Kunnallinen eläketurva
Sain tammikuun alussa postia Kevasta, koska minut on valittu Kevan valtuuskunnan jäseneksi toimikaudelle 2013-2016. Postin mukana tuli myös opaskirjanen ”Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta”.
Olin Kevan valtuskunnan jäsenenä myös edellisen toimikauden ja joulukuussa pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa puhuttiin paljon kunnallisesta eläketurvasta ja siitä, mitä vaikutuksia sillä on, jos kuntien henkilöstöä siirtyy yksityistämisten seurauksena pois Kevasta. Kunnan päättäjät tekevät monia merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat paitsi kuntalaisiin myös henkilöstöön. Esimerkiksi päätökset yhtiöittämisestä tai palvelujen ulkoistamisesta ulottuvat kuntatyöntekijöiden eläketurvaan sekä kunnan maksamiin eläkemaksuihin.
Eläkemenoista puhutaan koko ajan enemmän ja painokkaammin ja kauhukuvia luodaan. Osa tulevaisuuden visioista on realistisia ja osa värittyneitä. Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, jotka vuonna 2011 olivat kunta-alalla noin 4,4 miljardia euroa. Eläkemaksut määräytyvät maksettujen palkkojen ja eläkemenojen perusteella. Eläkemaksuihin vaikuttavat siis työntekijöiden työurien pituus ja henkilöstön palkkojen määrä. Jos henkilöstön määrä pienenee ja samalla palkkasumma, eläkemaksuja on nostettava, koska eläkevastuut ovat yhä olemassa.
Henkilökunnan väheneminen pienentää siis eläkemenoja hitaasti. Eläkemaksutason korotus vaikuttaa suoraan kunnallisen työn hintaan ja kilpailukykyyn, jos maksuperusteita ei muuteta. Kunnallinen eläkejärjestelmä on siis riippuvainen kunnallisen palkkasumman kehityksestä. Kunta- ja palvelurakennemuutokset eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet palkkasummaan. Vaikka suurin osa eläkemaksuista käytetään heti nykyisten eläkkeiden maksamiseen, on osa maksuista rahastoitava tulevien eläkkeiden maksamiseen. Maksujen tasosta päättää Kevan valtuuskunta.
Keva on järjestänyt ympäri maata tilaisuuksia, joissa on kerrottu kunnallisesta eläketurvasta ja siitä, miten kunnalliset eläkkeet rahoitetaan. Keva on korostanut sitä, että rahoituksen kannalta olisi hyödyllistä järjestää kuntien omistamien yhteisöjen eläketurva Kevassa, joilla voidaan estää eläkemaksujen kasvu.
Koska valtaosa kuntien yhtiöistä maksaa eläkemaksuja, jotka ovat vuodesta 2010 lähtien olleet suuruudeltaan samoja kuin yksityisten yhtiöiden vastaavat maksut, eläkemaksut eivät enää ole peruste siirtää osakeyhtiöiden työntekijöiden eläketurvaa Kevasta yksityiseen eläkeyhtiöön. On kuitenkin huomioitava se, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä työntekijälle aiemmin mahdollisesti kuulunut lisäetuus raukeaa, jos yksityiselle sektorille siirtyvän eläketurva siirtyy Kevasta yksityisellä sektorilla toimivaan eläkeyhtiöön. Lisäetuuksien turvaaminen edellyttää tällöin lisäeläkevakuutuksen ottamista henkivakuutusyhtiöstä.
Korostan vielä kerran, että kunnan palveluksessa olleiden työntekijöiden eläke- ja varhaiseläkemenoihin perustuvat maksut jäävät kunnan maksettaviksi pitkäksi ajaksi, kymmeniksi vuosiksi, vaikka henkilöstö olisikin siirtynyt pois kuntasektorin palveluksesta. Työntekijöiden kannalta merkittävä asia on luonnollisesti se, että eläkejärjestelmästä toiseen siirtyminen voi heikentää eläke-etuja ilman erillisjärjestelyitä. Kevasta saa lisätietoa muutoksen vaikutuksesta ja nämä tiedot pitäisi aina olla käytössä ennen kuin päätöksiä tehdään.
Jyty-lehden numerossa 4/2012 on Jyty kysyy –palstalla Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen haastattelu, jonka teemana on ”Riittävätkö kuntien eläkerahat”. Jos lehti on tallessa, kannattaa lukea tämä artikkeli.
Eläketuulien virvoittamana hyvää alkanutta vuotta!
Teksti: Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa