Kuntalehti: Valinnanvapauslain perusteluja muutettava – hallitus ei edelleenkään näe notifikaatiota tarpeelliseksi5620<p>EU&#58;n tuomioistuin on kumonnut EU&#58;n komission tulkinnan, jonka mukaan Slovakian terveydenhoitojärjestelmään, jossa sairausvakuutusten tarjoaminen myös yksityisten yrittäjien taholta on keskeisessä osassa, ei sisälly taloudellista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklan 107 tarkoittamalla tavalla.</p><p>Suomeen ratkaisu liittyy sikäli, että paraikaa viilattavana olevan soten valinnanvapauslain yleisperusteluissa (s. 60-62) Slovakiaa käsitellään kolmen sivun verran viittaamalla muun muassa sen järjestelmän ei-taloudelliseen luonteeseen.<br> <br>Lue lisää&#58;<br><a href="https&#58;//kuntalehti.fi/uutiset/sote/valinnanvapauslain-perusteluja-muutettava-eu-tuomioistuimen-ratkaisun-vuoksi-hallitus-ei-edelleenkaan-nae-notifikaatiota-tarpeelliseksi/?utm_source=Valinnanvapauslain+perusteluja+muutettava+EU-tuomioistuimen+ratkaisun+vuoksi&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kuntalehti+uutiskirje+vk+8/2018">https&#58;//kuntalehti.fi/uutiset/sote/valinnanvapauslain-perusteluja-muutettava-eu-tuomioistuimen-ratkaisun-vuoksi-hallitus-ei-edelleenkaan-nae-notifikaatiota-tarpeelliseksi/?utm_source=Valinnanvapauslain+perusteluja+muutettava+EU-tuomioistuimen+ratkaisun+vuoksi&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kuntalehti+uutiskirje+vk+8%2F2018</a></p><p>&#160;</p>21.2.2018 12:18:10Ajankohtaista21.2.2018 12:18:10http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Kunnat ja maakunnat sote-rakennemuutoksen kourissa5623<h3>​&quot;Tarvitaan kansallinen kriisiohjelma&quot;</h3><p>&#160; UP/Kari Leppänen<br>Sote- ja maakuntauudistus käynnistää kunnissa ja maakunnissa suuren mittaluokan rakennemuutoksen. Se vertautuu 2000-luvun alussa koettuun teollisuuden rakennemuutokseen, arvioi kuntien eläkevakuuttamisesta vastaavan Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.</p><p>Kietäväinen herättelee päättäjiä rakennemuutokseen ja sen työllisyysvaikutuksiin Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jyty-lehden (1/2018) haastattelussa. </p><p>&#160;Teollinen rakennemuutos sulki tehtaita, aiheutti työttömyyttä ja synnytti kriisipaikkakuntia. Rakennemuutoksen kourissa kärsiville seutukunnille suunnattiin tukipaketteja osin myös EU&#58;n tuella. Kietäväisen mukaan vastaavaan on syytä varautua myös kunta- ja maakuntarakenteen mullistuksen yhteydessä.</p><p>- Kunnilla ja maakunnilla on edessään rakennemuutoksen kaltainen tilanne. Tulisi käynnistää kansallinen hanke, johon kansallisen rahoituksen ohella haettaisiin myös EU&#58;n rakennerahoitusta, Kietäväinen toteaa UP-uutispalvelulle.<br>Kietäväisen mielestä rakennemuutokseen tulisi varautua nimenomaan kansallisella tasolla. Vaikuttavuus kärsisi, jos jokainen maakunta ja yksittäiset kunnat ratkoisivat ongelmia omin päin.</p><p>- Hanke toteutettaisiin niissä maakunnissa, jotka haluavat lähteä mukaan. Myös kuntia ja kuntayhtymiäkin voisi tulla mukaan.<br> </p><h3>Kunnat oireilevat</h3><p> <br>Kuntaliiton apulaisjohtajan Reijo Vuorennon mukaan Kietäväinen puhuu täyttä asiaa. Kunnat oireilevat epävarman tulevaisuuden edessä esimerkiksi myymällä sote-kiinteistöjään yksityisille sote-yrityksille.