen omalla ajallaan. <br> </p><h3>9. Miten pääsen Helsingin mielenosoitukseen keskiviikkona?</h3><p>Jyty suosittelee saapumaan paikalle mielenilmaukseen julkisilla kulkuneuvoilla, . Emme korvaa tapahtumaan osallistuneiden matkakuluja.&#160;</p><h3>10. Mistä saa parhaiten ajantasaista tieto mielenosoituksesta?</h3><p>Jyty lähettää jäsenilleen tietoa sähköpostitse, mutta ajantasaisin tieto löytyy Jytyn nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Seuraa Jytyn tiedottamista nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä, jotta saat tiedon muun muassa tarkasta kokoontumispaikasta eduskuntatalon edustalla.</p>23.4.2018 11:50:35Ajankohtaista23.4.2018 11:50:35http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsentutkimus: Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kärsitään henkilöstövähennyksistä monilla ammattialoilla 4996<p>Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (34 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi Pohjois-Suomessa 1694 jäsentä. </p><p>Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %). </p><p>– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki </strong>ihmettelee. </p><p>Muita jäsenten kokemia säästötoimia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (10 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (6 %). Valtakunnallisesti kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistuivat voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 65 %&#58;lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 21 %&#58;lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 1 %&#58;lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (90 % vastaajista). Osittain on saanut käyttää 8 %&#58;a ja kokonaan 2 %&#58;a vastaajista. <br>Jopa 37 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan. </p><p>– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kodinhoitajina ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa. <br>Työssä merkityksellistä vastaajien mukaan ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (40 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (36 %), huonosta esimiestyöstä (32 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (30 %) ja työilmapiiriongelmista (30 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICTalan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta. </p><h3>Maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa </h3><p>Suuri enemmistö 91 % Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 68 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 %. Ainoastaan yksityisten tuottamia palveluita ei kannattanut kukaan. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 9 % vastaajista. </p><p>– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös hallitukselle ja eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa. </p><p>Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (64 %) kuin yksityisellä (10 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (26 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat, kuten mahdollinen työehtosopimusten muuttuminen huonommaksi (44 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (39 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös työmäärän lisääntymisestä (37 %), erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (34 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (33 %). </p><h3>Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin </h3><p>Jytyn jäsenet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5). </p><p>Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5).</p><p>– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo. </p><p>Jytyn jäseniltä kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan suhteellisen harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (2,1/5), vaikkakin Pohjois-Suomesta ollaan valmiimpia muuttamaan työn perässä. Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5). </p><p>Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,6/5). </p><h3>Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018 </h3><p>• Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30 188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5. <br>• Pohjois-Suomessa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) vastaajia oli 1694 (18 % kaikista vastaajista). <br>• Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018. <br>• Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %. <br>• Vastaajia oli eri maakunnista hyvin edustettuina ympäri Suomen. <br>• Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö). <br>• Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista. <br>• Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista. <br>• Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %. </p><p>Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset. </p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, <a href="mailto&#58;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi">maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</a> </p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viranja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>23.4.2018 9:49:44Ajankohtaista23.4.2018 9:49:45http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
