Jytyn liittovaltuusto: Palkankorotukset vähintään vientialojen tasolle5400 <p><strong><em>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn liittovaltuusto vaatii edustamilleen aloille niin kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa kuin yksityisellä ja kolmannella sektorilla vähintään vientialojen tasoista palkankorotuslinjaa. Palkankorotuspaine on liiton sopimusaloilla liittovaltuuston mukaan muita kovempi, sillä kilpailukykysopimuksesta (kiky) johtuen palkkakehitys on julkisella sektorilla ollut muita aloja heikompaa. </em></strong></p><p>Tilastokeskuksen mukaan kolmivuotinen kiky ja määräaikainen lomarahaleikkaus on vaikuttanut negatiivisesti kunta- ja valtionsektorin ansiotasoindeksiin vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2016 heinä-syyskuusta kuluvan vuoden vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä puolella 0,6 %, kun kunta- ja valtionsektorilla ne laskivat 1,1 % ja 1,0 %.</p><p>Säännöllisissä ansioissa tapahtui nousua kuluvan vuoden heinä-syyskuussa 0,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 0,6 %, valtiolla 0,5 % ja kuntasektorilla 0,3%.</p><p>Turussa kokoontuneen Jytyn liittovaltuuston mukaan lomarahaleikkaus on kompensoitava tällä sopimuskierroksella palkankorotuksina, koska hallitus on ilmoittanut, ettei se lomarahaleikkauksia peru. Hallitushan painosti lomarahaleikkaukset epäoikeudenmukaisesti julkiselle sektorille osana kikyä vääriin talousennusteisiin pohjautuen. Nyt Suomen talouskehitys näyttää aivan vastakkaisia merkkejä ja porskuttaa jopa EU-maiden kärkitiloilla. </p><p>Liittovaltuuston mukaan korotusten tulee olla yleiskorotuspohjaisia ja euromääräisiä tai noudattaa niin sanottua sekalinjaa, jolla taataan riittävä euromäärä kaikille. Niihin tulee sisältyä myös matalapalkka- ja naispalkkaerät. </p><p>Prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Pelkkiin prosentteihin perustuvat korotukset, joilla mm. teknologiateollisuudessa synnytettiin sopimus, merkitsisivät palkkaerojen kasvua naisvaltaisten matalapalkka-alojen tappioksi. </p><p>Jytyllä on neuvoteltavanaan kaikkiaan 15 sopimusta, joista pääosa päättyy tammikuun lopussa.&#160; Ratkaisuun pyritään ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta työtaistelutoimenpiteisiinkin on varauduttu ja työtaisteluvalmiutta kohotettu, liittovaltuusto huomauttaa.</p><p>Viime viikkoina lähinnä vientisektoreilla solmitut sopimukset ovat olleet pääsääntöisesti kahden vuoden mittaisia sovittujen korotusprosenttien osalta, samalla kun paikallista sopimista ollaan lisäämässä. Kolmas vuosi on ollut ns. optiovuosi, jonka korotuksista neuvotellut käydään erikseen.</p><p>Jytyn liittovaltuuston mukaan liiton edustamilla aloilla sopimuskauden pituudesta sopiminen tulee olemaan normaalia haasteellisempaa mm. sote- ja maakuntauudistuksen epävarman etenemisen vuoksi.&#160; Eräs vaihtoehto voisi olla sopimusmalli, joka koostuisi kahdesta vuodesta, ja kolmannesta irtisanottavissa olevasta ns. optiovuodesta.</p><p>Tekstikysymysten osalta jokaisessa Jytyn sopimuksessa on omia erityistarpeita ja näitä tavoitteita tarkennetaan neuvottelujen edetessä. </p><p>Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen yt-neuvottelujen piirissä on yli 200&#160;000 työntekijää ja suurella osalla heistä huoli työpaikasta on mielessä päivittäin. Liittovaltuusto korostaakin, että uudistuksen onnistuminen riippuu työntekijöistä, sillä henkilöstö on uudistuksen voimavara.