</p><p>Niiden pelätään jäävän kolmen vuoden suojakauden jälkeen kuntien rasitteiksi. Vaille käyttöä jäävien sote-kiinteistöjen alaskirjaukset raunioittaisivat monen kunnan talouden.</p><p>- Kuntien toiminta näyttää epämääräiseltä, mutta siihen on syynsä. Ei luoteta hallituksen toimintaan sote-uudistuksessa. Ei tiedetä mitä on tulossa.</p><p>Vuorento ymmärtää kuntapäättäjiä, jotka haluavat säilyttää lähipalvelut, kun sote- ja maakuntauudistus veisi ne maakuntakeskuksiin.</p><p>- Ymmärrän hyvin, että jopa vasemmistolaiset päättäjät äänestävät palvelujen yksityistämisen puolesta, kunhan saadaan poistettua epävarmuus palvelujen tulevaisuudesta ja säilytettyä lähipalvelut.</p><p>Vuorennon mukaan kunnissa ymmärretään tulevat ongelmat selkeämmin kuin valtakunnan tason päätöksenteossa ja valmistelussa. </p><p>&#160;- Koko sote-uudistuksen valmistelu on ollut luvattoman heikkoa. Kiire on hirmuinen ja homma pitää viedä nopeasti läpi. Jälkikäteen sitten korjataan mitä voidaan.<br> </p><h3>Tukipalvelut väliinputoajina</h3><p> <br>Kietäväinen arvioi, että rakennemuutoksen myrskynsilmään joutuu ensimmäisenä sote-tukipalvelujen henkilöstö. Hänen arvioi työpaikan menetyksen uhkaavan jopa yli kymmentä tuhatta tukipalvelujen työntekijää.</p><p>- On syytä nostaa esiin huoli työpaikoista. Tulisi arvioida koulutustarpeet ja minimoida työttömiksi jäävien määrä.</p><p>Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan on osoittautunut hyvin vaikeaksi saada päättäjät ymmärtämään soten tukihenkilöstön huoli tulevaisuudestaan.</p><p>- Valtakunnallisissa valmisteluelimissä sanotaan vain, että nyt tehdään kokonaisratkaisua. Henkilöstöasioihin ehditään mennä sitten kun kokonaisratkaisu on valmis.</p><p>Pihlajamäen mukaan samaa virttä veisaavat ministerit, kun heille kertoo henkilöstön tulevaisuushuolista.</p><p>- Kun henkilöstöstä sote&#58;n yhteydessä puhutaan, niin silloin kyseessä on hoitohenkilöstö. Tukipalvelujen ihmiset unohdetaan.</p><p>Sote-pavelujen tukihenkilöstöön Jytyn jäsenistössä kuuluvat mm. talous- ja henkilöstöhallinnon toimihenkilöt, terveydenhuollon osastosihteerit sekä välinehuoltajat ja sairaaloiden taloushallinnon työntekijät.</p><p>Pihlajamäen mukaan ei ole tietoa miten ja minne he sijoittuvat sote- ja maakuntaorganisaatiossa. </p><p>&#160;- Ei ole vastauksia. Sote-valmisteluissa on unohdettu iso ryhmä työntekijöitä.</p><p>Sama ongelma koskee Pihlajamäen mukaan myös Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liiton JHL&#58;n jäseniä. Heidän tukipalveluitaan ovat mm. ateria- ja siivouspalvelut sekä kiinteistönhuolto.</p><p>- Molemmat liitot kokevat, että jäsenemme ovat väliinputoajia. Heitä ei kukaan näe eikä kuule.</p>20.2.2018 22:00:00Ajankohtaista21.2.2018 16:12:36http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyn puhelinpalvelut suljettuina torstaiaamuna 22.2.5622<p>​Jytyn puhelinpalvelut ovat suljettuina torstaina 22.2. klo 9 alkaen järjestelmäpäivityksen vuoksi. Päivityksen arvioitu valmistumisaika on 22.2. klo 10.30. Pahoittelemme palvelukatkoa.