STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua5830 <p>Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.</p><p>- Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä.</p><p>Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella.<br> - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yhtälöitä, Palola toteaa.</p><p>STTK korostaa, että monet maahanmuuttajat tulevat jo nyt Suomeen opiskelemaan ja tekemään töitä ja heillä on usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.<br> - STTK&#58;n mielestä saatavuusharkinnasta voidaan jatkossa luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu. Saatavuusharkinta lisää byrokratiaa ja viivästyttää usein työvoiman saamista tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy.</p><p>Maahanmuuton lisääntyessä työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei pidä tinkiä.<br> - Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. STTK sanoo ei palkkojen polkemiselle, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle. Hyvä maahanmuuttopolitiikka on kokonaisvaltaista ja poliittisen päättäjän on otettava tästä vastuu. Se tarkoittaa esimerkiksi kohtuuhintaisia asuntoja, päiväkotipaikkoja lapsille, koulu- ja opiskelupaikkoja nuorille, kieli- ja täydennyskoulutusta kaikille sekä tukipalveluja tarvitseville. Ammattiliitot voivat tehdä paljon maahanmuuttajien säällisen työelämän toteutumiseksi.</p><h3>Osaaminen on nuoren paras turva</h3><p>STTK on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Luvut ovat hälyttäviä ja toisaalta&#58; yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa.<br> - Syrjäytymisen torjumiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Ilmiö on tuhoisaa yksilölle ja kallista yhteiskunnalle, Antti Palola korostaa.</p><p>STTK&#58;n edustajiston yhteydessä järjestettävässä paneelissa pureudutaan keinoihin nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.<br> - STTK&#58;n mielestä koulutus on nuoren paras turva. Esitämme oppivelvollisuusiän laajentamista nykyisestä ja kaikille maksutonta toisen asteen opiskelua. Pelkkä peruskoulu ei tue nuorta myöhemmissä valinnoissa vaan usein heikentää työnsaantia ja tekee koko työuran epävarmaksi. Raha ei saa muodostua esteeksi opiskella, sillä Suomi tarvitsee kaikkien osaamista, Antti Palola toteaa.</p><p>Lisätietoja&#58; Antti Palola, puheenjohtaja, puh. 040 509 6030</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>16.5.2018 21:00:00Ajankohtaista17.5.2018 10:49:168http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsentutkimus: Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa henkilöstövähennyksiä – sijaista ei palkata5829<p><strong>Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (35 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa työskentelevien jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa 1168 jäsentä.</strong></p><p>Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %). </p><p>– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotipalvelut kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> ihmettelee.</p><p>Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistui voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Muita jäsenten kokemia säästötoimia Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (7 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (7 %). Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 67 %&#58;lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 18 %&#58;lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 2 %&#58;lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (91 % vastaajista). </p><p>Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa jopa 40 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.</p><p>– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kotipalvelun työntekijöinä ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>Työssä merkityksellistä ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,6/5), työn sisältö (4,5/5), työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (38 %), liian vähäisistä henkilöresursseista (38 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (34 %), työilmapiiriongelmista (32 %) ja huonosta esimiestyöstä (30 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.</p><h3>Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti</h3><p>Suuri enemmistö 92 % Jytyn jäsenkyselyyn Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 70 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 22 %. Ainoastaan yksityisten tuottamina palveluina ei kannattanut kukaan. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 8 % vastaajista. </p><p>– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa. </p><p>Jytyn jäsenet Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (65 %) kuin yksityisellä (11 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä hyvin moni ei osannut sanoa kantaansa (24 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat. Huolta herättää mahdollisuus työehtosopimusten muuttumisesta huonommiksi (41 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (37 %). Jytyläiset Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa ovat huolestuneita työmäärän lisääntymisestä (35 %), erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (34 %) ja työpaikan menettämisen uhasta (31 %).</p><h3>Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin</h3><p>Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (4/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5). </p><p>Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat selvästi sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5). </p><p>– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.</p><p>Jytyn jäseniltä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan melko harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (2,0/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,6/5). </p><p>Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,7/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).</p><h3>Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018</h3><ul><li>Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30&#160;188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.</li><li>Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa vastaajia oli 1168 (12 % kaikista vastaajista). </li><li>Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.</li><li>Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.</li><li>Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).</li><li>Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.</li><li>Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.</li><li>Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.</li></ul><p>Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.</p><p>Lisätietoja&#58; Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424, ari.sauros@jytyliitto.fi<br>Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi<br></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>16.5.2018 21:00:00Ajankohtaista17.5.2018 10:42:3417http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Nuoret tarvitsevat työelämään siirtymistä tukevaa ohjausta 5831 <p>STTK on huolissaan nuorten ja opiskelijoiden valmiuksista siirtyä työelämään. Taustalla on järjestön teettämä selvitys nuorten näkemyksistä koulutuksen ja opiskelujen aikana saadusta opintojen ohjauksesta ja tuesta työelämään siirryttäessä.</p><p>Vastanneista 41 prosenttia arvioi, että ohjaus tuki heikosti tai ei tukenut lainkaan heitä työelämään siirtymisessä. Parhaiten ohjaus on auttanut työelämään siirtymistä ammattikorkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, joissa työelämäyhteistyöllä on vahvat perinteet. Yliopistoissa opiskelevista tai niistä valmistuneista lähes puolet arvioi, että ohjaus tuki heikosti tai ei lainkaan työelämään siirtymistä. Kyselyyn vastanneet kokevat ohjauksen auttaneen heitä erityisesti opinnoissa etenemisessä.&#160; </p><p>Nuorista 43 prosenttia koki, että ohjaus ei tukenut tai tuki vain heikosti ammatin tai uran valinnassa. Ammatin tai uran valinnassa ohjaus oli tukenut heikoimmin lukiolaisia tai ylioppilaaksi valmistuneita ja pelkän peruskoulun käyneitä. Vähäisimmäksi ohjauksen merkityksen arvioivat pelkän peruskoulun käyneet. </p><p>STTK korostaa, että opiskelupaikan valinta on monelle nuorelle usein merkittävin omaan tulevaisuuteen vaikuttava valinta. Siksi nuoret tarvitsevat monipuolisesti tietoa eri ammateista ja niihin johtavista koulutuspoluista.</p><p>- Monipuolinen tieto nopeuttaa siirtymiä koulutusasteelta toiselle, auttaa perusteltujen koulutusvalintojen tekemistä ja vähentää turhaa keskeyttämistä. Nuorten perinteiset koulutusalavalinnat ovat myös osasyy työelämän segregaatioon eli ammattien sukupuolittuneisuuteen. Hyvällä ohjauksella nuoret voivat tehdä rohkeita ja vähemmän perinteisiä valintoja, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.</p><p>Nuorille tehdyn selvityksen lisäksi STTK kysyi ammattikorkeakouluilta, millaista työelämään siirtymistä tukevaa ohjausta niissä järjestetään. Vastauksista kävi ilmi, että parhaimmillaan uraohjaus on kiinteä osa opintoja. Ohjauksen tavoitteena on muun muassa tukea osaamisen tunnistamista, hioa työnhaun ja verkostoitumisen taitoja ja lisätä yritystuntemusta. Esimerkkeinä mainittiin opettajatuutoritoiminta, ura- ja rekrytointitapahtumat, yritysvierailut, verkkoon kootut ohjauspalvelut ja alumniyhteistyö. </p><p>Aula Research toteutti selvityksen 9.2.‒1.3.2018 sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi 1036 18‒29 -vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.</p><ul><li><a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/selvitys-opintojen-ohjauksesta/">Selvityksen tulokset</a></li><li><a href="https&#58;//www.sttk.fi/2018/05/16/hyvia-esimerkkeja-ammattikorkeakoulujen-uraohjauskaytanteista/">Kooste ammattikorkeakouluilta tulleista uraohjauskäytännöistä</a></li></ul><p>STTK, Ammattiliitto Pro, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Palkansaajajärjestö Pardia, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA, Tehy ja Toimihenkilöliitto Erto ovat mukana AMK-päivillä 16.–17.5., jotka järjestetään tänä vuonna Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa. AMK-päivät kokoaa vuosittain yhteen satoja ammattikorkeakoulujen edustajia. Tänä vuonna päivien teemana on Future Learning.</p><p>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita</p>15.5.2018 21:00:00Ajankohtaista17.5.2018 13:20:369http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn jäsentutkimus: Henkilöstön säästötoimet Uudellamaalla kohdistuvat naisvaltaisille aloille5806<p><strong>Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla Uudenmaan kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (35 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi Uudellamaalla 1860 jäsentä. </strong></p><p>Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %). </p><p>– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> ihmettelee.</p><p>Kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistui voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Muita jäsenten kokemia säästötoimia Uudellamaalla olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (4 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (4 %). Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 70 %&#58;lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 18 %&#58;lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 2 %&#58;lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (90 % vastaajista). </p><p>Uudellamaalla jopa 39 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.</p><p>– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kotipalvelun työntekijöinä ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>Työssä merkityksellistä ovat mielekkäät työtehtävät (4,5/5) ja työn sisältö (4,4/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,4/5) ja työkaverit (4,4/5) ja kannustava palkkaus (4,3/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (43 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (40 %), huonosta esimiestyöstä (34 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (34 %) sekä työilmapiiriongelmista (31 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.</p><h3>Uudenmaan maakunnan ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti</h3><p>Suuri enemmistö 89 % Jytyn jäsenkyselyyn Uudellamaalla vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 63 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 26 %. Ainoastaan yksityisten tuottamia palveluita kannatti vain 1 %. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 10 % vastaajista. </p><p>– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa. </p><p>Jytyn jäsenet Uudellamaalla haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (58 %) kuin yksityisellä (14 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (28 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat. Erityistä huolta Uudellamaalla herättää mahdollisuus, että työehtosopimukset muuttuvat huonommiksi (53 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (39 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös työmäärän lisääntymisestä (40 %), erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (36 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (30 %).