LISÄTIETOA JYTYN OSALLISTUMISESTA VARHAISKASVATUSLAIN VASTUSTAMISEEN LIITTYVÄÄN MIELENILMAUKSEEN KESKIVIIKKONA 25.4. 20185015<h3>​Varhaiskasvatuslain vastustaminen – mielenosoitus 25.4. </h3><p><strong>Jakelu sähköpostitse&#58; <span class="ms-rteForeColor-2">Jytyn pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla työskentelevät varhaiskasvatuksen työntekijät</span></strong></p><h3>Mitä ja ketkä? <br></h3><p>Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. <span class="ms-rteForeColor-2">HUOM!</span><span class="ms-rteForeColor-2">&#160;Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja muun Uudenmaan varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. </span></p><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan.&#160;</p><h3>&#160;Missä? </h3><p>Mielenosoitus lakiesityksen pysäyttämiseksi järjestetään eduskuntatalon edessä keskiviikkona 25.4. klo 13–15.00. Mielenosoitukseen osallistuvat Jytyn, JHL&#58;n, Tehyn, SuPerin ja Talentian jäsenet. </p><p>Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja Uudenmaan varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18.</p><h3>Taustaa mielenilmaukselle </h3><p>&#160;Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin. Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.</p><p>Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi voimakkaasti alan henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Lakiesityksessä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta jo nyt.</p><p>Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, ei, päiväkoteihin saataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.</p><p>Varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.<br>Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat ristiriitaisia. Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000. </p><p>Ristiriitaisten tilastotietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.</p><p>Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.</p><p>Varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää mieluummin keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin. Tällaisia ovat mm. riittävän pienet ryhmäkoot, osaavan henkilöstön riittävä määrä lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentaminen. Lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.</p><h3>Työntekijöiden oikeus osallistua mielenosoitukseen</h3><p> <br>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Mielenosoituksella vastustamme uuden lain voimaantulemista nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Mielenosoitus ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko.</p><p>Työsuhteessa olevilla henkilöillä on Suomen lainsäädännön mukaisesti oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen omalla ajalla ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää palkan poissaoloajalta. Jyty ei korvaa ansiomenetystä.</p><p>Viranhaltijoilla ei ole oikeutta osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin. Virkasuhteessa oleva ei siis voi osallistua mielenosoitukseen työaikanaan ilman työnantajan erikseen myöntämää lupaa.</p><p>Jytyltä on lähtenyt keskitetysti ilmoitus työnantajille mielenosoitukseen osallistumisesta. Tämän lisäksi olisi hyvä, että jäsenyhdistykset sekä luottamusmiehet informoivat työnantajaa mielenosoituksesta. Jokaisen jäsenen tulee myös itse kertoa lähiesimiehelleen mielenosoitukseen osallistumisesta tiistaihin 24.4.2018 mennessä.</p><h3>Paikallinen ilmoitus mielenosoitukseen osallistumisesta</h3><p> <br>Jytyn jäsenten on hyvä informoida paikallisesti työnantajia osallistumisesta mielenosoitukseen. Tämä koskee Helsingissä, eduskuntatalon edessä järjestettävään mielenosoitukseen osallistumista. </p><p>Työnantajalle tehtävään ilmoitukseen ei ole virallista muotoa, mutta se on järkevä tehdä kirjallisena. Jokainen jäsen itse ilmoittamaan omasta osallistumisestaan mielenosoitukseen suoraan lähiesimiehelle.<br> </p><h3>Jytyläisten kokoontuminen keskiviikkona</h3><p> <br>Me jytyläiset kokoonnumme yhteen ennen mielenosoituksen alkua klo 12&#58;30, jolloin jaamme jytyläisille liivejä, rintanappeja, kylttejä, banderolleja ja muuta materiaalia. Kokoontumispaikaksi on suunniteltu eduskuntatalon edessä olevaa Kyösti Kallion patsasta. Kyseinen patsas sijaitsee Mannerheimin tieltä katsottuna eduskuntatalon oikealla puolella. </p><p>Tarkistathan viimeisimmät kokoontumisohjeet keskiviikko-aamupäivällä Jytyn nettisivuilta tai sosiaalisesta mediasta!</p><h3>10 kysymystä ja vastausta mielenosoituksesta</h3><p> <br>Alla 10 kysymystä ja vastausta mielenosoituksesta. Tämä on hyvä jakaa esim. jäsenille, jotka pohtivat mielenosoitukseen liittyviä asioita. Kysymys- ja vastauspatteristoon on pyritty kokoamaan kaikki oleellisimmat tiedot mielenosoituksesta.</p><h3>Yhdessä voimme vaikuttaa</h3><p> <br>Hallitus aikoo yksipuolisesti heikentää ammattialamme tulevaisuutta. Järjestäydytään siis mielenosoitukseen keskiviikkona ja näytetään, että emme hyväksy ehtojen polkemista. Tule mukaan ja tuo työkaveritkin! Mitä enemmän meitä on, sitä vahvemmin vaikutamme.<br> </p><h3><span class="ms-rteForeColor-2">10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KESKIVIIKON&#160;25.4. MIELENOSOITUKSESTA</span></h3><p> <br>Askarruttaako sinua jokin asia liittyen keskiviikon mielenosoitukseen? Tältä sivulta löydät kysymyksiä ja vastauksia, joissa käydään läpi sinun kannaltasi tärkeimmät asiat. Mikäli jokin asia jäi edelleen askarruttamaan, ole yhteydessä. <br> <br><strong>1. Mistä keskiviikon 25.4. mielenosoituksessa on kyse?</strong><br> <br>Eduskunta päättää keväällä 2018, tuleeko Suomeen uusi varhaiskasvatuslaki. Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on Jytyn mielestä otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia. Lakiesityksen suurista haasteista johtuen pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä muun Uudenmaan alueen varhaiskasvattajat julkisella ja yksityisellä sektorilla marssivat ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 25.4. klo 12-18. </p><p>Jyty on liittohallituksensa päätöksellä mukana mielenosoituksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun alueella varhaiskasvatuksen sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan. <br> </p><p><strong>2.</strong><strong> Onko Jyty mukana mielenosoituksessa?</strong></p><p>Jyty on&#160;mukana mielenilmauksessa ja kehottaa kaikkia pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueella varhaiskasvatuksen alalla, julkisella tai yksityisellä sektorilla työskenteleviä jäseniään osallistumaan. <br> <br><strong>3. Miksi Jyty on mukana mielenosoituksessa?</strong></p><p>Hallituksen ajama laki unohtaa lastenhoitajien ammattitaidon, uhkaa tuhansien alan ammattilaisten työpaikkoja ja vie ammattikorkeakoulussa opiskelleilta, Jytyn keskeisiä ammattialoja edustavilta sosionomeilta oikeuden tehdä lastentarhanopettajan työtä. Jyty vaatii, että laki ei tule voimaan nykymuodossaan. Lain valmistelussa on otettava aikalisä.</p><p>Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia.<br> <br><strong>4. Onko kyseessä lakko?</strong></p><p>Kyseessä ei ole lakko. Kyse on mielenosoituksesta, joka on suunnattu hallituksen esittämiä työehtojen heikennyksiä ja sopimusoikeuden rajaamista vastaan. Jytyläiset osallistuvat mielenosoitukseen omalla ajallaan.</p><p><strong>5. Onko Jytyn jäsenillä oikeus osallistua?</strong></p><p>Mielenosoitus ei miltään osin kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen määräyksiin eikä se siksi ole työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimenpide tai laiton lakko. </p><p>Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta mielenosoitukseen ilman seuraamuksia. Työnantaja voi kuitenkin pidättää työntekijän palkan poissaoloajalta. </p><p>Viranhaltijoilta oikeus osallistua muita kuin virkaehtosopimusasioita koskeviin työtaistelutoimenpiteisiin on lainsäädännöllä poistettu. Virkasuhteessa oleva ei siis voi mielenosoitukseen työaikanaan osallistua. <br> <br><strong>6. Onko jokaisen jäsenen pakko osallistua mielenoso</strong><strong>itukseen?</strong></p><p>Ei ole. Osallistuminen on vapaaehtoista ja jokainen voi itse päättää osallistumisestaan (pl. virkasuhteessa olevat). Suomen lainsäädäntö takaa työntekijälle oikeuden osallistua mielenosoitukseen, mutta osallistuminen ei ole pakollista.</p><p><strong>7. Tuleeko jäsenelle vaikeuksia mielenosoitukseen osallistumisesta?</strong></p><p>Ei tule. Työntekijöillä on oikeus osallistua mielenosoitukseen (pl. virkasuhteessa olevat). Jyty on ilmoittanut keskitetysti työnantajille osallistumisesta mielenosoitukseen ja tämän lisäksi yhdistykset ja luottamusmiehet ovat olleet paikallisesti yhteydessä työnantajiin. Työntekijän tulee kuitenkin myös itse ilmoittaa lähiesimiehelleen olevansa poissa töistä mielenosoituksen ajan.<br> <br><strong>8. Korvaako Jyty jäsenilleen ansiomenetystä mielenosoitukseen osallistumisen ajalta?</strong></p><p>Ei korvaa. Jytyläisillä (pl. virkasuhteessa olevat) on oikeus osallistua mielenosoitukseen omalla ajallaan. <br> <br><strong>9. Miten pääsen Helsingin mielenosoitukseen keskiviikkona?</strong></p><p>Jyty suosittelee saapumaan paikalle mielenilmaukseen julkisilla kulkuneuvoilla. Emme korvaa tapahtumaan osallistuneiden matkakuluja. <br> <br><strong>10. Mistä saa parhaiten ajantasaista tieto mielenosoituksesta?</strong></p><p>Jyty lähettää jäsenilleen tietoa sähköpostitse, mutta ajantasaisin tieto löytyy Jytyn nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Seuraa Jytyn tiedottamista nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä, jotta saat tiedon muun muassa tarkasta kokoontumispaikasta eduskuntatalon edustalla. </p><h3>Lisätiedot</h3><p><strong>&#160;Mikäli sinulla on kysyttävää mielenosoituksesta tai siihen liittyvästä asiasta, ole yhteydessä </strong><br><strong>· Jytyn Etelä-Suomen aluetoimiston alueasiamies Jarmo Raappanaan, p. 0500 584496</strong><br><strong>· Jytyn suunnittelija Pekka Laukkanen, p. 040 575 9565</strong><br><strong>· Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, p. 0400 343424</strong></p>22.4.2018 21:00:00Ajankohtaista23.4.2018 14:15:30http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="350" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kevan työehtosopimuksen neuvottelutulos4995<p>Kevan henkilöstön työehtosopimuksesta on 18.4.2018 syntynyt neuvottelutulos. Sopimuskauden kesto on 1.2.2018 – 31.3.2020 ja neuvottelutulos noudattaa kunta-alan ratkaisua. 