<br></p>20.2.2018 22:00:00Ajankohtaista21.2.2018 13:16:15http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työriidan sovittelu alkoi5621 <p>Yksityistä opetusalaa ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia uhkaavan työnseisauksen sovittelu alkoi tänään 21.2. sovittelija&#160;<strong>Jukka Ahtelan</strong>&#160;johdolla. </p><p>Henkilöstöä yksityisellä opetusalalla edustavat Jyty, JHL ja OAJ jättivät 18.2. lakkovaroituksen, kun neuvotteluissa ei viikkojenkaan yrittämisen jälkeen edetty. </p><p> Lisätietoja&#58; Jonna Voima, johtava työmarkkinalakimies ja Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies</p>20.2.2018 22:00:00Ajankohtaista21.2.2018 13:03:28http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Usein kysyttyä: Työtaistelu yksityisellä sosiaalipalvelualalla5615<p>Tällä sivulla annetaan ohjeita ja vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin yksityisen sosiaalipalvelualan lakosta ja ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Jytyn ensisijaisena tavoitteena neuvotteluissa on saavuttaa kunta-alan palkkatasoa yksityisellä sosiaalipalvelualalla. <br></p><p> <span> <span class="ms-rteForeColor-2">Sivu julkaistu 20.2. klo 13.00. Tarvittaessa ohjeita päivitetään, joten seuraa tiedotusta.</span><br></span></p><p>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn luottamusmiehet&#160;ja <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank">alueelliset toimipisteet</a>. Liiton edunvalvontaosasto palvelee sähköpostitse <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank">tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</a> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" target="_blank">palvelunumeroista</a>.</p> <br> <p></p><ul><li>Jyty on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityiselle sosiaalipalvelualalle 8.2.2018 klo 7 alkaen. Kyse on Jytyn päättämästä toimenpiteestä ja se on laillinen. <br> <br></li><li>Valtakunnansovittelijalle on jätetty 16.2. ja 20.2.&#160;<span><span>ilmoitukset </span></span> työnseisauksista (lakko). On mahdollista, että lakko laajenee edelleen. Tällöin tehdään uusia ilmoituksia sovittelijalle.<br><br></li><li>Tälle sivulle on kerätty ohjeita Jytyn jäsenille ja kaikille aktiiveille, mitä ylityö-ja vuorotteluvaihtokielto sekä lakko tarkoittavat yksityisellä sosiaalipalvelualalla.<br><br></li><li> <strong>Ensimmäiseksi sinun tulee tarkistaa jäsentietosi&#160;<a href="https&#58;//palvelu.jytyliitto.fi/loginapp/LoginApp?LA_ACTION_ID=0000&amp;LA_LANGCODE=FI&amp;LA_APP_ID=weblyyti&amp;LA_AUTH_METHOD=RULE&amp;LA_BROWSER=null" target="_blank">Jässäristä</a> (jäsenen sähköinen asiointipalvelu). Tarkista ja tarvittaessa päivitä Jässäriin kaikki tietosi (työnantajan nimi, noudatettava työehtosopimus, sähköpostisi, puhelinnumerosi jne.)</strong></li></ul><p> <br> </p><h2> <span class="ms-rteThemeForeColor-2-0" style="text-decoration&#58;underline;">Ylityö- ja vuoronvaihtokielto&#58;</span><br></h2><p></p><h3>Mitä tarkoittaa ylityökielto?</h3><p>Ylityön tekemiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Tämän kiellon ollessa voimassa Jytyn jäsenet eivät suostu tekemään ylityötä. Osa-aikaiset voivat itse päättää, tekevätkö lisätyötä täyteen työaikaan asti. Kielto koskee kaikkia työntekijöitä, jotka tekevät työpaikalla ylityökiellossa olevan työehtosopimusalan töitä. Ylityökielto ei koske kyseisellä työpaikalla toisen työehtosopimuksen piirissä olevia töitä.