Työväkivaltariski suurin terveydenhuolto-, sosiaali- ja vartiointityössä
Työväkivallan riskiammattien kolmen kärkeen kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaalialan hoitotyö sekä vartiointi- ja suojelutyö. Työväkivalta kohdistuu yleensä naisiin, mutta sosiaalialalla miehet kokevat naisia useammin väkivaltaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa miehille kasaantuu kontrollitehtäviä, joissa väkivaltariski on suurin. Tiedot käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen julkistamasta Työväkivallan riskiammatit -tutkimusraportista.
Tutkimusraportti pohjautuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen yhteydessä vuonna 2007 keräämään haastatteluaineistoon työväkivallasta. Tutkimuksessa selvitettiin työväkivaltakokemuksia 16 411 Suomessa asuvalta, 15–74 -vuotiaalta työlliseltä ja viimeisen 12 kuukauden aikana työssä olleelta henkilöltä. Tutkimusraportin Työturvallisuuskeskus julkaisi yhteistyössä oikeusministeriön ja Tilastokeskuksen kanssa.
Työväkivallan eri muodot kasautuvat samoihin ammattiryhmiin
Työssään väkivallan tai uhkailun kohteeksi oli tutkimusaineistossa joutunut noin neljä prosenttia työllisistä, noin 100 000 henkilöä vuonna 2007. Työväkivallan kokemukset olivat hieman vähentyneet vuodesta 1999, jolloin työväkivaltaa kokeneita oli viisi prosenttia työllisistä eli noin 111 000 henkilöä.
Naisten ja miesten väliset erot työssä koetun väkivallan suhteen ovat edelleen selkeät. Naiset (5,6 %) kokevat kaksi kertaa enemmän väkivaltaa kuin miehet (2,5 %). Väkivaltaa esiintyy yleensä naisvaltaisilla aloilla, kuten sairaanhoidossa, sosiaalialalla ja vähittäiskaupassa.
Työssä koettu väkivalta, koettu riski joutua työssä väkivallan tai sen uhan kohteeksi samoin kuin työssä koettu häirintä tai kiusaaminen on selvästi (3-6 kertaa) yleisempiä terveyden- ja sairaanhoitotyössä, sosiaalialan hoitajien ja ohjaajien työssä sekä vartiointi- ja suojelutyössä kuin kaikissa ammateissa keskimäärin.
Työväkivallan riskiammattien profiili
Sosiaalialalla miehet kokevat naisia useammin väkivaltaa. Se viittaa siihen, että alalla työskenteleville miehille kertyy kontrollitehtäviä. Sosiaalialalla työväkivaltaa kohtaavat yleisimmin 25–34 -vuotiaat ja selvästi harvemmin osa-aika- kuin kokoaikatyöntekijät.
Terveyden- ja sairaanhoitotyössä nuoret (alle 24-vuotiaat) ja keski-ikäiset (35–44 -vuotiaat) kokevat selvästi useammin työssään väkivaltaa kuin muun ikäiset, myös määräaikaiset hieman keskimääräistä useammin.
Vartiointi- ja suojelutyössä väkivaltaa ovat kohdanneet erityisen usein osa-aikatyöntekijät, 25–34 -vuotiaat, yksityissektorilla ja pystyvässä työsuhteessa toimivat sekä miehet. Vartijat kokevat useammin uhkailua tai fyysisiä jälkiä jättämätöntä väkivaltaa kuin muut ammattiryhmät. Vartiointityössä väkivallan tekijä on yleensä muista riskiammateista poiketen tuntematon.
Työväkivallan ehkäisyä ja ennakointia jatkettava
Työväkivallan ehkäisemiseksi on ensisijaisen tärkeää, että työntekijöille on annettu ennakkoon riittävä valmius kohdata uhka- ja väkivaltatilanteita työssään.
– Näitä asioita pitää käsitellä työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksessa, myös työpaikkakoulutuksessa, korostaa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Timo Suurnäkki.
Työpaikalla, jossa on todettu olevan väkivaltavaaraa tai aiemmin yhteenkin työntekijään kohdistunut väkivallan uhka- tai vaaratilanne, sanallinen tai eleellinen uhkailu, tulee ehkäistä ja ennakoida vastaavia tapauksia muun muassa ottamalla käyttöön tarpeellisia toimintatapoja ja menettelyjä.