Jytyn pj. Maija Pihlajamäki Mikkelissä: Puitelaki ei saa olla keppihevonen palvelujen ulkoistamisiin
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan Suomen eri kunnissa etenevän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä kuntaliitosten muutostilanteessa uusien organisaatioiden luomisen keskeinen haaste on henkilöstön muutoskyvystä huolehtiminen. Kuntien yhdistyessä tulee Pihlajamäen mukaan varoa ennen kaikkea sitä, etteivät kunnat käytä puitelakia tarkoitushakuisesti keppihevosena palvelujen ulkoistamisiin ja yksityistämisiin. Työnantajan ylimitoitetut ja epämääräiset tuottavuus- ja tehokkuusvaateet eivät myöskään johda muuhun kuin epävarmuuden lisääntymiseen ja muutosvastarintaan.
Mikkelissä Jytyn perinteisillä syyspäivillä lauantaina 28.8. puhuneen Pihlajamäen mukaan Paras-hanketta koskeva puitelaki edellyttää kunnilta toimenpidesuunnitelmaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosta. Suunnitelmassa on esitettävä keinot, joita kunta käyttää elinvoimaisen kuntarakenteen saavuttamiseksi sekä toimenpiteet, joihin kunta ryhtyy yhteistoiminnan vahvistamiseksi palvelujen järjestämisessä.
"Kuntatyönantajan ja henkilöstön edustajien yhteistyön on toimittava niin, että eteen tulevissa uudistushankkeissa henkilöstön edustajien on päästävä vaikuttamaan aidosti muutosprosessiin", Pihlajamäki korostaa.
"Henkilöstön kehittymis- ja oppimismahdollisuuksilla, palkitsemisella, osallistumisella, kehityskeskusteluilla ja työsuorituksen arvioinneilla varmistetaan parhaiten henkilöstön sitoutuminen uuden organisaation tavoitteisiin. Kun henkilöstön siirtoja tapahtuu kuntien välillä, ongelmat aiheutuvat usein eritasoisesta palkkauksesta. Erilaiset työn vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvat järjestelmät on kuitenkin sovitettava yhteen. Jos henkilöstö siirtyy yksityissektorin palvelukseen, sovellettava työehtosopimus muuttuu."
"Puitelaissa säädetään järjestelyistä, jotka edellyttävät aiempaa laajempaa kuntien välistä yhteistoimintaa. Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä toimeenpanosuunnitelman valmistelu, joka pitää sisällään myös selvityksen palveluverkon kattavuudesta ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä, on toteutettava yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Yhteistoimintalakia ja paikallista yhteistoimintasopimusta on noudatettava ja asiat käsiteltävä yhteistoimintaelimissä ”, Pihlajamäki painottaa.
Hän huomauttaa, että henkilöstövoimavaroihin liittyvät selvitykset kunnissa vaativat mm. henkilöstön osaamisen arvioinnin sekä arvioinnin palvelutarpeista. Henkilöstöraporttia ja henkilötietojärjestelmää on syytä käyttää hyväksi henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa. Koulutussopimuksesta löytyvät uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutuksen periaatteet sekä perehdyttäminen ja sitä koskevat sopimukset. Kunnissa tapahtuva lisääntyvä eläköityminen on tietenkin otettava huomioon toimeenpanosuunnitelmassa.
Pihlajamäki muistuttaa, että palveluja tuottaa kunnissa ja lisääntyvässä määrin myös yksityissektorilla laaja joukko eri henkilöstöryhmiä, joiden työpanosta tarvitaan, jotta perus- ja hyvinvointipalvelut toimivat katkeamatta ja kansalaiset saavat ne palvelut, joista he verorahoillaan maksavat.
* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa 70 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten vastaavilla toimialoilla palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.
Lisätietoja: Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537756