&#160; Siksi myös henkilöstönedustajien toimintamahdollisuuksiin hoitaa tehtäviään työpaikoilla muutostilanteessa tarvitaan parannuksia. Heidän asemansa edistäminen jäsenistön edunvalvojana mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat Jytyn liittovaltuuston mukaan tärkeällä sijalla sopimusneuvotteluissa.</p><p>Lisätietoja&#58; <br>puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537&#160;756, <br>edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872 </p><p>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 %. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n neljänneksi suurin jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</p>21.11.2017 22:00:00Tiedote22.11.2017 7:40:39http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jytyn-liittovaltuusto-syksy-2017.jpg" width="373" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Sote- ja maakuntauudistus kaatumassa monimutkaisuuteensa5397<p><strong><em>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn hallinnon kokouksessa tiistaina 21.11. Turussa puhuneen liiton puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan sote- ja maakuntauudistus uhkaa karahtaa karille huonon valmistelun ja jääräpäisen pakkovääntämisen seurauksena monimutkaisuuteensa ja sekavuuteensa, jossa alan asiantuntijoiden varoitukset kaikuvat kuuroille korville. </em></strong></p><p>&quot;Lausuntokierrokselle lähtenyt hallituksen valinnanvapausesitys ei täytä myöskään Jytyn tavoitteiden osalta niitä lainvalmistelun odotuksia, joita lakiesitykseltä ennakkoon odotettiin. Siinä ei ole otettu huomioon – oikeastaan lainkaan – mm. talous-, henkilöstö-&#160; ja muissa tukipalveluissa työskentelevien työntekijöiden asemaa. Siitäkään huolimatta, että monet sote- ja maakuntauudistuksen muutokset koskettavat juuri em. sektoreiden henkilöstöä.&quot;</p><p>&quot;Näyttää vahvasti siltä, että sote- ja maakuntauudistus hyytyy loppusuoralla. Viimeksi uudistusta (HS 20.11.) ovat kritisoineet harvinaisen rankasti mm. HUS&#58;n toimitusjohtaja Aki Linden sekä professori Jussi Huttunen, joista Huttunen varoitti valinnanvapauslainsäädännön olevan täynnä sudenkuoppia. Myös äskettäin julkaistu Kuntaliiton Kuntapulssi-kysely kertoi kuntakentän harvinaisen laajasta epävarmuudesta sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutumisessa.</p><p>Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan erittäin huolestuttavaa on se, että kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia uskoi, että uudistus hillitsee kustannusten kasvua, mutta peräti 72 %&#160; ei&#160; siihen uskonut.</p><p>&quot;Tämä on todella ennen kuulumaton, kun koko uudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut, että sillä saavutetaan jopa kolmen miljardin euron kustannussäästöt. Samaan valinnanvapauspakettiin yritetään jääräpäisesti ympätä aivan liikaa tavaraa, kun mukana ovat mm. erikoissairaanhoidosta lähtien myös asiakassetelit ja asiakkaiden henkilökohtaiset budjetit.&quot;&#160; </p><p>Pihlajamäen mukaan yksi keskeinen tavoite uudistuksella oli palvelujen yhdenvertaisuuden toteutuminen eri puolilla maata. Nyt siinäkin on käymässä päinvastoin! &quot; Peräti 45 % vastaajista arvioi, ettei palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus parane uudistuksen myötä. Vain joka neljäs uskoi niiden paranevan. Kolmannes kyselyyn vastanneista ei ottanut kantaa asiaan.&quot;</p><h3>Hetlissä venkoilua kuin valinnanvapaudessa</h3><p>&quot;Jytyn osalta erityistä huolta aiheuttaa se, ettei myöskään maakuntien palvelukseen siirtyvää henkilöstöä kuulla. Valtio perusti viisi kuukautta sitten talous- ja henkilöstöpalveluja järjestävän ja tuottavan Hetli Oy&#58;n. Vuoden 2020 alusta maakuntauudistuksen toteutuessa Hetli siirtyy niiden maakuntien omistukseen, jotka ryhtyvät sen asiakkaiksi. Nyt näyttää siltä, että henkilöstön osalta suurimmat maakunnat ovat jättäytymässä Hetlin ulkopuolelle.