<br></p><h3>Mitä tarkoittaa vuoronvaihtokielto?</h3><p>Vuoronvaihtokielto tarkoittaa työnantajan määräämää työvuoron vaihtamista ja tästä kieltäytymistä. Työntekijät voivat keskenään vaihdella tarvittaessa työvuoroja, jos työnantaja hyväksyy vaihdot.<br></p><h3>Voiko työnantaja vaatia jatkamaan jo alkanutta työvuoroa?</h3><p>Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa enää sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työvuoroon tai kun työvuoro on alkanut. Näin ollen työvuoroluettelon muutosta ei voida tehdä, jos se koskee työvuoron pidentämistä tai lyhentämistä työvuoroon saapumisen tai sen alkamisen jälkeen.<br></p><h3>Mitä on suojatyö ja hätätyö yksityisellä sosiaalialalla?</h3><p>Työnantaja saattaa esittää/vedota, että kyseessä on suoja- tai hätätyö. Tämän vuoksi muutamia tarkennuksia.<br><br><strong>Suojatyötä</strong> ei ole yksityisellä sosiaalipalvelualalla (tes palkkasopimus 7 §). Työnantaja ei siis voi vedota tähän.</p><p></p><p> <strong>Hätätyön</strong> on oltava luonteeltaan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Sen teettäminen on määritelty Työaikalaissa. Lisäksi työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus työsuojeluviranomaisille. Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma</p><ul><li><p>on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa</p></li><li><p>vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen.</p></li><li><p>uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana.</p></li></ul><p>Hätätyössä näiden kaikkien edellä mainittujen kriteereiden on oltava yhtaikaa voimassa. Tällöin työaikoja voidaan pidentää, kunnes tilanne on ohi. Kriteerit hätätyölle ovat siis erittäin tiukat.</p><h3>Mitä on liukuva työaika?</h3><p>Kun on sovittu liukuvasta työajasta, sovittujen käytäntöjen mukaan toimitaan edelleen. Liukuvaa työaikaa ei pidä käyttää pidentämään työpäivää. Tehdään siis vain normaalin työpäivän pituus. Työnantaja ei voi yhtäkkiä ruveta rajoittamaan liukuvan työajan käyttöä tai päättämään tämän osalta uusia käytäntöjä ellei asiasta ole sovittu paikallisesti.&#160; </p><h3>Voiko liittoon kuulumaton osallistua ylityö- tai vuoronvaihtokieltoon tai lakkoon?</h3><p>Kyllä voi. Työntekijällä ei muutenkaan olisi velvollisuutta suostua ylityöhön tai vuoronvaihtoihin. Henkilöä, joka tekee ylityötä tai vaihtaa vuoroja pidetään työtaistelun aikana rikkurina. Samoiten henkilöä, joka tekee lakon alaista työtä.<br></p><h2> <span class="ms-rteThemeForeColor-2-0" style="text-decoration&#58;underline;">Lakko&#58;</span><br></h2><p></p> <h3>Mitä tehdä ensimmäiseksi, kun lakko alkaa?</h3><ol style="list-style-type&#58;decimal;"><li><p>Mene Jytyliiton nettisivuilta löytyvään Jässäriin ja päivitä sinne kaikki yhteystietosi ajantasalle.</p></li><li><p>Lisää tietoihin myös henkilökohtainen sähköpostisi ja puhelinnumerosi siltä varalta, että työtaistelutilanteessa työnantaja katkaisee yhteydet työsähköpostiin tai kerää työpuhelimet pois.</p></li><li><p>Jässäristä löydät oman jäsennumerosi, mikäli jäsenkorttisi on päässyt hukkumaan. </p></li><li><p>Muokkaa Jässärissä tarvittaessa myös työpaikkasi toimipaikkatietoa, jos tiedot eivät pidä enää paikkaansa.