1.5.2018 maksetaan 26 EUR tai vähintään 1,25 % suuruinen yleiskorotus. 1.1.2019 jaetaan 1,2 % paikallinen järjestelyerä ja 1.4.2019 prosentin suuruinen yleiskorotus. Lisäksi tammikuussa 2019 maksetaan paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Neuvottelutulos menee seuraavaksi osapuolten hallintojen käsiteltäväksi.</p><p>HUOM! Allekirjoituspöytäkirja laitetaaan Jytyn nettsivulle kohtaan <strong>Työsuhde</strong>, kun se on Kevan hallinnossa hyväksytty.&#160;<br>&#160; <br>Lisätiedot Kevassa&#58; Pasi Lehto, luottamusmies<br>Lisätiedot Jytyssä&#58; Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies</p>22.4.2018 21:00:00Ajankohtaista23.4.2018 9:45:35http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsentutkimus: Henkilöstövähennyksistä kärsitään monilla ammattialoilla5555<p><strong>Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (36 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi liki 10 000 jäsentä. Kyselyn vastausprosentti oli 32,5. </strong></p><p>Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %).</p><p>– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> ihmettelee.</p><p>Muita jäsenten kokemia säästötoimia olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (10 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (5 %). Valtakunnallisesti kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistuivat voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 69 %&#58;lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 19 %&#58;lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 1 %&#58;lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (89 % vastaajista). Osittain on saanut käyttää 9 %&#58;a ja kokonaan 2 %&#58;a vastaajista. </p><p>Jopa 38 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.</p><p>– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kodinhoitajina ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>Työssä merkityksellistä vastaajien mukaan ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (41 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (37 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (34 %), huonosta esimiestyöstä (33 %) ja työilmapiiriongelmista (30 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.</p><h3>Maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti</h3><p>Suuri enemmistö 91 % Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 67 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 %. Ainoastaan yksityisten tuottamina palveluina kannatti 0,4 %. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 9 % vastaajista. </p><p>– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös hallitukselle ja eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa. </p><p>Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (59 %) kuin yksityisellä (12 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (29 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat, kuten mahdollinen työehtosopimusten muuttuminen huonommaksi (44 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (37 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (36 %), työmäärän lisääntymisestä (36 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (32 %).</p><h3>Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin</h3><p>Jytyn jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Jäsenten selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5). </p><p>Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5). </p><p>– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.</p><p>Jytyn jäseniltä kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (1,9/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5). </p><p>Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).</p><h3>Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018</h3><ul><li>Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30&#160;188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.</li><li>Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.</li><li>Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.</li><li>Vastaajia oli eri maakunnista hyvin edustettuina ympäri Suomen.</li><li>Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).</li><li>Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.</li><li>Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.</li><li>Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.</li></ul><p><br>Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.</p><p>Liite&#58; <a href="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Tutkimukset%20ja%20tilastot/Jytyn-jasentutkimus-2018-tulokset-final.pdf" target="_blank">Jytyn jäsentutkimuksen 2018 tulokset (pdf)</a><br></p><p><em>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi<br>Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040&#160;753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi</em></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.<br></em></p><p><br><em></em></p>20.4.2018 21:00:00Tiedote21.4.2018 6:00:43221http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_pylvaat_rgb.jpg" width="434" style="BORDER&#58;0px solid;" />