&#160; </p><p>&quot;Tilanne on kutakuinkin sama kuin Meri-Lapissa, jossa hallituksen maakunta- ja sote-uudistukseen ei tunnu uskovan monikaan, ja monet alueen kunnista ovatkin tekemässä hallituksen esitykselle &quot;ohareita&quot; ja ulkoistamassa terveyspalvelujaan terveyspalvelujätti Mehiläiselle ennen kuin hallitus pääsee puuttumaan kiireellisellä lainsäädännöllä asiaan. </p><p>Nyt valtakunnallisen Hetlin kilpailijoina toimii jo joko kuntien kokonaan omistamia tai kuntien määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä. Tällaisia ovat olleet jo vuosia mm. Kunnan Taitoa Oy ja KuntaPro Oy. &#160;</p><p>Jyty toivookin, että valtakunnallisen Hetlin perustaminen peruttaisiin ja annettaisiin kuntien ja maakuntien itse päättää siitä, miten talous- ja henkilöstöhallinto järjestetään esimerkiksi maakunnittain.</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018. Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden 2018 materiaalin visuaaliseen ilmeeseen </em><a href="/fi/jyty100/Sivut/default.aspx"><em>tästä</em></a><em>. </em></p>20.11.2017 22:00:00Tiedote21.11.2017 9:32:00http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kuntapulssi-kysely: Kuntakentän asiantuntijat eivät usko sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutuvan5389<p>Kuntaliiton marraskuussa toteuttamasta Kuntapulssi-kyselystä ilmenee, että kuntakentällä on laajaa epävarmuutta sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutumisesta. Kuntapulssi-kyselyllä selvitettiin näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta, mikäli sote-järjestämislaki ja valinnanvapauslaki toteutuvat nykymuodossaan.</p><div class="release__PublicationContent-s17b81iz-0 kjlOpB"><h3>Kuntapulssi-kysely&#58;&#160; <br>Kuntakentän asiantuntijat eivät usko sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutuvan</h3><p>Kuntaliiton marraskuussa toteuttamasta Kuntapulssi-kyselystä ilmenee, että kuntakentällä on laajaa epävarmuutta sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutumisesta. Kuntapulssi-kyselyllä selvitettiin näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta, mikäli sote-järjestämislaki ja valinnanvapauslaki toteutuvat nykymuodossaan.</p><p>Keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa olevien kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille kohdennetun Kuntapulssi-kyselyn vastaajista vain neljätoista prosenttia uskoi uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja. Yhteensä 43 prosenttia vastaajista puolestaan arvioi, että hyvinvointi- ja terveyserot eivät kavennu.</p><p>-&#160;Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, kuvailee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja <strong>Hanna Tainio</strong> tuloksia.</p><p>-&#160;Kyselyyn vastanneet arvioivat sote-uudistuksen eri näkökulmia viiden vaihtoehdon asteikolla, jossa 1 = ”erittäin heikosti” ja 5 = ”erittäin hyvin”. Joidenkin kysymysten osalta 3-ryhmän vastausten suuri osuus kuvastaa osaltaan uudistuksen vaikutuksiin liittyvää epävarmuutta. Epävarmuus kuvastui myös kyselyn avovastauksissa, joissa myös todettiin, että uudistuksen vaikutuksia on edelleen vaikea ennakoida, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja <strong>Tarja Myllärinen</strong>.&#160;</p><p>Kuntapulssi lähetettiin marraskuussa 2017 yhteensä 1 862 kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijalle, jotka ovat keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Näistä valmistelun etulinjassa on noin tuhat. Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, eli vastausprosentti oli 15. Vastauksia on saatu kaikista maakunnista.</p><h3>Lähes kolme neljäsosaa epäilee kustannussäästöjä</h3><p>Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia arvioi, että uudistus ei hillitse sote-kustannusten kasvua. Kustannusten kasvun hillintään uskoi 8 prosenttia vastaajista.</p><p>-&#160;Vastaajat tuntevat nykyisen järjestelmän ja osaavat arvioida kustannuskehitystä tilanteessa, jossa ennakoidaan sekä palvelujen tarjonnan että kysynnän lisääntymistä, analysoi Tarja Myllärinen. Kun suoran valinnan piiriin tuodaan kokonaan uusia valinnanvapauden elementtejä, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, sekä laajasti suun hoidon palveluja, lopputuloksena on väistämättä kustannusten nousu.</p><p>-&#160;Joka neljäs kyselyyn vastanneista uskoi sote-uudistuksen parantavan palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta, kolmannes vastaajista ei ottanut kantaa asiaan suuntaan tai toiseen. Yhteensä 45 prosenttia vastaajista arvioi, ettei palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus parane.<br><br>Vastaajat uskoivat sote-uudistuksen lisäävän yksityisten sote-palveluiden kehittymistä omalla alueellaan niin asiakassetelin (68 prosenttia) kuin henkilökohtaisen budjetinkin (51 prosenttia) kautta.</p><p>-&#160;Kuntaliitto tulee hyödyntämään Kuntapulssista saatuja vastauksia omassa lausunnossaan sote-valinnanvapauslaista. Liiton hallitus ottaa kantaa sote-uudistukseen keskiviikkona 22.11.2017. Tavoitteena on jatkossa säännöllisesti kartoittaa kuntakentän näkemyksiä Kuntapulssi-kyselyillä, jotta saamme käyttöömme mahdollisimman ajantasaista tietoa edunvalvontatyöhön ja palvelujen kehittämiseen, sanoo Kuntaliiton yhteysjohtaja <strong>Lauri Lamminmäki</strong>.</p><p><a href="https&#58;//www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/171120_Kuntapulssi-tulokset%2020112017_tiedoteliite.pdf" target="_blank">Kuntapulssi-tulokset 20112017_tiedoteliite.pdf</a></p><h4><a href="https&#58;//www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2017/kuntakentan-asiantuntijat-eivat-usko-sote-uudistuksen-perustavoitteiden-toteutuvan" target="_blank">Lue lisää</a></h4><p><br></p></div>19.11.2017 22:00:00Ajankohtaista20.11.2017 8:04:2020http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Henkilöstöä ei kuunnella – luottamus mennyt!5381<p><strong>Uudessa valinnanvapauden lakiesityksessä ei ole otettu huomioon henkilöstöä eikä hallinto-, tuki- ja ICT-palveluiden merkitystä. Luottamus uudistuksen onnistumiseen alkaa loppua ja koko korttitalo uhkaa romahtaa, Jytyn puheenjohtaja </strong><strong>Maija Pihlajamäki</strong><strong> varoitti Jyty Seinäjoki ry&#58;n 70-vuotisjuhlassa 17.11.</strong></p><p>– Henkilöstölle alansa asiantuntijoina tulee antaa nykyistä huomattavasti merkittävämpi rooli ja suurempi painoarvo sote- ja maakuntauudistuksesta päätettäessä, Jytyn puheenjohtaja vaatii. </p><p>– Merkillepantavaa on, että esimerkiksi hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä ei kuunnella, vaikka muutokset koskettavat voimakkaimmin näitä työntekijöitä. Selvää ei ole edes, onko oma työnantaja julkinen vai yksityinen, mitä työehtoja noudatetaan ja millä paikkakunnalla työpaikka ylipäätään sijaitsee, Pihlajamäki ihmettelee.