</p></li><li><p>Sähköpostiisi saat Jytystä Webropol-kyselylinkin, jossa kysymme tilinumerosi mahdollista lakkoavustuksen maksatusta varten. Ilman tilitietoa lakkoavustusta ei voida maksaa. </p></li></ol><p>Näin varmistat, että saat lakkoavustuksen sekä informaatiota lakosta suoraan esimerkiksi sähköpostiisi ja tekstiviesteillä. </p><h3>Mistä saan tietoa lakosta?</h3><p>Seuraa sähköpostiasi, liiton verkkosivuja, tekstiviestejä sekä uutiskirjeitämme työtaisteluun liittyen. Kysy myös tarkempaa tietoa luottamusmieheltäsi. Lisäksi luottamusmies välittää lakossa oleville omaa työpaikkaa koskevaa tietoa. Lisätietoa saat myös Jytyn aluetoimiston työntekijöiltä tai keskustoimistolta. </p><h3>Milloin palkanmaksu katkeaa?</h3><p>Palkanmaksu katkeaa lakon alkamispäivänä. Lakkoa edeltävällä ajalla ansaittu palkka on kuitenkin maksettava normaalisti, vaikka maksupäivä osuisi lakon ajalle.</p><h3>Miten haen lakkoavustusta?</h3><p>Muistathan päivittää Jässäriin yhteystietosi, mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Sähköpostiisi saat Jytystä Webropol-kyselylinkin, jossa kysymme tarkempia tietoja ja tilinumerosi mahdollista lakkoavustuksen maksatusta varten. </p><p>Ilman tilitietoa lakkoavustusta ei voida maksaa. Tarkemmat ohjeet avustuksen hakemiseen saat työtaistelun ollessa ajankohtainen. </p><h3>Kuinka paljon avustusta maksetaan?</h3><p>Liitto maksaa lakossa oleville jäsenilleen avustusta yhteneväisesti muiden liittojen kanssa, 50 euroa jokaisesta lakkopäivästä (Jytyn liittohallitus tekee päätöksen summasta, se tarkentuu työtaistelun ollessa ajankohtainen)</p><p>Avustuksesta 16 euroa on verotonta tuloa. </p><p>Yli menevästä osuudesta peritään 35 prosentin ennakonpidätys (kaikilla sama). </p><p>Avustusta saa, jos on liittynyt Jytyn jäseneksi seitsemää päivää ennen lakon alkamista.</p><h3>Mitä tapahtuu luontaiseduille lakon aikana?</h3><p>Työnantaja voi poistaa luontaisedut lakon ajaksi, esimerkiksi matkapuhelimen tai tietokoneen. Tähän kannattaa varautua hankkimalla varapuhelin ja prepaid-liittymä. Ilmoita uusi numerosi luottamusmiehelle sekä liittoon päivittämällä tietosi Jässärin kautta.</p><h3>Voiko lakonalaisia töitä tehdä?</h3><p>Mitään lakonalaista työtä ei saa tehdä. Poikkeuksena tästä on työaikalaissa määritelty ns. hätätyö, johon työnantaja voi määrätä.</p><p>Hätätyön peruste on se, että töiden tekemättä jättäminen uhkaa esimerkiksi ihmishenkiä, terveyttä tai omaisuutta. Työtä voidaan teettää hätätyön perusteella enintään kaksi viikkoa. Työnantajan pitää tehdä hätätyöstä ilmoitus viranomaisille.</p><h3>Miten käy määräaikaisen työsuhteen?</h3><p>Lakko ei vaikuta määräaikaiseen työsopimukseen, joka päättyy aina sovittuun päivään mennessä.</p><h3>Maksetaanko sairausajan palkkaa lakon aikana?</h3><p>Mikäli sairausloma alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan normaalisti. Jos sairausloma päättyy kesken lakon, työntekijä on tämän jälkeen lakossa ja saa lakkoavustusta.</p><p>Jos työntekijä sairastuu kesken lakon, hän saa sairausajan palkkaa vasta, kun lakko päättyy. Lakon loppuun saakka hän saa lakkoavustusta.</p><p>Huom! Jos työntekijä sairauslomallaan osallistuu lakkotoimiin, esimerkiksi lakkovahtina, voi olla, että hänen ei enää katsota olevan sairauslomalla ja oikeutettu sairausajan palkkaan. Tällöin työntekijä on lakossa.