Tuloksellisuuserä 1.9.2010
Kunta-alan sopimuksiin sisältyvä paikallinen tuloksellisuuserä 1.9.2010 on 0,7 % suuruinen.
Se lasketaan tuloksellisuustavoitteiden piiriin kuuluvan henkilöstön palkkasummasta, mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Monessa kunnassa on tavanomaiseksi kuukaudeksi valittu toukokuu. Tärkeintä on, että valitun kuukauden aikana sovitut palkankorotukset on maksettu (1.2.2010 järjestelyerä) ja henkilöstön määrä ei ole pienempi kuin keskimäärin sellaisten kuukausien aikana, jolloin toiminta on tavanomaista.
Palkkasumma muodostuu kokonaispalkoista. Välillä tulee edunvalvontaosastolle ilmoituksia, että kuntatyönantaja aikoo poistaa palkkasummasta henkilökohtaiset lisät tai hinnoittelemattomat. Palkkasumma on siis kokonaispalkka, johon em. palkat kuuluvat.
Tuloksellisuuserä käytetään em. henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen tai henkilökohtaisin lisiin saavutettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Monissa kunnissa on päätetty käyttää erää sekä tehtäväkohtaisten palkkojen että henkilökohtaisten lisien korottamiseen. Pääosa erästä olisi hyvä käyttää tehtäväkohtaisiin palkkoihin, koska korotus säilyy, vaikka korotuksen saanut lopettaisi palvelussuhteensa. Jos henkilökohtaisen lisän saanut lopettaa palvelussuhteensa, olisi hyvä neuvotella henkilökohtaisen lisän uudelleen jakamisesta. Joissakin kaupungeissa/kunnissa on em. asiasta sovittu. Mainittakoon, että Lääkärisopimuksessa on todettu asia.
Työnantajan on tarjottava mahdollisuutta osallistua tuloksellisuushankkeisiin kaikille sopimusten (mm. KVTES ja Teknisten sopimus) piirissä oleville. Nämä määräykset löytyvät sopimusten allekirjoituspöytäkirjoista. Vaikka kunnassa olisi jo meneillään nimettyä henkilöstöryhmää koskeva kehittämishanke, jota on päätetty käyttää tuloksellisuushankkeena, muillekin henkilöstöryhmille on tarjottava mahdollisuutta osallistua joko tähän samaan tai uuteen hankkeeseen.
Tuloksellisuuserän osalta on siis tärkeätä pitää mielessä se, että mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin, on oltava koko henkilöstölle. Vain silloin, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy osallistumasta hankkeisiin, tämän henkilöstön palkkasummaa ei huomioida, kun tuloksellisuuserän palkkasummaa lasketaan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että koko henkilöstö on hankkeissa mukana, jollei työnantaja osoita, että nimetty henkilöstöjoukko on kieltäytynyt osallistumasta tuloksellisuushankkeeseen.
Tuloksellisuustavoitteet on voitu asettaa vastuualueittain, kuten Järvenpäässä. Siellä on perusopetuksessa yhdeksi tavoitteeksi asetettu oppilashuollon ja erityisen tuen prosessien kehittäminen. Aikuissosiaalityössä on tähtäimenä pitkäaikaistyöttömien sosiaalisen terveydentilan kartoittaminen, joka merkitsee sitä, että sosiaaliset lähetteet ovat aktiivikäytössä sosiaalityöntekijöillä ja osin sosiaaliohjaajilla. Esimiehille on asetettu omat tuloksellisuustavoitteet.
Erän maksamista varten olisi tullut asettaa etukäteen tuloksellisuustavoitteet sekä määritellä niiden saavuttamista kuvaavat mittarit ja tarkastelujakso. Kuten edellä on jo todettu, erän jakaminen voi perustua myös jo vakiintuneisiin toiminnan tunnuslukuihin. Tuloksellisuushankkeet voivat siis olla kunnassa tai kuntayhtymässä meneillään olevia, kuten Kuopiossa, jossa koko organisaatiota koskeva palvelualueuudistus käynnistyi vuonna 2009. Arviointi perustuu tuloksellisuuden kokonaisarviointiin.
Pääsääntöisesti hankkeessa on siis mukana koko henkilöstö sopimusalasta riippumatta. Eri sopimusten, kuten KVTES ja Teknisten sopimus, tuloksellisuuserää ei voida siirtää sopimusalalta toiselle. Tehy-pöytäkirjan piirissä olevien palkkasummaa ei lasketa kunta-alan sopimusten palkkasummaan eikä vastaavasti em. sopimusten mukaista tuloksellisuuserää jaeta Tehy-pöytäkirjan piirissä oleville.
Tuloksellisuuserästä käytävien paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tasavertaisena neuvotteluosapuolena. Tämä merkitsee sitä, että neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, työnantaja päättää erän jakamisesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja.
Vaikka 0,7 %:n tuloksellisuuserä ei olekaan suuruudella pilattu, se on merkittävä monessa mielessä. Kokemukset, miten erästä neuvoteltiin, mihin erät kohdennettiin ja kuinka monessa kunnassa ja kuntayhtymässä saavutettiin erän käytöstä yksimielisyys, ovat jo itsessään tärkeitä tietoja tuleville sopimuskierroksille. Kiinnostava tieto on sekin, miten tuloksellisuushankkeet vaikuttivat toimintaan ja lisääntyikö henkilöstön motivaatio?
Pääsopijajärjestöt, joihin Jyty kuuluu Kunta-alan unionin toisena osapuolena (toinen on JHL) ja Kunnallinen työmarkkinalaitos laativat yhteiset ohjeet tuloksellisuuserän käytöstä.