</p><h3>Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin</h3><p>Uudellamaalla Jytyn jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5). </p><p>Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,6/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,2/5). Jäsenet ovat selvästi sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,7/5). </p><p>– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.</p><p>Jytyn jäseniltä Uudellamaalla kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan suhteellisen harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (2/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,8/5). </p><p>Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).</p><h3>Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018</h3><ul><li>Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30&#160;188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.</li><li>Uudellamaalla vastaajia oli 1860 (19 % kaikista vastaajista). </li><li>Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.</li><li>Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.</li><li>Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).</li><li>Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.</li><li>Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.</li><li>Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.</li></ul><p>Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.</p><p>Lisätietoja&#58; <br>Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424, ari.sauros@jytyliitto.fi<br>Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi<br></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.</em></p>14.5.2018 21:00:00Ajankohtaista16.5.2018 7:01:2925http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Julkisen sektorin ammattiliitot haastavat EU-komission oikeuteen4686<p><strong>​Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU haastaa tänään 15.5.2018 EU-komission oikeuteen, koska komissio on kieltäytynyt tekemästä Eurooppa-neuvostolle lakialoitetta työmarkkinaosapuolten neuvottelemasta sopimuksesta.</strong></p><p>Sopimus koskee valtionhallinnon työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi heitä suoraan koskevissa työelämän asioissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa lomautukset, työnantajien vaihdokset, työajan muutokset ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.</p><p>– Komission päätöksellä lähes 10 miljoonalta valtionhallinnon työntekijältä estetään oikeus vaikuttaa omiin työolosuhteisiinsa toisin kuin yksityisellä sektorilla, jossa kyseinen lainsäädäntö on voimassa, toteaa Pardian puheenjohtaja Niko Simola.</p><p>Pardia oli Suomesta mukana neuvottelemassa sopimusta.</p><p>Suomessa sopimuksella ei ole suurta merkitystä. Suomessa on oma valtion yhteistoimintalaki, joka määrittelee henkilöstön kuulemisen ja osallistumisen päätöksentekoon. Eurooppalainen sopimus määrittelee vähimmäistason ja on siksi merkittävä erityisesti itäisen Euroopan maissa, jatkaa Simola.</p><p>Komissio ilmoitti 5.3.2018 antamallaan päätöksellä, että se ei tee direktiiviesitystä Eurooppa-neuvostolle.</p><p>– Komissio katsoo, että sillä on oikeus harkita, viekö se direktiiviesitystä eteenpäin neuvostolle vai ei. Tällä päätöksellä komissio kyllä ylittää täysin toimivaltuutensa, sanoo Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry&#58;n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. <br>Työmarkkinaosapuolten oikeus neuvotella työelämää koskevista sopimuksista myös Euroopan tasolla on ammattiliitoille periaatteellinen kysymys. Tämä oikeus tunnustetaan myös Euroopan unionin perussopimuksessa, Niemi-Laine täydentää.</p><p>EPSU&#58;n pääsihteeri Jan Willem Goudriaan on pettynyt komission päätökseen. Komissio pyörtää nyt sitoumuksensa sosiaalisen Euroopan kehittämiseen vain neljä kuukautta sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen.</p><p>Komission päätöksellä hyökätään sekä työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua vastaan että heikennetään Euroopan tason työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeuksia.</p><p>Lisätietoja&#58;<br>Pardian puheenjohtaja Niko Simola, niko.simola@pardia.fi, 040 5668517<br>FIPSUn puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, paivi.niemi-laine@jhl.fi, 040 7024772<br>&#160;<br><em>Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry tukee kuuden julkisen alan ammattiliiton kansainvälistä edunvalvontaa ja EU-yhteistyötä. FIPSUn jäsenliitot ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY, Palkansaajajärjestö Pardia, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Jäsenliittojensa kautta FIPSU edustaa lähes 500 000 suomalaista julkisen alan työntekijää. FIPSUn jäsenliitot ovat mukana Euroopan tason sosiaalisessa vuoropuhelussa työnantajajärjestöjen kanssa.</em><br></p>14.5.2018 21:00:00Ajankohtaista15.5.2018 9:14:2033http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Fipsu.jpg" width="356" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammatillisuus Jytyssä

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat näiden alojen arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.

Jyty-lehti on Jytyn jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee myös yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Näköislehti löytyy myös verkosta.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.





Kunteko

KunTeko 2020 –ohjelma tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset yli kuntarajojen ja toimialojen. Tutustu KunTekon ajankohtaisiin palveluihin ja hyviin käytäntöihin.



Opiskelijat Jytyn yhdistyksissä 

Ammattiliitto Jyty ja sen jäsenyhdistykset ovat aina myös sinu​a, nuorta ammattilaista, varten. Ammattiliiton jäsenyys ei ole ainoastaan perusoikeutesi työelämässä, vaan se kuuluu myös ammatilliseen kasvuusi ja kehitykseesi.



Jytiikki

Jytiikki on jytyläisille tarkoitettu nettikauppa, josta löytyy tuotteita aina tekstiileistä lahjatavaroihin. Jokaisella jytyläisellä on mahdollisuus tilata itselleen Jyty-tuotteita verkkokaupasta. Jytyn yhdistykset voivat tilata Jytiikin tuotteita laskutuksella.






TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.