</p><h3>Miten käy lomien?</h3><p>Vuosilomaa ei voi määrätä alkamaan lakon aikana sen jälkeen, kun lakkovaroitus on annettu. Jos lakko alkaa kesken vuosiloman, loma jatkuu ja palkka maksetaan normaalisti. Myös vuosiloma kertyy normaalisti.</p><p>Mikäli vuosiloma ja lakko menevät päällekkäin, se ratkaisee, kumpi on alkanut ensin. Mikäli lakko alkaa ennen sovittua vuosilomaa, loma siirtyy lakkoon kuluvien päivien osalta.</p><p>Lakkopäivät eivät kerrytä vuosilomaa.</p><p>Jos lakon aikana on poissa työstä jonkun muun syyn kuin loman vuoksi, loma kertyy siten kuin kertyisi muutoinkin kyseisen poissaolon perusteella.</p><p>Jos työntekijä joutuu hätätyöhön kesken lakon, hänelle maksetaan palkka normaalisti näiltä päiviltä, jotka myös kerryttävät vuosilomaa.</p><h3>Mitä, jos olen vanhempainlomalla?</h3><p>Mikäli äitiysvapaa on alkanut ennen lakon alkamista, äitiysvapaan palkka maksetaan normaalisti myös lakon ajalta. Jos vapaa alkaa lakon aikana, palkkaa aletaan maksaa vasta lakon päätyttyä. Äitiysvapaan palkallista jaksoa lakko ei kuitenkaan lyhennä. Sama asia pätee isyysvapaan kanssa. </p><h3>Maksetaanko palkkasaatavia lakon aikana?</h3><p>Palkkasaatavat täytyy maksaa lakosta huolimatta. Jos saatavat myöhästyvät, työntekijälle maksetaan viivästyskorko.</p><p>Jos työsuhde päättyy lakkopäivien aikana, täytyy loppupalkka silti maksaa siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Mikäli maksu viivästyy, työntekijä on oikeutettu ylimääräiseen palkkaan kuitenkin enintään kuudelta viivästyspäivältä.</p><h3>Maksetaanko osa-aikaeläkettä?</h3><p>Osa-aikaeläkeläinen voi olla yhtäjaksoisesti poissa töistä kuusi viikkoa, jotta eläkkeen saamisen ehdot täyttyvät. Jos osa-aikaeläkeläiselle tulee lakon ja mahdollisten muiden poissaolojen vuoksi tämä kuusi viikkoa täyteen, eläkettä ei enää kuluvan kuukauden jälkeen makseta. Enintään kuuden viikon mittainen poissaolo ei vaikuta maksamiseen.</p><h3>Miten käy opinto-, ja vuorotteluvapaiden sekä anottujen vapaiden (=työloma)?</h3><p>Lakolla ei ole vaikutusta opintovapaisiin eikä työlomiin.</p><p>Lakko saattaa vaikuttaa siihen ehtoon, että vuorotteluvapaalle siirtyvän on täytynyt vapaata edeltäneiden 13 kuukauden aikana olla töissä 12 kuukautta. Mikäli asian kanssa tulee epäselvyyttä tai ongelmaa, ole yhteydessä luottamusmieheesi tai keskuslakkotoimikuntaan.</p><h3>Mikä on työsulku?</h3><p>Työnantajan työtaistelutoimi, jolla työnantaja estää työntekijöiden pääsyn työpaikalle. Käytännössä työnantaja katkaisee myös palkanmaksun. Työsulkua ja työnantajaa koskevat samat ilmoitusajat kuin työntekijäpuolen lakkoa.</p><p>Joskus työnantajat turvautuvat työsulkuun, vaikka aloitettu lakko ei kyseistä työpaikkaa koskisikaan. Esimerkiksi silloin, kun lakolla on kuitenkin vaikutusta tämän toisenkin työpaikan työn tekemiseen, esimerkiksi lakko estää kokonaan työn teon.</p><p>Jos töitä voidaan toisten lakosta aiheutuvasta esteestä huolimatta järjestellä toisin tai esimerkiksi tehdä varastoon, työnantajan on järjesteltävä työt näin. Estäessään työn teon, työnantajan on selvitettävä kullekin työntekijälle perusteet töiden estymiselle. Jos työnantaja ei näin tee, kysymyksessä voi olla laiton työsulku.