</p><p>Jyty lausui hallintopalveluista edellisen kerran keväällä 2017, jonka jälkeen valtio perusti Hetli-nimisen valtakunnallisen yhtiön hoitamaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. </p><p>– Vaikka itse lakiesityksessä henkilöstö on unohdettu, tulemme ottamaan kantaa esimerkiksi tähän Hetliin, joka ei näytä olevan kovinkaan käyttökelpoinen vaihtoehto, Pihlajamäki linjaa.</p><p>Lisäksi tietojärjestelmien keskeneräisyys ja toimimattomuus saattaa vaaraan potilaat, asiakkaat sekä koko henkilöstön työskentelyedellytykset. Kokemukset pienistäkin tietojärjestelmien uudistuksista ovat osoittaneet, että maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu ei ole realistinen ja suunniteltu lisäaikakaan ei ole riittävä.</p><p>– Pikku hiljaa aletaan nähdä, että hallinto- ja ICT-palveluilla on elintärkeä merkitys organisaatioiden toimintakykyyn. Ensisijaisen tärkeää on tietojärjestelmien toimivuus, jotta näitä palveluja ylipäätään on mahdollista hajauttaa monelle tuottajalle, Pihlajamäki huomauttaa. </p><h3>Luottamus uudistukseen mennyt</h3><p>Jytyn puheenjohtaja ihmettelee, miksi hyvin toimivia osia sote-palveluiden järjestelmässä halutaan romuttaa. Ylipäätään suomalaiset sote-palvelut ovat nykyisellään kansainvälisissä vertailuissa tehokkaimmasta päästä. Ei koko järjestelmää kannata vaihtaa, jos yksi osa ei toimi, Pihlajamäki korostaa.</p><p>– Maakunta- ja sote-uudistukseen ei tunnu uskovan enää juuri kukaan. Tuoreimpana esimerkkinä on suunnitelmat ulkoistaa terveyspalveluja yksityiseen yritykseen Meri-Lapissa.</p><p>– Mihin katosi pohjoismainen hyvinvointimalli, johon Suomi on menestyksekkäästi turvautunut. Luottamus maakunta- ja sote-uudistukseen näyttää romahtaneen pohjalukemiin.</p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi<br><br><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>16.11.2017 22:00:00Tiedote17.11.2017 7:55:022429http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kunta-alan parhaat kehittäjät ja työntekijät palkittiin5379<p><strong><em>KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen KunTeko 2020 -ohjelma palkitsi kymmeniä kuntaorganisaatioita ja työntekijöitä. Palkitsemisella nostetaan esille kunta-alalla tehtävää työtä työelämän kehittämisessä sekä juhlitaan onnistumisia.</em></strong></p><p>Hyvää kuntatyötä on tehty näkyväksi KunTeko 2020 – kunta-alan työelämän kehittämisohjelmassa. Kolmivuotinen ohjelma on tukenut palveluillaan työelämän kehittämistä kuntatyöpaikoilla. Helsingissä jaettiin 16. marraskuuta tunnustuspalkintoja kuntaorganisaatioille, niiden yksiköille ja työntekijöille.</p><p>Kunta-alan työmarkkinajohtaja <strong>Markku Jalosen</strong> mukaan palkitut työpaikat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten kunta-alan johto, esimiehet ja henkilöstö yhdessä kantavat vastuunsa Suomen kilpailukyvystä ja julkisten palvelujen kehittämisestä. Ohjelmassa kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat yhteisvoimin ja konkreettisin toimin edistäneet työelämän kehittämistä.<br> - Tämä on tärkeää työtä, jota KT arvostaa. Kuntatyöpaikoilla tehtävä kehitystyö on pitkäjänteistä ja sitä on välttämätöntä jatkaa myös lähivuosina, muistutti Jalonen. </p><p>Kuntatyöntekijöitä edustanut JHL&#58;n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine</strong> iloitsee siitä, että kunta-alalla into kehittää työelämää näkyy laadukkaina hankkeina. Kunteko-ohjelman palvelut ovat olleet hyödyllisiä oman työn ja organisaation kehittämisessä.<br> - Kuntekoon osallistuneet ovat kokeneet, että yhteistyö ja henkilöstön osallistumismahdollisuudet ovat lisääntyneet työpaikalla. Myös tavat organisoida työtä ovat parantuneet, kertoi Niemi-Laine palkintotilaisuudessa.