Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2010
Vuosi 2010 ei tuo Kelan maksamiin etuuksiin juurikaan korotuksia. Suurimmat muutokset tulevat Kelan tiedotteen mukaan työttömyysturvaan, jota ryhdytään maksamaan korotettuna työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta.
Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pysyvät ennallaan. Indeksi säilytetään vuoden 2009 tasolla erillislain turvin. Näin estetään kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien alentuminen taloudellisen taantuman aikana. Tason säilyttäminen koskee kansaneläkkeiden lisäksi esim. työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja vammaistukia.
Sen sijaan elatustuki ja elatusavut nousevat vuoden 2010 alusta 2,297 %. Sekä elatustuki että elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Täysimääräinen elatustuki nousee noin kolme euroa ja on vuoden alusta 139,54 euroa kuukaudessa lapsesta.
Koti- ja perhe-etuudet
Isäkuukautta pidennetään kahdella viikolla vuoden alusta. Isäkuukauden isyysrahapäivien määrä nousee ensi vuonna 24 arkipäivään, jolloin isäkuukauden enimmäispituudeksi tulee 36 arkipäivää. Pidennys koskee niitä perheitä, joilla oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa vuoden 2010 puolella.
Käytännössä pidennetty isäkuukausi voi alkaa syksyllä 2010.
Yrittäjille oikeus osittaiseen hoitorahaan
Vuoden alusta oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös YEL- ja MYEL-vakuutettuja yrittäjiä. Samalla osittainen hoitoraha korotetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kuukaudessa.
Asumistukeen korotuksia
Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan vuokrien muutosta vastaavasti 0,51 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Vesimaksu nousee 19,93 euroon, omakotitaloissa 21,03 euroon kuukaudessa. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset korotukset otetaan huomioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa.
Uusi asetus vaikuttaa EU-maiden välillä liikkuvien sosiaaliturvaan
EU:n sosiaaliturvan uusi yhteensovittamisasetus tulee voimaan toukokuussa 2010. Se tuo muutoksia menettelyihin EY-lainsäädäntöä soveltavien maiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvassa.
Terveys- ja kuntoutusetuudet
Vuoden alusta osasairauspäivärahaa voi saada heti sairauspäivärahan omavastuuajan (sairastumispäivä + yhdeksän seuraavaa arkipäivää) jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää myös välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Päivärahojen tulorajat nousevat
Sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahojen tulorajat nousevat palkkakertoimella vajaat 3,3 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista tehtävä vähennys pienenee 3,5 %:iin. Maksussa olevat sairaus- ja vanhempainrahat eivät nouse vuoden vaihteessa, mutta kuntoutusrahat nousevat vajaat 0,3 %.
Suuhygienistin hoidosta korvausta
Suuhygienistin antama hoito korvataan vuoden alusta alkaen, kun hoito perustuu yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräykseen. Hoito korvataan enintään 15 kerralta, jos se on annettu kahden vuoden kuluessa määräyksestä. Suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus korvataan kerran kalenterivuodessa vahvistetun taksan mukaan.
Kuntoutusrahan ylläpitokorvaukseen euron korotus
Kun kuntoutuksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta. Vuoden alusta ylläpitokorvaus nousee eurolla yhdeksään euroon päivässä.
Vammaisetuuksia laitoshoidossa oleville
Vammaisetuuksia aletaan maksaa myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskee eläkettä saavan hoitotukea, alle 16 -vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta. Silloin kun vammaisetuus on keskeytetty laitoshoidon vuoksi, Kela alkaa maksaa sitä ilman hakemusta vuoden alusta. Muissa tapauksissa tarvitaan hakemus.
Vammaisten tulkkauspalvelut Kelalle
Kela vastaa kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista 1.9.2010 alkaen. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea.
Opiskeluun ja työhön liittyvät etuudet
Opiskelija voi jatkaa opintotuen nostamista siihen saakka, kunnes hän on saanut päätöksen sairauspäivärahan myöntämisestä. Opiskelijan ei tarvitse tällöin itse lakkauttaa opintotukeaan, vaan Kela keskeyttää sen maksamisen sairauspäivärahan myöntämisen jälkeen. Samalla opiskelijalle voidaan myöntää hakemuksesta yleinen asumistuki opintotukeen sisältyvän asumislisän sijaan. Muutokset koskevat opiskelijoita, joiden työkyvyttömyys alkaa 1.8.2010 tai sen jälkeen.
Vuorotteluvapaa vakinaistuu
Vuorotteluvapaa vakinaistetaan ensi vuoden alusta. Muuten vuorotteluvapaata koskeva laki pysyy ennallaan.
Työttömyyspäivärahalle pääsy helpottuu
Työttömyyspäivärahaa voi ensi vuoden alussa saada entistä lyhyemmän työssäolon jälkeen. Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee 43 viikosta 34 viikkoon. Myös yrittäjien työssäoloehto lyhenee kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Muutos auttaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia pääsemään nopeammin ansio- tai peruspäivärahan piiriin tarveharkintaisen työmarkkinatuen sijaan.
Työttömyysajan koulutusetuudet muuttuvat
Työttömän koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuvat. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu ovat jatkossa työllistymistä edistäviä palveluita. Niiden ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä työttömänä olisi oikeus. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat lisäksi työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu, työ- ja koulutuskokeilu, maahanmuuttajien kotoutumistoimenpiteet ja kuntouttava työtoiminta. Toimenpiteisiin osallistumisesta sovitaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Työtön saa samansuuruista etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai omaehtoiseen koulutukseen. Omaehtoiseen koulutukseen voi päästä myös ilman 10 vuoden työhistoriaa. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettava tuki lasketaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.
Aktivointiajalta korotettua työttömyysturvaa
Ensi vuodesta alkaen työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan korotusosaa enintään 200 päivältä. Korotusosa on 4,41 euroa päivässä eli noin 95 euroa kuukaudessa. Myös muutosturvaan tulee parannuksia.
Työttömyysputken alkaminen myöhentyy
Vuoden alusta työttömyyspäivärahakauden lisäpäivärahaoikeuden, ns. työttömyysputken alkamisikä nousee 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä työnhakijoita.
Eläkeasiat
Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannetaan vuoden alusta mm. korottamalla tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosilta 50–63. Kertakorotus ei pienennä kansaneläkettä mutta se otetaan huomioon mm. asumistuessa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluu ja työkokeilu helpottuvat ensi vuoden alusta, kun sekä kansaneläkkeen että työeläkkeen lisäksi voi ansaita 600 euroa kuukaudessa. Jos ansiot ylittävät tämän, eläkkeen voi jättää lepäämään enintään kahdeksi vuodeksi.
Työkyvyttömyyseläkkeen asumisaikavaatimuksiin lievennys
Suomeen muuttanut, ulkomailla lapsena vammautunut voi saada työkyvyttömyyseläkettä ja eläkettä saavan hoitotukea, kun hän on täyttänyt 16 vuotta. Eläkkeeseen ei enää vaadita kolmen vuoden asumisaikaa Suomessa. Edellytyksenä on kuitenkin, että henkilö saa 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea.
Tarkistuksia kahden vuoden välein
Ulkomailta eläkettä tai korvausta saavien kansaneläkkeet aletaan tarkistaa kahden vuoden välein. Kela tarkistaa myös leskeneläkkeen täydennysmäärät kahden vuoden välein. Ensimmäiset tarkistukset tapahtuvat vuoden 2012 alussa.
Eläkettä saavan hoitotukea myös laitoshoidossa oleville
Hoitotukea aletaan maksaa vuoden alusta myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Ks. kohta Terveys- ja kuntoutusetuudet. Lisäksi ylimääräistä rintamalisää saavien veteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen aletaan maksaa 50 euron suuruista veteraanilisää 1.9. alkaen.
Asumistuen perusteisiin pieniä korotuksia
Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenojen enimmäismäärät nousevat 5 % vuokratason nousun vuoksi. Korotusta tulee myös erilliseen vesimaksuun sekä niiden kiinteistöjen lämmityskustannuksiin, joissa ei ole keskuslämmitystä. Kiinteistön kunnossapitokustannukset pysyvät ennallaan. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset korotukset huomioidaan seuraavassa asumistuen tarkistuksessa, joten maksussa olevat tuet pysyvät siihen saakka ennallaan.
Työnantajan Kela-maksu poistuu
Työnantajan kansaneläkemaksu poistuu vuoden alusta. Työnantajien sairausvakuutusmaksu nousee 0,23 prosenttiyksikköä ja on ensi vuonna 2,23 % palkkasummasta.
Sosiaaliturvamaksuihin korotuksia
Palkansaajan ja MYEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu nousee 0,23 prosenttiyksikköä ja on ensi vuonna 0,93 % palkkatulosta tai MYEL-työtulosta. YEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu nousee 0,26 prosenttiyksikköä ja on 1,05 % YEL-työtulosta. Vakuutetun sairaanhoitomaksu nousee 0,19 prosenttiyksikköä. Maksua peritään ensi vuonna 1,47 % kunnallisverotettavista tuloista. Eläkkeen ja muun etuuden saajat maksavat vain sairaanhoitomaksua etuustuloistaan. Niistä maksu nousee 1,64 %:iin.
Kelan etuudet numeroina 2010
Kelan viestintä on julkaissut 30-sivuisen tiivistelmän, joka sisältää lyhyesti tiedot etuuksien hakemisesta, maksamisesta ja euromääristä vuonna 2010. Tiivistelmä on Kelan internetsivuilla www.kela.fi