</p><p>Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä liittoon. Työntekijä voi myöhemmin tehdä mahdollisista palkkasaatavista oikeusapuhakemuksen.</p><h3>Maksetaanko soviteltua työttömyyspäivärahaa?</h3><p>Ei makseta, jos työntekijä on saanut ennen lakon alkua soviteltua päivärahaa osa-aikatyön perusteella. Lakossa ei voi olla osa-aikaisesti.</p><h3>Voinko olla lomautettuna?</h3><p>Jos lomautus alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, työntekijä on koko ajan lomautettuna. Jos lomautus päättyy lakon aikana, työntekijä on tämän jälkeen lakossa.</p><p>Työttömyysturvan maksaminen lakon aikana edellyttää, että lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta.</p><p>Jos lakko alkaa ennen lomautusta, työntekijä on lakossa koko lakon ajan.</p><h4>Muuta huomioitavaa&#58;</h4><ul><li><p>Työnantaja ei saa painostaa eikä uhkailla Jytyn jäseniä liiton päättämien toimenpiteiden vuoksi. Jos koet tilanteen painostavaksi tai työnantajan edustaja esim. kertoo ryhtyvänsä johonkin toimenpiteeseen, ota välittömästi yhteyttä luottamusmieheesi tai liittoon. </p></li><li><p>Seuraa Jytyn nettisivuja osoitteessa&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut-2017-2018/Sivut/default.aspx" target="_blank">Sopimusneuvottelut 2017-2018</a>. Nettisivuilla tiedotetaan neuvottelujen etenemisestä ja&#160;esimerkiksi työtaistelutoimenpiteiden päättymisestä.<br><br></p></li></ul><p></p><h4>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn luottamusmiehet&#160;ja <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank">alueelliset toimipisteet</a>. <br>Liiton edunvalvontaosasto palvelee sähköpostitse <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank">tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</a> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" target="_blank">palvelunumeroista</a>.</h4><p></p>19.2.2018 22:00:00Ajankohtaista20.2.2018 11:37:25124http://tuotanto.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="276" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammatillisuus Jytyssä

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat näiden alojen arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.

Jyty-lehti on Jytyn jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee myös yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Näköislehti löytyy myös verkosta.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.





Kunteko

KunTeko 2020 –ohjelma tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset yli kuntarajojen ja toimialojen. Tutustu KunTekon ajankohtaisiin palveluihin ja hyviin käytäntöihin.



Opiskelijat Jytyn yhdistyksissä 

Ammattiliitto Jyty ja sen jäsenyhdistykset ovat aina myös sinu​a, nuorta ammattilaista, varten. Ammattiliiton jäsenyys ei ole ainoastaan perusoikeutesi työelämässä, vaan se kuuluu myös ammatilliseen kasvuusi ja kehitykseesi.



Jytiikki

Jytiikki on jytyläisille tarkoitettu nettikauppa, josta löytyy tuotteita aina tekstiileistä lahjatavaroihin. Jokaisella jytyläisellä on mahdollisuus tilata itselleen Jyty-tuotteita verkkokaupasta. Jytyn yhdistykset voivat tilata Jytiikin tuotteita laskutuksella.






TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.