</p><h3>Tunnustuspalkintoja useassa sarjassa </h3><p>Ihmeiden tekijät -sarjassa palkittiin Hämeenkyrön kunta, Ikaalisten kaupunki, Järvi-Saimaan Palvelut Oy, Kemin kaupunki ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Kaikki ovat uudistaneet toimintojaan ja organisaatioitaan tuloksellisesti johdon ja henkilöstön yhteistyönä.</p><p>Oman työn sankarit -sarjassa palkittiin kuusi kunta-alan työntekijää, joiden esimerkillinen kehittämisote innostaa ja kannustaa myös muita. Palkittavat olivat kouluterveydenhoitaja <strong>Outi Koskinen</strong> (Hämeenkyrö), rehtori <strong>Anssi Rauma</strong> (Kontiolahti), kehittämispäällikkö <strong>Tarja Vuorinen</strong> (Turku), kehittämispäällikkö <strong>Sarita Mäkelä</strong> (Tampere), varastonhoitaja <strong>Jouni Rauta</strong> (Kemi) sekä ravitsemistyöntekijä <strong>Anne Lampilehto</strong> (Järvi-Saimaan palvelut Oy).</p><p>Lisäksi Innostavat teot -sarjassa palkittiin innostavia kehittämistekoja eri toimialoilta. Kaikkien palkittujen nimet ja yhteystiedot löytyvät <a href="http&#58;//bit.ly/2zUXTI8" target="_blank">täältä</a>. </p><p>- Halusimme palkinnoilla nostaa kuntatyön arvostusta ja tehdä kehittämistä näkyväksi. Innostusta uudistamiseen on todella paljon, kuntatyötä kehitetään joka puolella Suomea. Myös kunta-ala ansaitsee tunnustuksensa. Tänään voimme kuitenkin palkita vain murto-osan kehittäjistä ja tekijöistä, kertoo ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong>.</p><p>KunTeko 2020 – kunta-alan työelämän kehittämisohjelman päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto. Ohjelmassa tähdätään siihen, että Suomessa on Euroopan parhaat kuntatyöpaikat ja kuntapalvelut ovat vuonna 2020. Vuosina 2015-2017 ohjelmaan on osallistunut lähes 200 kuntaorganisaatioita ja melkein 4300 työntekijää ja esimiestä. Ohjelman jatkokaudelle 2018-2020 on haettu rahoitusta. </p><p>Lisätietoja&#58; </p><p>Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. 050 572 4620<br> Anniina Tuomi, projektipäällikkö, puh. 040 562 6397</p><h3><a href="http&#58;//www.kunteko.fi/" target="_blank">www.kunteko.fi</a></h3>15.11.2017 22:00:00Tiedote16.11.2017 15:14:4163http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kunteko2020-logo_RGB.png" width="294" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammatillisuus Jytyssä

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat näiden alojen arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.

Jyty-lehti on Jytyn jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee myös yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Näköislehti löytyy myös verkosta.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.





Kunteko

KunTeko 2020 –ohjelma tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset yli kuntarajojen ja toimialojen. Tutustu KunTekon ajankohtaisiin palveluihin ja hyviin käytäntöihin.



Opiskelijat Jytyn yhdistyksissä 

Ammattiliitto Jyty ja sen jäsenyhdistykset ovat aina myös sinu​a, nuorta ammattilaista, varten. Ammattiliiton jäsenyys ei ole ainoastaan perusoikeutesi työelämässä, vaan se kuuluu myös ammatilliseen kasvuusi ja kehitykseesi.



Jytiikki

Jytiikki on jytyläisille tarkoitettu nettikauppa, josta löytyy tuotteita aina tekstiileistä lahjatavaroihin. Jokaisella jytyläisellä on mahdollisuus tilata itselleen Jyty-tuotteita verkkokaupasta. Jytyn yhdistykset voivat tilata Jytiikin tuotteita laskutuksella.






TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.